Pelosta, uhasta ja syrjinnästä vapaa – mitä turvallisempi tila tarkoittaa PiKe-henkilöstölle?

Kuvassa hengenpelastuskoppi sateenkaaren väreissä.

PiKe:n alueellinen tiimi, ESA-tiimi (esteettömyys ja saavutettavuus), järjestivät yhdessä Esteetön taide ja kulttuuri ry:n kanssa foorumin, jossa PiKe-alueen kirjastojen henkilökuntaa kokoontui Teamsiin keskustelemaan turvallisemman tilan periaatteista 28.4.2021. Tämä artikkeli kokoaa yhteen päivän tuotokset.

Päivän tavoitteena oli:

  • määritellä, mitä turvallisempi kirjasto tarkoittaa osallistujille
  • nimetä hankalia tilanteita, keskustella niistä sekä kerätä ehdotuksia siitä, miten tilanteisiin voitaisiin puuttua
  • aloittaa yhteisten turvallisemman tilan periaatteiden sanoittaminen

Osanotto oli hyvä. Foorumiin osallistui 38 henkilöä eri puolilta PiKe-aluetta sekä myös vierailija Espoosta. Päivän aikana työskenneltiin ja keskusteltiin sekä kaikki yhdessä että pienryhmissä ja yksilötasolla.

Mitä tarkoitetaan kun puhutaan turvallisemmasta tilasta?

Päivän aluksi käytiin läpi käsiteltäviä teemoja: yhdenvertaisuutta, tasa-arvoa, syrjintäperusteita, etuoikeuden tunnistamista sekä turvallisemman tilan käsitteen taustaa ja periaatteita. Osallistujat tekivät myös Rauhankasvatusinstituutin tuottaman teflon-testin. Testin avulla voi tutkia omaa asemaansa yhteiskunnassa ja tulla tietoisemmaksi siitä, joutuuko itse syrjityksi yhdenvertaisuuslaissa määritettyjen syrjintäperusteiden mukaan. Testiin voi tutustua tarkemmin täällä.

Pohjustus kulminoitui siihen, että mikäli halutaan toivottaa kaikki tervetulleiksi, täytyy ymmärtää ja oppia havainnoimaan turvattomuuden tunnetta ja luoda tapoja poistaa sitä. Osallistujien kesken todettiin, että tämä on julkisissa tiloissa haastavaa ja työtä on sekä henkilökunnalla että kirjastojen käyttäjillä.

“Syrjintää pitää siis aktiivisesti opetella havainnoimaan, jotta osaisi puuttua siihen paremmin.”

Osallistujat saivat ennakkotehtäväksi kertoa mitä “Turvallisempi tila” -käsitteestä tulee mieleen. Vastaukset ryhmiteltiin laajempiin teemoihin, joista luotiin ennakkoon sanapilvi (Kuvio 1). Tekstin koko ja tummempi väri kertovat mainintojen määrästä.

KUVIO 1: Sanapilvi ennakkotehtävän vastausten pohjalta

Sanapilvestä keskusteltiin pienryhmissä, ja eniten keskustelua aiheuttivat teesit “Ei pelkoa” ja “Kaikki tervetulleita”. Ryhmät keräsivät ajatuksiaan Jamboardille, jota voi tutkia tarkemmin täältä. Ryhmissä pohdittiin, kuinka viestinnässä voitaisiin tuoda esille pelon ehkäiseminen luomatta samalla mielikuvaa siitä, että pelättävää alunperin on. Ryhmissä todettiin myös, että pelkoa on monenlaista: sekä työntekijät että käyttäjät voivat pelätä aggressiivisesti käyttäytyviä tai arvaamattomia henkilöitä. Lisäksi nostettiin esiin omatoimikirjastot, joissa on usein vähän tai ei ollenkaan henkilökuntaa. Todettiin myös, että henkilökunnan olisi tärkeää olla auki avunpyynnölle ja ilmoituksille.

Ratkaisuiksi pohdittiin tilanteiden läpikäymistä henkilökunnan kanssa, selkeää viestimistä positiivisen kautta sekä nopeaa ja selkeää puuttumista arveluttaviin tilanteisiin. Pohdittiin myös, että sanalliset näkyvillä olevat pelisäännöt olisivat tuki puuttumiseen. Silloin ei tarvitse puuttua omista lähtökohdista, vaan yhdessä sovittujen sääntöjen mukaisesti, joita kaikkien kirjastossa tulisi noudattaa. Priorisointi palvelutilanteessa on asia, joka tulisi käydä kirjastoissa läpi. Esimerkiksi toimiminen silloin, kun on ruuhkaa ja kohdalle sattuu epämukava tilanne.

Haastavat tilanteet

Foorumin tukena käytettiin Innoduel-työkalua, jolla kerättiin myös ennakkotehtävien vastaukset. Työkalun avulla osallistujat priorisoivat avoimia vastauksia “pakotettu parivertailu”-metodilla.

Näin toimittiin esimerkiksi toisessa ennakkotehtävässä kysyttyjen hankalien tilanteiden järjestämiseen haastavimmasta vähiten haastavaan. Osallistujille näytettiin kaksi sattumanvaraista osallistujien kuvailemaa tilannetta, joista tuli valita mielestään haastavampi. Pakotetuksi vertailun tekee se, että päätös on aina pakko tehdä: metodissa ei voi ohittaa tai olla päättämättä.

KUVIO 2: Haastavat tilanteet järjestyksessä.

Ennakkotehtävään vastauksena kuvailtiin 77 haastavaa tilannetta. Koko lista löytyy täältä. Innoduelilla järjestämällä nousi selkeästi esille häiriökäyttäytyminen, jota käsiteltiinkin jo pienryhmäkeskusteluissa. Mainittiin myös, että tämä ei ole haaste vain kirjastoissa, vaan yleisesti muissakin julkisissa tiloissa.

Erilaisia ratkaisuehdotuksia tilanteisiin kerättiin Google Forms -kyselyllä. Ryhmien keskusteluissa nousi hyvin samankaltaisia teemoja esille. Näitä olivat esimerkiksi puuttuminen matalalla kynnyksellä ja selkeästi, jämäkästi ja yhteisiin pelisääntöihin nojaten sekä tarvittaessa vartijan tai viranomaisen kutsuminen paikalle. Myös koulutukselle ja tilanteiden harjoittelulle todettiin tarve, ja tähän onkin jo reagoitu asiakaspalvelun ajokortin muodossa. Lue lisää asiakaspalvelun ajokortista täältä.

Tärkeänä huomiona nostettiin esille myös häiriökäyttäytymisen mahdollisen uhrin huomioiminen ja hänen tilansa seuraaminen. Myös ensimmäisessä osiossa nousseeseen asiakastilanteessa priorisoimiseen keskityttiin.

Turvallisemman tilan periaatteet

Päivän lopuksi aloitettiin turvallisemman tilan periaatteiden konkreettinen sanoittaminen: mikä on PiKe-kirjastojen viesti turvallisemmasta tilasta? Työpajan anti koottiin yhteen ja mieleen palautettiin turvallisemman tilan periaatteita. Muutamien esimerkkien kautta tutustuttiin myös miten muut tahot ovat turvallisempaa tilaa sanoittaneet.

Ryhmät kokoontuivat päivän viimeiseen pienryhmätyöskentelyyn muotoilemaan sanoituksia, jotka laitettiin Innoduel-työkalun avulla paremmuusjärjestykseen. Sanoituksia luotiin yhteensä 30. Näistä sanoituksista osuvimmiksi nostettiin:

  1. Viihtyvyys. Jokainen on vastuussa tilojen viihtyvyydestä ja siisteydestä sekä omasta käytöksestään. Henkilökunta on täällä sinua varten.
  2. Henkilökunta auttaa, jos jokin asia herättää huolta
  3. Henkilökunta on täällä sinua varten.
  4. Lupaus. Henkilökunta on vastuussa kirjaston turvallisuudesta — kerro meille, jos jokin herättää huolta, asiattomaan käytökseen puututaan.
  5. Kaikki ovat tervetulleita kirjastoon
    Olitpa kuka hyvänsä, olet tervetullut kirjastoon.
  6. Puutumme asiattomaan ja häiritsevään käyttäytymiseen.

Kaikki sanoitukset löytyvät täältä.

Näissä sanoituksissa näkyvät päivän ryhmäkeskustelut: käyttäjien osallistaminen tilan turvallisuuteen ja viihtyvyyteen sekä henkilökunnan valmiudet toimia erilaisissa tilanteissa, auttaa matalalla kynnyksellä ja toivottaa asiakkaat tervetulleeksi riippumatta heidän ominaisuuksistaan.

Kuinka tästä eteenpäin?

Foorumin aikana tiedostettiin, että turvallisemman tilan periaatteita on hankala muodostaa kuulematta myös tilan käyttäjiä. Tarkoitus ei kuitenkaan ollut saada sanoituksia valmiiksi, vaan kuulla henkilökunnan mietteitä ja näkökulmia aiheesta.

Tämä foorumi oli ensimmäinen askel turvallisemman tilan periaatteiden muotoilussa. Koettiin, että yhdet yleiset periaatteet eivät välttämättä ole tarpeeksi konkreettisia kaikkiin kirjastoihin ja alueellisia eroja on. Todettiin kuitenkin tarve myös yhteiselle linjalle, jota sitten voidaan muokata alueellisesti omaan toimintaan sopivaksi. 

Suuri toive on saada periaatteet juhlapuheista käytännön tasolle; lisätä koulutusta, tilanteiden harjoittelua ja osallistaa käyttäjät mukaan turvallisemman tilan luomiseen. ESA-tiimi pohtii jatkosuunnitelmaa tarkemmin tulevissa tapaamisissaan, joten pysykää kuulolla.

Oli ilo työskennellä kanssanne!

Keväisin terveisin,

Anniina Lehtipuu, Sasu Paakkunainen ja Sami Kovalainen

Esteetön taide ja kulttuuri ry / ACCAC Finland

1 ajatus aiheesta “Pelosta, uhasta ja syrjinnästä vapaa – mitä turvallisempi tila tarkoittaa PiKe-henkilöstölle?”

  1. Paluuviite: PiKe-uutiset 2/2021 - Akepike.fi

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *