”Ootsä joku puhelinliittymämyyjä?”, kysyi minulta ohi kiiruhtava nainen Ikaalisten kauppakeskus Kompissa. Hän jatkoi ärtyneesti: ”Mä en tartte just nyt mitään.”
”Ei kun olen kirjastosta. Tämä on vain tällainen lyhyt kysely…”, koetin hymyillä luotettavan näköisenä. Nainen käveli ohi.
Teksti: Marjo Kylmänen, informaatikko, Parkanon kaupunginkirjasto
Kaikki sai alkunsa syksyllä 2020, kun Ikaalisten kirjastotoimenjohtaja Elina Pimiä vuorotteluvapaalta palattuaan mietti, kuinka näkymätön kirjasto oikeastaan on – huolimatta kaikesta toiminnastaan ja kuntalaisille tuottamastaan hyvinvoinnista. Kunnallisessa päätöksenteossa ja strategioissa hyvinvointi tuntui olevan jotakuinkin sama asia kuin sairauksien puuttuminen. Täsmälleen samaa olimme usein ihmetelleet Parkanossakin.
Kun Elina Pimiä lähestyi kirjastonjohtajaamme Paula Latvajärveä ja esitteli ideansa uudesta hankkeesta, Paula innostui heti. Minut pyydettiin mukaan ja pidimme alustavan palaverin marraskuussa 2020. Ikaalisten, Parkanon ja Kihniön kirjastojen yhteinen kehittämishanke sai nimekseen Hyvinvointia kirjastosta. Pyysimme mukaan vielä Liisa Leponiemen, joka työskenteli tuolloin vielä Kihniön kirjastossa. Haimme ja saimme AVI:n rahoitusta ja hanke lähti etenemään vähitellen.
Mihin pyrimme?
Heti alusta asti tavoitteemme oli jotakuinkin selkeä: halusimme tehdä entistä paremmin näkyväksi kirjastot ja niiden vaikutuksen ihmisten hyvinvointiin. Halusimme selvittää, miten asiakkaat itse kokevat kirjaston omaan hyvinvointinsa kannalta ja mitä asioita he pitävät kirjastossa tärkeinä. Ajatuksena oli myös toimintamme kehittäminen asiakkaiden antaman palautteen perusteella.
Olin niihin aikoihin aikeissa ilmoittautua opiskelijaksi maaliskuussa 2021 Parkanossa aloitettuun, Saskyn järjestämään vuoden mittaiseen tuotekehitystyön erikoisammattitutkintoon, ja oivalsimme, että voisin toteuttaa Hyvinvointia kirjastosta -hankkeen osana tutkintoani.
Hankkeellemme luotiin ohjausryhmä, johon kuuluivat Liisa, Elina ja Paula sekä allekirjoittanut tutkimuksen tekijänä. Toteutusajankohdaksi kaavailimme syys-joulukuuta 2021, mutta erinäisistä syistä aikataulu hiukan venyi. Hanke valmistui tammikuussa 2022.
”Kirjastossa parasta on hiljaisuus.” (tyttö 14 v.)
Ensimmäisessä asiakaskyselyssä otos oli pieni, tein melko avoimia kysymyksiä palvelumuotoilusta saamieni mallien ja ideoiden avulla. Ajatuksena oli kartoittaa maaperää seuraavalle, laajemmalle kyselylle. Halusin tavoittaa sekä niitä, jotka eivät käy kirjastossa että kirjaston asiakkaita. Tästä ensimmäisestä kyselystä sain todella hyviä ideoita laajemman kyselyn toteuttamiseen. Yritin johdatella kysymyksilläni mahdollisimman vähän, jotta ihmiset vastaisivat mahdollisimman vapaasti omin sanoin ja ajatuksin.
Haastattelin syys-lokakuussa 2021 yhteensä 18 henkilöä Parkanossa, Kihniössä ja Ikaalisissa. Jokaisella paikkakunnalla tavoitin kuusi ihmistä, kolme kaupan pihasta tai kauppakeskuksesta ja kolme taas kirjastosta tai sen liepeiltä. Vastanneista noin kolmannes ei käyttänyt lainkaan kirjaston palveluja.
Kirjaston asiakkaiden vastauksissa korostuivat kirjojen ja lukemisen merkityksellisyyden ohella etenkin hyvä palvelu sekä – hiukan yllättäen – hiljaisuus. Etenkin nuoret ja nuoret aikuiset toivat esiin tärkeinä asioina kirjaston hiljaisuuden sekä kirjaston paikkana, jossa voi viettää omaa aikaa. Olin olettanut, että nuoret toivoisivat enemmän nuorille suunnattuja tapahtumia ja toimintaa.
Toinen hiukan yllättävä seikka oli se, että myös kirjaston ei-asiakkailla oli pääosin erittäin positiivinen käsitys kirjastosta. He eivät käyneet kirjastossa joko ajanpuutteen tai lukuharrastuksen vähenemisen vuoksi. He saattoivat toki sensuroida vastauksiaan siksi, että olin kirjastosta – mutta havaitsin kirjastolais-statukseni kertomisen käytännössä välttämättömäksi. Muutoin he olisivat vain kiiruhtaneet ohitseni.
”Kultturia jokaiselle kukkaroon katsomatta” (nainen, 60+ v.)
Toisessa vaiheessa, marraskuussa 2021, toteutin kaikille avoimen verkkokyselyn, johon osallistui noin 200 Ikaalisten, Parkanon ja Kihniön kirjastojen asiakasta. Myös kyselyn paperiversio oli tarjolla jokaisessa kirjastossa. Osa kysymyksistä oli monivalintakysymyksiä, osa taas vapaamuotoisia. Osan monivalintakysymysten vaihtoehdoista keksin ensimmäisessä kyselyssä saamieni vastausten ja kommenttien pohjalta.
Tässä toisessa kyselyssä kolme tärkeintä asiaa asiakkaille olivat palvelu, kirjastonkäytön maksuttomuus sekä kirjasto viihtyisänä oleskelupaikkana. Aineistoista nousivat esiin kirjojen ja lehtien ohella etenkin liikuntavälineet. Yli 80 % asiakkaista koki kirjaston vaikuttavan hyvinvointiinsa myönteisesti tai erittäin myönteisesti.
”Kolme tärkeintä asiaa asiakkaille olivat palvelu, kirjastonkäytön maksuttomuus sekä kirjasto viihtyisänä oleskelupaikkana.”
Näin kirjastolaisen näkökulmasta hienointa asiakkaiden vastauksissa oli, kuinka monipuolisesti he olivat löytäneet kirjaston palvelut. Tärkeiksi asioiksi nostettiin myös esimerkiksi näyttelyt, kokoustilat, tietotekniikkaopastukset, yleisötapahtumat, verkkopalvelut… Kiinnostavaa kyllä, yli 30% vastanneista mainitsi tässäkin kyselyssä hiljaisuuden.
Asiakkaiden esittämät kehitysideat olivat varsin käytännönläheisiä ja pääosin toteuttamiskelpoisiakin. Esimerkiksi Parkanossa ja Kihniössä esitettiin mm. liikuntavälineisiin liittyviä toiveita, Ikaalisissa taas mm. tapahtumiin. Osa asiakkaidemme esittämistä kehitysideoista on toteutumassa jo lähiaikoina.
Mitä seuraavaksi?
Olen käynyt kertomassa hankkeestamme Parkanon ja Kihniön sivistyslautakunnille ja tarkoitukseni on vierailla myös Ikaalisten sivistyslautakunnan juttusilla. Hanke on ollut esillä hiukan myös paikallislehdissä ja paikallisilla some-kanavilla: kyselyämme markkinoitiin paikallislehti Ylä-Satakunnassa ja tuloksista puolestaan raportoitiin UutisOivassa. Parkanon kaupungin tiedottaja teki jutun kaupungin Instagram- ja Facebook-sivulle (yhteensä yli 5500 seuraajaa).
Lisäksi kaikilla kolmella kirjastolla oli pienimuotoinen some-kampanja kyselyn tärkeimmistä tuloksista, ja paperiversio kyselystä on esillä kirjastojen lehtilukusaleissa. Juuri nyt mietin vielä muitakin näkyvyysmahdollisuuksia.
Mitä paremmin näymme ja kuulumme, sitä vaikeampi meidät on ohittaa.
Tutustu raportin 1. osaan PDF-muodossa täällä.
Tutustu raportin 2. osaan PDF-muodossa täällä.
”Nuoret arvostavat kirjastossa hiljaisuutta”, tuossa tuli miettimistä pelihankkeen, turvallisen pelitilan ja pelihuoneiden suunnittelunkin näkökulmasta.