Tulossa pe 10.2. Informaatiolukutaidon etäkahvit

Vuosien 2022 ja 2023 aikana toteutetaan kiertue kirjastoissa LSSAVI:n kirjastotoimen ylitarkastajan sekä AKEPiKen projektisuunnittelijoiden ja koordinaattorin voimin. Kirjastojen kanssa keskustellaan esimerkiksi kirjaston roolista sivistyskunnassa, kirjaston vahvuuksista ja identiteetistä, kehittämiskohteista sekä työssä innostavista tekijöistä. Vierailimme Ylöjärven kirjastossa 14.10.2022.

Teksti: Juliaana Grahn

Ylöjärven pääkirjasto Leija on blogin kirjoitushetkellä täyttänyt 20 vuotta. Meidät otti kirjastossa vastaan vapaa-aikajohtaja Minna Vallin, kirjastotoimenjohtaja Liisa Nikkilä, johtava informaatikko Arto Hietikko sekä kirjastonhoitajat Annika Lång ja Jussi Lehtinen. Pääkirjaston lisäksi kirjastoautoa ja lähikirjastoja Viljakkalassa ja Kurussa kehutaan kovasti. Kaupungin väestöpohja on ollut vankka useamman vuosikymmenen. Ylöjärvellä on mittaa maantieteellisesti saman verran kuin Hämeenlinnasta on matkaa Helsinkiin.

Sivistyskunnassa mukana useilla leveleillä ja osana verkostoa

Kirjasto on päässyt hyvin ja nopeasti mukaan hyvinvointikeskusteluun. Kaupunki hankki hyvinvointikoordinaattorin (nyttemmin -päällikkö) osaksi vapaa-aikapalveluita jo aiemmin. Vapaa-aikalautakunta muuttui hyvinvointilautakunnaksi, johon nykyinen hyvinvointipäällikkö kuuluu. Sekä Hyvinvointi ja osallisuus että kirjasto nähdään omina tehtäväalueinaan ja hyvien yhteistyökumppanien hankinta tärkeänä. Asioita pystytään tekemään yhdessä tiiviisti jatkossakin, ja rakenteet ovat ennestään jo olemassa. Sivistyskunta nähdään ennen kaikkea mahdollisuutena, esimerkiksi lasten ja nuorten liikuntakoordinaattori voi edistää liikuntaa ilman että se kytkeytyy urheilutaloon. Aiemmin hyvinvoinnin sanoittaminen on ollut hämärää, nyt muutos on selkeästi havaittu.

Ylöjärvellä keskusteluihin nousi kulttuurihyvinvointipalvelujen saatavuutta ja saavutettavuuden parantamista tavoitteleva KUPPI-hanke (Kulttuurihyvinvoinnin palveluohjaus Pirkanmaalla). Sen kautta on toteutettu paljon käytännön asioita yhteistyössä esimerkiksi kotihoidon kanssa, myös äskettäin vakinaistettu yhteisötaiteilija on mukana hankkeessa ja tekee yhteistyötä kirjaston kanssa. Liisa kuvaa tähän liittyvän rakentamisen henkeä ja keskustelua yhteistyön takana: yksi hanke liittyy muihin ja saa miettimään, miten voisi ottaa uusia tahoja omaan toimintaan. Esimerkiksi kirjasto tuli mukaan varhaiskasvatuksen kulttuurikasvatussuunnitelmaan tällaisen syttyneen idealampun kautta. Kirjasto on edennyt selviönä pidetystä peruspalvelusta mahdolliseksi yhteistyökumppaniksi erilaisten verkostojen osana. Etunsa on myös sillä, että tehtäväalueen johtaja osallistuu kokouksiin ja on saatavilla vastaamassa kysymyksiin.

Kirjastotoimenjohtajana Liisa näkee, että yksi tärkeimmistä tehtävistä tällä hetkellä on tuoda kirjastolaki kaupungin johdon ja päättäjien tiedoksi ja osoittaa siten kirjaston laaja tehtäväkirjo. Jos mielikuva omista vanhoista kirjastokokemuksista heijastuu nykykäsitykseen kirjaston palveluista, se voi tulla vastaan myös päätöksenteossa. Yhteinen työ hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen eteen vaatii myös luikertelua eri väleistä, jotta kirjaston osuus tulee näkyväksi. Hetkellisetkin tapahtumat, kirjasto vaikkapa uimahallilla, voivat jäädä mieleen. 

Yhteistyö tuo myös mahdollisuuden päästä syvemmin kiinni moninaisuuteen ja yhdenvertaisuuteen joka tehtäväalueella. Sopimustasolla pystytään tekemään pieniä asioita, kuten simultaanitulkkausta ja striimausta. Jos yhteistyöhön valitaan tekijöitä, jotka esimerkiksi huomioivat jo esteettömyyttä, saadaan palvelun esteettömyyttä paremmaksi ja samalla välitettyä viestiä palvelun tuottajille siitä, että tätä pidetään tärkeänä. 

Kiitosta, osaamista ja tilan mahdollisuuksia

Asiakkaiden näkökulmasta ympäri Pirkanmaata kehutaan ja kiitellään Ylöjärven erittäin hyvää, laajaa kokoelmaa josta löytyy paljon muualla lainassa olevaa aineistoa myös. Osaava henkilöstö nousee myös vahvuudeksi omistautuneisuudellaan. Kiinnostus ja asenne uusia asioita kohtaan on keskustelijoiden mukaan kunnossa, samaten esihenkilön asenne kehittämiseen.

Rekrytointien osalta kirjasto on kaupungissa vetovoimaisempi kuin esimerkiksi nuorisopuoli, tähän liittyy sekä vahvuuksia että kehittämiskohteita. Esimerkiksi lasten- ja nuortenkirjastotyön osaaminen on melko selkeästi määriteltävissä. Vapaa-aikatoimen kanssa voidaan suunnitella yhdessä uusia tehtävänkuvia ja niiden muotoilua. Johtajalla taas on iso vastuu pyöritellä työnkuvia ja hankkia kirjastoon lain vaatimia moninaisia taitoja. 

Peliosaamiselle omistautuneita kirjastossa ei varsinaisesti ole. Henkilökunnan ikärakenne näkyy jonkin verran kehittämistarpeissa. Kirjastotilaa voisi miettiä myös kirjastolain kautta – millaisia edellytyksiä on edistää eri tehtäviä? Kirjaston tiimiorganisaation myötä on saatu kehittäminen käyntiin ja uusia ajatuksia mm. musiikin ja lasten puolelle. 

Luovuuden rajat, yllätyksellisyys ja kollegoiden arvostus motivoi

Tilanteiden nopeus ja yllätyksellisyys esimerkiksi striimatessa motivoivat ja lisäävät työn monipuolisuutta. Pienet onnistumisen elämykset siitä, että saa jotakin valmiiksi, ovat tärkeitä. Työssä pystyy ideoimaan uutta sen sijaan että tulisi tehdä aina samaan tapaan. 

Myös työyhteisön henki ja sallivuus sekä kollegan arvostus liittyvät työssä innostumiseen. Esihenkilön salliva asenne on vain osa tätä, samaten luottamus työkaverin tekemiseen. Tämä työntekijöiden kokemus heijastuu myös asiakkaisiin. Ylöjärvellä kirjaston merkitys tulee tunnustetuksi laajoina aukioloina, osaavana henkilökuntana ja mallikkaana kirjastona, jossa käy paljon väkeä. Asiakaspalautteet ovat olleet aina lähes ylistäviä.

Kirjastokeskustelut saivat erityiskiitosta Ylöjärvellä. Yhteiset kokoontumiset madaltavat kynnystä ottaa yhteyttä jatkossakin. Ehkä seuraavaksi päästään keskustelemaan laajemmin koko henkilöstön kanssa? Kokemus paikan päälle kokoontumisista vastaa myös tarpeeseen tavata saman osa-alueen osaajia muista kirjastoista.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *