Vuosien 2026 ja 2027 aikana toteutetaan kiertue kirjastoissa Lupa- ja valvontaviraston kirjastotoimen ylitarkastajan ja kehittämiskirjaston koordinaattorien voimin. Kirjastojen kanssa palataan samoihin aiheisiin kuin vuosien 2022-23 keskusteluissa esimerkiksi kirjaston roolista kunnassa nykyhetkestä eteenpäin, kirjaston vahvuuksista, identiteetistä, kehittämiskohteista ja työssä motivoivista sekä innostavista tekijöistä. Selvitämme myös kirjastojen kokemusta kehittämiskirjastotyössä tapahtuneista muutoksista suhteessa kirjastojen tarpeisiin. Valkeakosken kirjastossa vierailimme 28.5.2026. Blogautuksen 19.8.2022 vierailulta löydät ohesta.
Yleistä Valkeakosken kaupunginkirjastosta
Valkeakosken kaupunginkirjasto Valo sijaitsee keskeisellä paikalla Torikeskuksen yläkerrassa, missä kirjaston asiakkaat saavat nauttia suurten ikkunoiden tarjoamista näkymistä kanavanrantaan. Vuodesta 2019 nykyisissä tiloissaan toiminut kirjasto on vilkas ja tuleva omatoimivalmius laajentaa käytön mahdollisuuksia entisestään. Valkeakoskella on noin 21000 asukasta. Kirjastossa työskentelee 15 henkilötyövuotta. Pääkirjaston ohella kuntalaisia palvelee kirjastoauto Walle.
Valkeakoskella keskusteluun osallistuivat kirjastotoimenjohtaja Laila Uusitalo, sivistysjohtaja Markku Valkamo, koulutus- ja hyvinvointilautakunnan varapuheenjohtaja Joni Kukkamäki, informaatikko Iina Lehtiniemi, palvelusihteeri Riikka Saharinen, palveluvastaava Minna Edgren, informaatikko Maria Väänänen-Järvinen ja informaatikko Marju Grönholm.
Kirjasto osana vahvoja ja verkottuneita vapaa-aikapalveluita
Markku Valkamo kertoi vapaa-aikapalveluilla olevan vahva historia Valkeakoskella, missä muun muassa perinteikäs kaupunginteatteri ja monipuoliset kulttuuritapahtumat pitävät kaupungin kulttuurielämän vireänä. Tällä hetkellä palveluita kehitetään erityisesti kuntalaisten hyvinvoinnin ja osallisuuden sekä vaikuttavuuden näkökulmasta.
Kirjastossa tehdään hyvää työtä ja yhteistyön väyliä on löydetty monesta suunnasta. Laila Uusitalo totesi kirjaston suunnitelmallisesti panostavan yhteistyöhön ja verkostomaiseen toimintatapaan. Hyvinvointinäkökulma sekä toiminnan vaikuttavuuden mittaaminen ovat kirjaston palveluiden kehittämisen keskiössä.
Kirjastossa pohditaan aktiivisesti keinoja lisätä osallisuutta ja tavoittaa niitä, jotka eivät vielä käytä kirjaston palveluita. Vapaa-aikatoimijoiden jaettuna toiveena olisi osallistaa asiakkaita nykyistä enemmän palveluiden suunnitteluun. Valkeakosken tiivis kaupunkirakenne tukee kortteliajattelua ja mahdollistaa kasvokkaisia kohtaamisia. Tämä tarjoaa myös kirjastolle uusia keinoja tavata ja tavoittaa ihmisiä.
Kirjaston tilat ahkerassa käytössä
Kirjaston sijainti on erittäin hyvä ja jatkossa omatoimikirjasto tuo lisää mahdollisuuksia palveluiden hyödyntämiseen eri tavoin. Iina Lehtiniemi nostaa erityisesti lapsiperheet ja työssäkäyvät asiakasryhmiksi, jotka hyötyvät omatoimikirjastosta. Omatoimikirjasto parantaa kirjaston saavutettavuutta ja poistaa käytön esteitä monesta näkökulmasta. Kirjastossa toivotaan, että omatoimikirjasto tuo uusia kävijöitä ja lisää kuntalaisten kokemusta siitä, että kirjasto on heidän oma tilansa.
Valkeakosken pääkirjaston tilat ovat kuntalaisten aktiivisessa käytössä, mikä asettaa toisinaan myös haasteita. Keskustelijat jakoivat käsityksen, että kirjaston tilat ovat toiminnan volyymiin nähden ahtaat. Tilanpuute konkretisoitui esimerkiksi menneenä keväänä, kun ylioppilaskirjoituksiin ja pääsykokeisiin valmistautuvilta opiskelijoilta loppuivat paikat kesken. Heidän käyttöönsä päädyttiin lopulta avaamaan tiloja, jotka normaalisti eivät ole asiakaskäytössä.
Riikka Saharinen nosti esiin myös asiakkaiden erilaiset tilantarpeet, joihin kirjastolla ei nykyisellään ole mahdollisuutta vastata. Minna Edgrenin mukaan tämä näkyi esimerkiksi koululaisille ja perheille suunnatussa kyselyssä liittyen lukuarkeen. Vastauksissa korostui erityisesti kaipuu hiljaiselle tilalle.
Maria Väänänen-Järvinen toteaa kirjaston tilojen olevan suosittu paikka myös kuntalaisten omien tapahtumien järjestämiseen. Kirjasto on viime vuosina toiminut alustana monenlaiselle toiminnalle, minkä seurauksena myös yhteistyön ehdotukset kirjaston suuntaan ovat alkaneet lisääntyä.
Lukutaitoa, luotettavaa tietoa ja digineuvontaa kirjastosta
Kirjastojen lukutaitotyöstä puhutaan tällä hetkellä paljon ja aiheeseen liittyvä rajanveto mietityttää myös Valkeakoskella. Minna Edgren piti hyvinvointinäkökulmaa hyvänä lähtökohtana kirjaston lukutaitotyölle. Siinä missä koululla on laaja vastuu lukutaidon opettamisesta, kirjastossa voidaan lähteä liikkeelle lukemisen hyvinvointivaikutuksista eri-ikäisiin ihmisiin. Kirjastoauto nähdään tärkeänä osana kirjaston lukutaitotyötä ja lukemaan innostamista erityisesti kouluilla ja päiväkodeilla.
Joni Kukkamäki totesi kirjaston roolin korostuvan kaupungin sivistyksen pesänä ja luotettavan tiedon tarjoajana. Tavallisen kuntalaisen taidoilla lähdekritiikki alkaa olla haastavaa esimerkiksi tekoälyllä tuotettujen materiaalien äärellä. Keskustelijoiden tuntuman mukaan nähtävissä onkin liikehdintää siihen suuntaan, että kirjastoon tullaan jälleen etsimään luotettavaa tietoa. Joni Kukkamäki piti tärkeänä, että kirjastossa pääsee jatkossakin asioimaan ihmisten kanssa ja tarjolla on mahdollisuuksia kartuttaa yleissivistystä sekä hyvinvointia.
Digineuvontaa on kirjastolla kehitetty voimakkaasti viime vuosina, vastuut ovat selkeät ja toiminta on vakiintunut. Marju Grönholm kertoo asiakkaiden moninaisten tarpeiden kertovan siitä, että yhteistyöverkostoa olisi tarpeen laajentaa entisestään. Valkeakosken ammattiopiston kanssa on rakennettu molempia osapuolia ja ennen kaikkea asiakkaita hyödyttävä yhteistyö, jossa ensimmäisen vuoden tietotekniikan opiskelijat antavat digineuvontaa kirjastossa. Opiskelijat saavat toiminnasta suoritusmerkinnän ja arvokasta kokemusta eri sukupolvien kohtaamisesta. Valkeakosken ammattiopisto tarjoaa myös kirjastoalan koulutusta ja koulutusohjelmasta saadaan lähes vuosittain harjoittelijoita kirjastolle.
Osaavassa työyhteisössä vahvistetaan toisia
Keskustelua edeltäneessä osaamiskartoituksessa Valkeakosken kirjaston erityiseksi vahvuudeksi nostettiin toisten vahvistaminen. Tämä näkyy muun muassa siinä, että työkavereiden osallistumista koulutuksiin rohkaistaan ja mahdollistetaan. Koulutuksissa opittua myös jaetaan työyhteisössä. Suuressa osassa osaamisen kehittämisessä on myös vertaisoppiminen: henkilökunnalla on paljon erilaisia osaamisia ja kiinnostuksenkohteita, joita jaetaan mielellään muille. Maria Väänänen-Järvinen totesi ammatillisen osaamisen olevan vahvalla pohjalla Valkeakosken kirjastossa.
Minna Edgrenin mukaan kirjastossa on tilaa kokeilla ja ideoida, ja sellainen henki, että saa opiskella ja oppia uusia asioita. Henkilöstöä kannustetaan myös lähtemään ulkomaille oppia hakemaan: Valkeakosken kaupungilla on pitkät perinteet Erasmus-yhteistyöstä, johon kirjastokin on aktiivisesti osallistunut vuosien varrella. Kaupungilla on ollut Erasmus+-akkreditointi kahden vuoden ajan, mikä on entisestään lisännyt kansainvälisen liikkuvuuden mahdollisuuksia.
Asiakkaat ja uuden oppiminen innostavat
Asiakaskohtaamiset ja mahdollisuus tarjota aitoja kohtaamisia ihmisille motivoivat kehittämään osaamista. Kirjaston toivotaan olevan paikka, josta esimerkiksi nuoret saavat turvaa ja selkeyttä vastapainoksia nykymaailman myllerrykseen. Lukutaidon tilanne haastaa ja innostaa pohtimaan uusia tapoja tehdä lukutaitotyötä kirjastossa.
Kirjastoalan kehitys maailman muuttuessa ja se, ettei ikinä tiedä mitä työelämä seuraavaksi heittää eteen innostaa myös oppimaan lisää. Valkeakoskella koetaan, että mahdollisuudet oman työn kehittämiseen ja horisonttien laajentamiseen esimerkiksi osallistumalla koulutuksiin ja verkostoihin ovat hyvät.
Kiitos moninaisista osallistumisen mahdollisuuksista
Valkeakoskella pidettiin tärkeänä sitä, että kehittämiskirjastosta tultiin paikan päälle ja tarjottiin mahdollisuus keskustelulle. Kehittämiskirjaston ja Lupa- ja valvontaviraston koulutustarjonnan kirjoa, laajuutta ja määrää kiiteltiin. Erityisesti erilaiset osallistumisen mahdollisuudet osaamisen kehittämiseen nähtiin tärkeiksi. Etätilaisuudet ovat hyödyllisiä ja parantavat oleellisesti osallistumisen mahdollisuuksia, mutta myös kasvokkain on tärkeää tavata kollegoita ja työstää asioita yhdessä. Niin kehittämiskirjastoa kuin Lupa- ja valvontavirastoa on ollut helppo lähestyä, ja neuvoja on saatavilla nopeasti. Laila Uusitalo kiitti erityisesti hallintoon ja lakiasioihin keskittyviä koulutuksia.
Yhteinen keskustelu koettiin antoisaksi ja tärkeäksi hetkeksi pysähtyä asioiden äärelle arjen keskellä.
Seuraa somessa
Valkeakosken kaupunginkirjasto Facobookissa
Valkeakosken kaupunginkirjasto Instagramissa
Teksti: Kaisa Palomäki, ja kuvat: Juliaana Grahn