Vuosien 2026 ja 2027 aikana toteutetaan kiertue kirjastoissa Lupa- ja valvontaviraston kirjastotoimen ylitarkastajan ja kehittämiskirjaston koordinaattorien voimin. Kirjastojen kanssa palataan samoihin aiheisiin kuin vuosien 2022-23 keskusteluissa esimerkiksi kirjaston roolista kunnassa nykyhetkestä eteenpäin, kirjaston vahvuuksista, identiteetistä, kehittämiskohteista ja työssä motivoivista sekä innostavista tekijöistä. Selvitämme myös kirjastojen kokemusta kehittämiskirjastotyössä tapahtuneista muutoksista suhteessa kirjastojen tarpeisiin. Pälkäneen kirjastossa vierailimme 28.5.2026. Blogautuksen 5.5.2023 vierailulta löydät ohesta.
Yleistä Pälkäneen kirjastosta
Vuonna 2008 avattu Pälkäneen pääkirjasto Arkki sijaitsee keskeisellä paikalla koulun, liikuntakeskuksen ja urheilukentän läheisyydessä. Kirjastossa työskentelee neljä henkilötyövuotta. Pääkirjaston ohella asiakkaita palvelee lähikirjasto Luopioisissa, sekä lainausasemat Aitoossa, Sappeessa ja Laitikkalassa. Lisäksi Hämeenlinnan kirjastoauto Bella käy joka toinen viikko Pälkäneen Kuohijoella. Pääkirjastossa ja Luopioisissa on palveluajan ohella laajat omatoimiaukiolot. Lainausasemat palvelevat viikoittain parin-kolmen tunnin ajan. Asukkaita Pälkäneellä on reilu 6200.
Kirjaston rooli on Pälkäneellä vahva nyt ja näyttäytyy sellaisena myös tulevaisuudessa. Kirjasto nähdään kunnassa merkittävänä toimijana ja yhteistyökumppanina, jota arvostavat niin kuntalaiset kuin päättäjät. Pälkäneellä kirjastokeskusteluun osallistuivat kirjastotoimenjohtaja Seija Heikkilä ja kirjastonhoitaja Hilla Pietilä.
Kirjasto on kunnan lukutaitotyön sydän
Pälkäneen kirjastossa on tehty pitkäjänteistä työtä lukutaidon ja lukutaitotyön merkityksen avaamisessa päättäjien ja kunnan muiden toimijoiden suuntaan. Työ on kantanut hedelmää ja kirjasto on keskeisessä osassa monialaisessa lukutaitotiimissä, jonka puheenjohtajana toimii kunnan sivistysjohtaja. Tiimissä saman pöydän ääreen istuvat säännöllisesti kulttuuri- ja vapaa-aikatoimen, varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen edustajat, minkä lisäksi edustusta on vaihtelevasti toisen asteen opetuksesta, nuoriso- ja liikuntatoimesta. Myös hyvinvointialue on ollut pienimuotoisesti toiminnassa mukana.
Kirjastossa iloitaan siitä, että lukutaitotyön tärkeys ja kirjaston rooli siinä ymmärretään kunnassa laajalti, ja asian äärelle kokoonnutaan säännöllisesti. Pälkäneellä aloitellaan myös kirjaston koordinoimaa Kukonaskelia lukupolulla -hanketta, jonka tiimoilta luvassa on uusia avauksia lukutaitotyöhön kunnassa. Kunnassa työstetään lukutaito-ohjelmaa, ja jatkossa kuntatasoinen koordinaatiovastuu lukutaitotyöstä tulee olemaan kirjastolla.
Voimaa verkostoista
Kunnan sisäisten verkostojen ohella Pälkäneen kirjasto toimii vahvasti yhteistyössä seudun muiden kirjastojen kanssa. PIKI-kimppa on tärkeä, minkä lisäksi tiivistä yhteistyötä tehdään Etelä-Pirkanmaan kuntien kirjastojen välillä. Tästä yhtenä esimerkkinä kuntien yhteisesti toteuttama demokratiahanke ”Yhteisiä pitkospuita demokratiatyöhön – arjen kokeiluja Etelä-Pirkanmaan kirjastoissa”. Seija Heikkilän mukaan yhteistyö muiden kirjastojen kanssa on antoisaa, hyödyllistä ja mukavaa.
Yhdessä kehittäen kohti tulevaa
Keskustelua edeltäneessä Pälkäneen, Punkalaitumen ja Urjalan kirjastojen yhteisessä osaamiskartoituksessa kirjastojen tärkeimmäksi vahvuudeksi valittiin yhteinen kehittäminen. Pälkäneellä tämä näkyy hyvin muun muassa kirjaston aktiivisessa roolissa osana verkostoja. Seija Heikkilän mukaan oli hyvä asia, että keskusteluun nousi aiheita, joita ei ollut etukäteen siihen ajatellut. Oli kiinnostavaa kuulla kollegoiden näkökulmia moninaisiin asioihin.
Tulevaisuuden ennakointi nousi osaamiskartoituksessa kirjastojen yhteiseksi haasteeksi. Pälkäneellä mietityttävät erityisesti kriittiseen lukutaitoon ja tekoälyyn liittyvät asiat sekä varautuminen. Myös kirjaston tarjoamaa digitukea haluttaisiin tulevaisuudessa kehittää kestävämpään malliin. Kirjaston demokratiatyötä kehitettiin edellä mainitussa yhteishankkeessa. Jatkumoa tälle rakennetaan myös lukutaitotyön kautta, joka nähdään vahvasti yhtenä demokratiatyön muotona.
Uuden oppiminen ja vaikuttamisen mahdollisuus innostavat
Seija Heikkilä totesi kirjastoalan olevan monella tapaa innostava ja elävä. Uutta opittavaa on aina, eikä koskaan tunne olevansa valmis. Lukutaitotyö innostaa ja motivoi erityisesti siitä näkökulmasta, että sen kautta on mahdollista vaikuttaa asioihin ja tukea lasten ja nuorten hyvää tulevaisuutta. Kirjastotyössä on mahdollista edistää osallisuutta ja tuoda iloa ihmisten elämään.
Hilla Pietilää innostavat mahdollisuudet oppia uutta ja kohdata ihmisiä niin kirjastotilassa kuin sieltä ulos jalkautuen. Lukutaitohankkeen myötä mahdollisuudet kohtaamisiin kasvavat entisestään. Työyhteisö ja asiakkaat motivoivat, töihin on mukava tulla. Verkostoitumisen mahdollisuudet ovat alalla laajat, mikä avaa myös ovia monenlaiselle toiminnalle ja osaamisen kehittämiselle tulevaisuudessa.
Kiitosta monipuolisesta ja ajantasaisesta sisällöstä
Pälkäneellä kehittämiskirjasto koettiin helposti lähestyttäväksi: toiveita on ollut helppo esittää AKElle päin. Lupa- ja valvontaviraston tilaisuudet esimerkiksi lakiasioihin liittyen ovat olleet hyviä. Valtakunnallisen kehittämistehtävän luotsaama yleisten kirjastojen tekoälyhanke ja sen tarjoamat koulutukset on koettu hyödyllisiksi kuluneen kevään mittaan.
Runsaan koulutustarjonnan ja pienen kirjaston arjessa käytettävissä olevan rajallisen aikaresurssin äärellä erityisen tärkeinä pidettiin tallenteita, joita muun muassa Kirjakutsujen osalta on hyödynnetty. Kehittämiskirjasto sai kiitosta ajan hermolla olemisesta tarjoamassaan tuessa ja sisällöissä.
Seuraa somessa
Pälkäneen kirjasto Facebookissa
Teksti: Kaisa Palomäki, ja kuvat: Juliaana Grahn