Vuosien 2026 ja 2027 aikana toteutetaan kiertue kirjastoissa Lupa- ja valvontaviraston kirjastotoimen ylitarkastajan ja kehittämiskirjaston koordinaattorien voimin. Kirjastojen kanssa palataan samoihin aiheisiin kuin vuosien 2022-23 keskusteluissa esimerkiksi kirjaston roolista kunnassa nykyhetkestä eteenpäin, kirjaston vahvuuksista, identiteetistä, kehittämiskohteista ja työssä motivoivista sekä innostavista tekijöistä. Selvitämme myös kirjastojen kokemusta kehittämiskirjastotyössä tapahtuneista muutoksista suhteessa kirjastojen tarpeisiin. Punkalaitumen kirjastossa vierailimme 20.5.2026. Blogautuksen 18.8.2022 vierailulta löydät ohesta.
Yleistä Punkalaitumen kirjastosta
Punkalaitumella keskusteluun osallistuivat vt. kunnanjohtaja ja hallintojohtaja Tiina Mäkiranta, tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Oili Mölsä, hyvinvointipäällikkö Päivi Paija, kirjastonhoitaja Jenni Vainio-Köpi sekä kirjaston harjoittelija Maria Lehtonen. Henkilötyövuosia kirjastossa työskentelee 1,2 htv. Punkalaitumen kirjastotalon vihki käyttöön 40 vuotta sitten presidenttipari Mauno ja paikkakunnalla syntynyt Tellervo Koivisto. Punkalaitumen kirjaston omatoimikäyttö oli keskusteluhetkellä siirtymässä omasta omatoimiavainsopimuksestaan osaksi PIKI-kirjastojen omatoimikirjautumista ja saamassa kuulutusjärjestelmän. Kirjasto on omatoimikäytöllä arkisin klo 7-21 ja viikonloppuisin klo 9-21. Punkalaitumen asukasluku on noin 2500 henkilöä.
Punkalaitumen kirjasto pyrkii olemaan ajassa kiinni ja miettii tulevaisuutta ennakoiden ja aktiivisesti. Keskustelijat ovat yhtä mieltä siitä, että ollaan vasta alkutaipaleella suuressa muutostahdissa, joka on maailmalla ja paikallisesti kiihtynyt viime vuosina. Toiminnan asenne on ihastuttavan käytännöllinen ja proaktiivinen: tavoitteena on pitää kehityksen langat omissa käsissä eikä ajautua ulkopuolelta määrittyviin tilanteisiin.
Positiivinen suunta: kirjaston kehitys osana kunnan elinvoimaa
Kirjasto toimii suoraan kunnanhallituksen alaisuudessa, mikä helpottaa kirjastoasioiden edistämistä sekä hallintojohtaja Tiina Mäkirannan että tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Oili Mölsän mukaan. Pienessä kunnassa henkilöstön helposti hahmotettava määrä on myös iso etu. Kunnassa on noin 80 työntekijää ja 11 esihenkilöä. Tässä mielessä erilaisten toimintojen alueellinen kattavuus, kollegoiden läheisyys ja ajan hermolla pysyminen on helppoa, paikoin automaattistakin.
Hyvinvointipäällikkönä Päivin vastuulla on kirjaston lisäksi esimerkiksi kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalvelua. Hän kokee, että kolmisen vuotta sitten alkanut jäsenyys PIKI-valmisteluryhmässä oli hyvä perehdytys kirjastotyöhön ja sen johtamiseen. Kulttuuripuoli näkyy kunnassa vahvasti, kirjastoa on kehitetty vuosien varrella yhteisöllisempään suuntaan ja tunnistaen kirjaston paikkaa sosiaalisena liimana sekä tiedonvälittäjänä. Kulttuuritoiminta rikastuttaa kirjaston käyttöä ja ohjaa asiakkaita näkemään palvelujen laajemman kirjon.
Kirjaston tulevaisuus nähdään erittäin positiivisena. Työyhteisössä ei koeta huolta siitä, että kirjastoon kohdistuisi lähitulevaisuudessa suuria säästöjä kunnan väkimäärän vähetessä tai kiinteistön ikätarpeisiin liittyen. Perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen kirjastokäyntejä tehdään paljon. Asiakkaat ovat aina löytäneet kirjastoon hyvin. Maria jalkautuu tapahtumiin ja kuulee asiakkailta kirjaston tärkeyden sanoituksia. Erilaiset toimijat kuten Eläkeliitto ja joogaryhmä ovat lisänneet kuntalaisten kirjaston käyttöä. Kirjastossa järjestettiin keskustelun jälkeen esimerkiksi karaokekoulutus. Syksyllä 2025 perustettu Kirjaston ystävät ry auttaa tavoittamaan kuntalaisia laajemmin ja tukee palvelujen näkymistä kirjastotilan ulkopuolella.
Kunnassa on aiemmin ollut vastaanottokeskus, aktiivista kiintiöpakolaisten vastaanottoa ja kirjastollakin merkityksellinen tiedottajan rooli esimerkiksi Ukrainan sodan alkuvaiheissa. Nyt tilanne on hiljentynyt. Vastaanottokeskuksen aikaan kirjastossa oli vahvoja kielikahvila- ja muita konsepteja, nykyisin tehdään edelleen yhteistyötä Kotopuolen kanssa ja tarjotaan esimerkiksi työharjoittelupaikkoja.
Pienessä kunnassa samaa työtä ei välttämättä tee kukaan toinen, mikä on toisaalta haavoittuvaa ja toisaalta hyvin ketterääkin. Yhteistyö on helppoa, kun tietää kollegan tekevän omaa osuuttaan saman kokonaisuuden eteen. Jokaisen rooli nähdään tärkeänä, koulujen ja kotien kautta kasvatetaan uusia kirjastonkäyttäjiä.
Yhtenäinen osaamisnäkemys ja tarve syventää varautumista
Punkalaitumen, Pälkäneen ja Urjalan kanssa yhteisessä osaamiskartoituksessa keskeiseksi kehittämisteemaksi nousi tulevaisuuden ennakointi ja varautuminen. Paljon aiheeseen liittyen ollaan valmiita tekemään.
Osallistujat kokivat erityisen myönteisenä sen, että mukana kartoituksessa oli useita kirjastoja. Pelillistäminen toi kartoitukseen uudenlaisen otteen, tuntui tärkeältä päästä keskustelemaan kirjaston kannalta merkityksellisestä osaamisesta laajemmin kuin rivi riviltä yksittäisen ihmisen osaamisalueita arvioiden. Pohdimme myös yhdessä keskustelijoiden hämmästyttävää yhdenmukaisuutta kartoituksen aikana: kirjaston työntekijät sijaitsivat kaikki eri huoneissa, mutta valitsivat silti samankaltaisia vahvuuksia ja kehittämiskohteita.
Varautumista pidetään tärkeänä Punkalaitumella. Tähän mennessä laajennettu johtoryhmä on kokoontunut aiheen äärelle ja koulutusta tarvitaan lisää eri tahoilta. Punkalaitumen keskustelijat toivovat, että henkisen kriisinkestävyyden tukeminen olisi vahvemmin sivistystoimenkin hallussa kuntien sisällä. Käytännössä veden ja vessapaperin jälkeen kirjasto nousee merkitykselliseksi hyvinvoinnin tueksi kulttuurisisältöjen, aineistojen ja tapahtumien tarjoajana. Myös painetun kirjan asema itsessään on vahva lukemisharrastukseen tutustuttamisessa.
Keskustelussa pohdituttavia kysymyksiä aiheesta ovat esimerkiksi se, mitä varautuminen edellyttää kirjastoilta ja millaista pohdintaa kirjastoissa tulisi käydä aiheesta:
- Miten kirjastoon pääsee (erityisesti johtaja), jos auto ei olekaan käytettävissä?
- Mistä saadaan patteriradiot?
- Millainen kirjojen kansien väliin rakennettava lainausjärjestelmä toimii poikkeustilanteissa?
Innostus oppimiseen arjen yhteistyöstä ja vaikuttavuudesta
Motivaation lähteenä Punkalaitumella nähdään asiakkaat ja se, että heidän muuttuvaa arkeaan voidaan tukea. Myös työn vaatima ennakointi innostaa: Muita opastaakseen on tarve pysyä askeleen verran edellä hankkimalla itse osaamista ja ajantasaisia laitteita.
Koulujen ja muidenkin toimintojen läheisyys mahdollistaa paljon. Varhaiskasvatuksen ja opetuksen kanssa tehtävää yhteistyötä täydentävät erikseen haettavat hanke- ja avustusvarat, joiden hakemisessa Punkalaidun on erityisen ansioitunut. Monialainen yhteistyö on iso etu kehittämisavustusten hyödyntämisessä, sillä jokaisesta hankkeesta jää kuntaan hyviä käytäntöjä. Esimerkiksi kulttuurikasvatuksessa voidaan järjestää kouluille esityksiä kirjaston tiloissa ja samalla noutaa kirjakassi, tällöin kävellen liikkuminen tuo yhteistyössä toteutuvaan kuntalaisten hyvinvoinnin edistämistyöhön myös liikunnallisen aspektin. Esimerkiksi Lukuviikolla järjestetty kirjastosuunnistus synnytti uusia ideoita opettajien kanssa tänäkin vuonna toteutettavista tilaisuuksista kirjaston tilassa. Myös kirjastossa toteutettu valtuutettujen mielikirjanäyttely jatkuu. Kirjastopalvelujen hakeutuminen kunnassa myös kirjaston seinien ulkopuolelle toiminnan avaamiseksi avaa uusia näkymiä myös kunnan ja alan sisäisiin kupliin siitä, että valtaosa kuntalaisista kokisivat kirjastopalvelut jo lähtökohtaisesti omakseen.
Ketterämpi ja arkilähtöisempi osaamisen kehittämisen tuki
Osaamisen kehittämisen tuessa viime vuosien osalta näkyy erilaisten moduulien lyhentymisenä paremmin arkityön tarpeita ja mahdollisuuksia vastaaviksi. Lyhyisiin Teams-sessioihin on helppo osallistua. Uusien toimintakausien suunnittelussa henkilöstön on tärkeä päästä osallistumaan ja sanoittamaan arjesta nousevia uusia, hankalammin ennakoitavia teemoja. Pienten kirjastojen ääni voi tuoda esiin suurista kunnista poikkeavia hiljaisia signaaleja, mutta on myös elintärkeää alueen moniäänisyyden varmistamiseksi. Kirjastoissa olisi ollut vaikea ajatella vaikka, että Postin jakelumuutosten myötä sanomalehdet saavuttavat lukijansa tiedonvälitysroolinsa kannalta katsottuna liian myöhään.
Kunnan sisällä kannustetaan osallistumaan sisältöihin, varautumisen aiheisiin tartuttaisiin mielellään ihan hetikin. Monialaiset tilastot ja niihin liittyvä toiminta tukevat arkityötä. Osaamisen kehittämisen teemasta riippumatta erilaiset valmiit mallit ja esimerkit auttavat. Ilman olemassa olevaa tukitoimintaa omassa kunnassa tai naapurikuntienkin kesken kehittäminen jäisi helpommin ajatuksen tasolle.
Punkalaitumen kirjasto somessa
Punkalaitumen kirjasto Facebookissa
Punkalaitumen kunta Instragramissa
Teksti ja kuvat: Juliaana Grahn