Teksti: Jarkko Rikkilä
Punkalaidun on itselleni merkittävä paikka. Paikkakunnalla asuu äidin puoleista sukua, muistan yllättävänkin monia juttuja lapsuudesta ja isäni sekä isovanhempieni viimeinen tyyssija sijaitsee Lauttakyläntien kirkkomaalla. Ehkä muistot johtivat myös siihen, että tullessamme ajoimme vauhdilla kirjaston ohi. Urjalantieltä olisi pitänyt kääntyä aikaisemmin vasempaan. Lopulta löysimme kuitenkin perille.
Mauno Koivisto ja Punkalaitumella syntynyt Tellervo Koivisto vihkivät kirjaston käyttöön 1986. Vajaa 40 vuotta vanha tila tuntuu edelleen sopivan ympäristöönsä täydellisesti. Puurakenteisen kiinteistön akustiikka on tehty yhteisiin kohtaamisiin ja mahdollistamaan yhteistyö. Alun perin työhuoneiksi suunniteltuja tiloja on viime vuosina otettu asiakaskäyttöön ja erilaisten asiointipisteiden käyttöön. Pienessä kunnassa saa heittäytyä eri rooleihin, pienessä kunnassa pää tietää missä häntä menee.
Kunnanjohtaja Tuija Ojala, hyvinvointijohtaja Tiina Mäkiranta ja hanketyöntekijä Emma Takku ottivat meidät vastaan laitumella lämpimästi. Ja on sanottava, että ensivaikutelmalla on väliä. Olen nimittäin todella vaikuttunut. Kirjasto on kaiken keskellä ja yhteisen katon alla tapahtuu. Upeaa tiedolla tekemistä, nuorten lukemisen edistämistä ja moniammatillista yhteistyötä. Pieni, mutta suuren suuri kirjasto!
Kirjaston rooli sivistyskunnassa hahmottuu
Kirjastossa työskennellään kunnan ihmisiä varten. Kirjasto on enemmän kuin kokoelma tai seinät, kirjasto on kansalaisten auttamiseen keskittyvä palveluiden kokonaisuus. Punkalaitumella kirjastolla on aktiivinen tiedottajan rooli, joka on näyttäytynyt Ukrainan kriisissä. Tiedonhaun tuki on tärkeää, kirjasto on ensimmäinen avain. Kirjastoa arvostetaan kunnassa myös päättäjien toimesta. Aineistomäärärahat ovat pysyneet maailman myllerryksistä huolimatta hyvällä tasolla.
Pirkanmaan alueellinen kulttuurihyvinvointisuunnitelma ja työn sen päivittämiseksi tunnetaan keskustelijoiden piirissä. Kirjaston kulttuurihyvinvointityö tapahtuu paikallisella tasolla, mutta yhteistyö alueellisesti on tärkeää. Punkalaitumella tehdään paljon yhteistyötä Sastamalan kanssa: kuljetuksissa, kokoelmissa ja työllisyyspalveluissakin.
On upea kuulla, että kirjastossa on järjestetty avoimia kokouksia demokratiatyön hengessä erityisesti ennen pandemia-aikaa. Erilaisia keskustelutilaisuuksia on järjestetty, vaihdoimme ajatuksia myös markkinoinnista ja ihmisten paikalle saamisesta. Nuorisovaltuusto on olennaisessa roolissa nuorten tavoittamisessa. Jotta erilaiset ihmiset ja ikäryhmät saadaan kirjastoon tarvitaan vetonaula. Toisaalta tilaisuuksien järjestäminen on jatkuvaa kokeilua ja erehdyksistä oppimista.
Kunnanjohtaja Tuija Ojala maalasi hienosti kuvaa kirjaston merkityksestä yhteisölle ja yksilölle ja työn muutoksesta. Ojalan muistoissa vuosikymmenien takainen kirjasto oli lainaamo. Uuden kirjaston valmistuttua 1980-luvulla kirjaston toiminnot ovat jatkuvalla tahdilla monipuolistuneet. Nyt kirjasto on jokaista koskettava elämysten ja hyvinvoinnin keskus: Paikallista erityiskirjallisuutta, asiantuntemusta, tiedonhankintaa, suppilautoja, kahvakuulia ja vaikka mitä!
Nopeus, nuoret ja tiedolla tekeminen
Punkalaitumella nähdään, että osaamisen monialaisuus ja pienen yksikön ketteryys on kirjastolle selkeä vahvuus. Suunnitelmia voidaan muuttaa nopeasti ja toteutuksia on mahdollista myös vetää takaisin. Punkalaitumen vahvuudeksi voisi helposti myös nostaa tiedolla tekemisen ja erilaisten kohderyhmien huomioimisen. Moniammatillinen yhteistyö näkyy myös työkulttuurissa. Kaikki palaverit ovat yhteisiä kirjaston saman katon alla toimivien kesken. Pienemmissä kunnissa näkyy vähemmän siiloutumista ja kirjastoammatillisuuskin venyy käsitteenä.
Emma Takku kertoi keskustelijoille äärimmäisen hienosta hankkeesta, jossa on pyritty tavoittamaan nuoria ja innostaa nuoria lukemaan. Löytyykö lukutoukkia? on Punkalaitumen kunnan toteuttama nuorten ja nuorten aikuisten lukemisen edistämishanke, jonka tavoitteena on innostaa ja motivoida nuoria lukemaan. Emma kertoi meille, että kohderyhmää on tavoitettu hyvin kirjaston ja koulun tapahtumissa. Paikallisten nuorten ottaminen mukaan vinkkamaan on ollut onnistunut veto. Esimerkiksi kunnanhallituksen puheenjohtajan Linda Lähdeniemen esimerkki on säteillyt lukemisen edistämisessä. Hanke sometti kesällä aktiivisesti, nyt syksyllä lisätään toimintaa kouluilla ja nuorisotiloissa.
Tilastotaidetta ja palautetta akepikelle
Punkalaitumella innostavat tiedot ja tilastot. Tilastotietoa käytetään kokonaisvaltaiseen pohdintaan siitä, kuinka kuntalaiset voisivat paremmin. Tiina Mäkiranta kertoo datalähtöisyydestä, että työtä ja vaikuttavuutta voidaan todellakin mitata. Tiedolla johtamisesta tulisi siirtyä eteenpäin tiedolla tekemiseen. Tämä näkyy siinä, että tiedon hankkiminen ja yhdisteleminen konkretisoituu asiakasrajapinnassa. Esimerkiksi vähän lukevien nuorten tavoittaminen tapahtuu viemällä kirjallisuutta sinne missä nuoret ovat.
Lopuksi saimme palautetta akepiken sisällöistä: erityisesti tallenteet keräävät pienen kunnan näkökulmasta kiitosta. Fyysisiin koulutuksiin lähteminen ottaa aina aikaa. Lisäksi kollegiaalinen tuki Tampereen suunnalta on tärkeää erityisemmän kirjasto-osaamisen tarjoamisessa. Virtuaalimuotoisten tilaisuuksien etu on tehokkuus ja tiiviys, verkostoitumisessa on syytä kohdalta kirjastolaiset paikan päällä. Aluehallintoviraston sivistysjohdon aamukahvit on uusi starttaava konsepti, joka herätti kiinnostusta.