AKE-toiminnan onnistumiset, parannukset ja tulevaisuus – tutustu kyselyn tuloksiin

”Miten kohderyhmän tavoittamisessa onnistuttiin ja miten kohderyhmä osallistui toiminnan suunnitteluun?” ovat kysymyksiä, jotka toistuvat alueellisen kehittämistehtävän raportoinnin yhteydessä. Kyselyn tavoitteena oli mahdollistaa kohderyhmän eli PiKe-alueen henkilöstön osallistuminen toiminnan suunnitteluun.

Vastaajat

Kyselyyn vastasi 141 Pirkanmaan ja Keski-Suomen kirjastolaista. Tampereen kaupunginkirjastosta vastaajia oli noin kolmannes, yhteensä 38 vastaajaa ja muista PIKI-kirjastoista 45. Jyväskylästä kertyi noin viidennes eli 29 vastausta ja muista Keski-kirjastoista 25. Vastaajien jakauma vastaa melko hyvin alueen henkilöstörakennetta.

Kyselyn tiedotteen löydät täältä.


Havainnot

Vastausten kautta piirtyy osittain ajatuksia vahvistava ja paikoin ennakkoajatuksista poikkeava kuva kehittämiskirjastotoiminnan vaikutuksista. Vastaajat kokevat kehittämiskirjaston toiminnan auttaneen heitä työssä. Sisällöt ovat vastanneet yleisesti tarpeeseen ja AKE-toiminta on tukenut osaamisen kehittämistä. Reilun kolmen vuoden aikana toiminnan tavat ja rakenteet ovat vakiintuneet. Alueellisella kehittämistehtävällä on tärkeä rooli kirjastojen ja kirjastolaisten tukemisessa.

Kuvituskuva: Vastausjakaumat kysymykseen "Onko AKE-toiminta tukenut osaamisen kehittämistä PiKe-alueella?"
Kuvituskuva: Vastausjakaumat kysymykseen “Onko AKE-toiminta tukenut osaamisen kehittämistä PiKe-alueella?”

Alueellisella kehittämistehtävällä on tärkeä rooli kirjastojen ja kirjastolaisten tukemisessa. Noin joka toinen vastaaja kertoi, kuinka uskoisi saavansa tukea kirjaston kehittämisessä, osaamisessa ja yhteistoiminnassa ilman akepikea. Merkittävimpinä tuen antajia heidän mielestään tällöin olisivat oma kirjasto- tai kuntaorganisaatio, aluehallintovirastot, omia kirjastokimppoja hallinnoivat kirjastot tai muut tahot kuten kirjallisuus ja henkilökohtaiset verkostot.

Kuvituskuva: Kuvassa vastausjakaumat kysymykseen: "Jos akepikeä ei olisi, tukisiko jokin muu taho sinua kirjaston kehittämisessä, osaamisessasi ja yhteistoiminnassa?"
Kuvituskuva: Kuvassa vastausjakaumat kysymykseen: “Jos akepikeä ei olisi, tukisiko jokin muu taho sinua kirjaston kehittämisessä, osaamisessasi ja yhteistoiminnassa?”

Onnistumisten ja positiivisten huomioiden lisäksi kyselystä nousee parannuskohteita. Alueellisten erityispiirteiden ja erityisesti pienten kuntien näkökulma tulee ottaa vahvasti mukaan. Koulutusten jälkeen tapahtuvaa reflektointia ja käsittelyä kirjastoissa on mahdollista parantaa. Kirjastoalan substanssien ja tietopohjaisten koulutussisältöjen tueksi kaivataan työhyvinvointiin ja jaksamiseen liittyvää oppimista.

Kuvituskuva: Kuvassa on kyselystä nousseita onnistumisia ja parannuskohteita.
Kuvituskuva: Kuvassa on kyselystä nousseita onnistumisia ja parannuskohteita.

Vastaajien kokemuksissa mahdollisuuksistaan irrottaa omasta mielestään riittävästi aikaa osaamisensa kehittämiseen on paljon vaihtelua. Jyväskylässä ja Tampereella noin kaksi kolmesta vastaajasta kokee aikansa riittävän. Muissa Keski-kirjastoissa yksi kolmesta ja PIKI-kirjastoissa noin puolet kokee aikansa riittävän myös osaamisensa kehittämiseen. Keski- ja PIKI-kirjastojen väliset kokemukset ovat keskenään erilaiset.

Kuvituskuva: Kuvassa vastausjakaumat kysymkseen: "Pystytkö irrottamaan omasta mielestäsi riittävästi aikaa oman osaamisesi kehittämiseen?"
Kuvituskuva: Kuvassa vastausjakaumat kysymkseen: “Pystytkö irrottamaan omasta mielestäsi riittävästi aikaa oman osaamisesi kehittämiseen?”
Kuvituskuva: Kuvassa listattuna tulevaisuuden oppimissisältöaiheita kyselyn pohjalta.
Kuvituskuva: Kuvassa listattuna tulevaisuuden oppimissisältöaiheita kyselyn pohjalta.

Poimintoja avoimista vastauksista

Kolmannes vastaajista eläytyi päiväksi AKE-työn tekijäksi ja suunnitteli erilaisia koulutuskokonaisuuksia, hyvien käytäntöjen luomisen ja jakamisen tapoja sekä mahdollisuuksia hyödyntää muita kirjastoja ja aloja vierailujen ja oppimisen kohteina.

Vastaukset voidaan teemoitella seuraaviin kokonaisuuksiin

  • Materiaaleja viestintään
  • Yhteiset käytännöt
  • Sisältöjen avaamisen tilaisuudet
  • Moninaisuus
  • Benchmarking ja työkierto
  • Kirjastot ja kasvot tutuksi
  • Ei parannettavaa
  • Tekniset parannukset
  • Hyvien käytäntöjen jakaminen
  • Työhyvinvointi ja jaksaminen
  • Johtaminen ja esihenkilötyö

Tässä nostoja vastauksista

”Olen miettinyt, että arjessa usein keskustelut oman työyhteisön kanssa jää helposti palavereihin, jolloin usein käydään läpi ajankohtaisia asioita jne. Aken koulutukset ovat olleet hyviä ja niiden kautta omaa osaamista voi kehittää, mutta tuntuu että aina ei ole aikaa, tai ei tule keskusteltua koulutuksen annista jälkeenpäin…”

”Enemmän eri asiakasryhmien moninaisuutta esille! Kehitysvammaiset kirjastonkäyttäjät, kuulo-, näkövammaiset, päihde-, mielenterveysas, muistisairaat, omaishoitajat, selkokielen käyttäjät, maahanmuuttajat, lukemisen apuvälineet. Nyt on on jo pitkään keskitytty hbtlq -henkilöiden oikeuksiin yhdenvertaisuuspuheessa!”

”Uskon, että kokemusten kautta syntyy paras oppiminen. Yleensä tekee hyvää nähdä, miten muualla toimitaan. Puskisin kaikin voimin nurin raja-aitoja, jotka ovat estämässä (joko todellisuudessa tai mielikuvissa) kuntien välisen työkierron.”

”Virtuaalivierailuja erilaisiin kirjastoihin ja miksei muihinkin mielenkiintoisiin kohteisiin kuten museoihin ym. missä on sellaista toimintaa tai tiloja mistä voisi olla apua ja inspiraatiota myös omaan työhön. Myös samanlaisia vierailuja voisi olla tapahtumiin, tyyliin näin täällä tehdään ja toimitaan, tästä voi ottaa mallia.”

”AkePikessä on niin mahtava tekemisen meininki ja niin innovatiivisia osaamisen kehittämisratkaisuja, etten ikinä pystyisi moiseen. Te olette juuri sitä varten, että innovoitte, kun oma mielikuvitus ei lennä yhtään mihinkään. Kiitos!”


Ideoita ja uusia konsepteja

Kyselyn avoimiin vastauksiin saatiin upeita visioita kirjastoalan osaamisen kehittämisestä sekä syötteitä ja ideoita kehittämiskirjastotyöhön. Vastaajat kertoivat kehittämisajatuksia ja toiveita esimerkiksi jaettavista materiaaleista, yhteisistä käytännöistä, sisältöjen avaamisesta, moninaisuudesta, benchmarkingista ja tutustumisretkistä, teknisistä parannuksista, hyvien käytäntöjen jakamisesta sekä työhyvinvoinnin lisäämisestä.

Kuvituskuva: kuvassa kyselystä nousseita konsepti-ideoita puhekuplissa.
Kuvituskuva: Kuvassa kyselystä nousseita konsepti-ideoita puhekuplissa.

Kirjastoalan osaamisen kehittämisen tulevaisuus

On muistettava, että koulutukset ovat vain osa osaamisen kehittämistä. Työkiertoa, oppimisvierailuja ja vertaisoppimista olisi hyvä lisätä, ja konseptit voidaan juurruttaa osaksi toimintaa. Toteutusmuodoissa voidaan lisätä verkkokoulutuksia, virtuaalista oppimista ja parantaa niiden teknistä laatua. Digitaaliset oppimissisällöt ovat lisänneet tasa-arvoa ja parantaneet koulutusten tehoa. Kirjastovierailut oppimisen merkeissä nousee luentojen rinnalle toivottavaksi osaamisen kehittämisen muodoksi. Webinaarimuotoisuus nousee muodoista ykköseksi – konsepteja voidaan näissäkin hioa!

Kuvituskuva: Kuvassa vastausjakaumat kysymykseen "Millaisia osaamisen kehittämisen muotoja toivot jatkossa?"
Kuvituskuva: Kuvassa vastausjakaumat kysymykseen “Millaisia osaamisen kehittämisen muotoja toivot jatkossa?”

Vastauksissa näkyy, että kehittämiskirjaston tekemä yhteistyö muiden toimijoiden kanssa on huomattu ja AKE-kirjastoille kohdistuu selkeitä odotuksia kirjastolain toteuttamisessa. AKE-kirjasto nähdään silmäntasaisena ja käytännönläheisenä toimijana kirjastojen arjessa.

Verkkokoulutukset ovat muuttaneet dynamiikkaa koulutusten järjestämisessä viimeisen kuukausien ja parin vuoden aikana poikkeuksellisen paljon. Verkossa välitettäviin tilaisuuksiin, kuten esimerkiksi suoralähetyksiin Kirjastokaistalla, voi osallistua kansallisesti mistä paikasta tahansa. AKE-kirjastot tekevät yhteistyötä aluehallintoviraston ja toisten AKE-kirjastojen kanssa, jolloin sisällöt suunnataan usean maakunnan alueella tai koko Suomen laajuisesti. Erilaisen koulutustoimijoiden rooleja ja vastuita on pohdittava tulevaisuudessa virtuaalisen oppimisen, resurssien tehokkaan käytön ja yhteistyön näkökulmien hyötyjen kautta.

Lataa laaja raportti

Kysy lisää

Koordinaattori
Jarkko Rikkilä
P. 040 800 7828

Projektisuunnittelija
Juliaana Grahn
p. 040 800 7821

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *