Vuosien 2022 ja 2023 aikana toteutetaan kiertue kirjastoissa LSSAVI:n kirjastotoimen ylitarkastajan sekä akepiken projektisuunnittelijoiden ja koordinaattorin voimin. Kirjastojen kanssa keskustellaan esimerkiksi kirjaston roolista kulttuurihyvinvointityössä, kirjaston vahvuuksista ja identiteetistä, kehittämiskohteista sekä työssä innostavista tekijöistä. Vierailimme Sastamalassa 21.9.2023.
Suomen kirjapääkaupunki Sastamala on noin 24 000 asukkaan kaupunki Pirkanmaalla, 50 kilometrin päässä Tampereelta Porin suuntaan. Sastamala syntyi vuonna 2009 kuntaliitosten myötä, pienempien naapureiden ja Vammalan yhdistyessä. Kirjastoverkkoon kuuluvat pääkirjasto, kirjastoauto ja seitsemän lähikirjastoa, työntekijöitä on parisenkymmentä. Pääkirjastossa kanssamme keskustelivat kirjastonjohtaja Sari Sillanpää, aluekirjastonhoitaja Liisa Oravasaari, kasvatusjohtaja Pekka Kares ja kulttuuripalvelupäällikkö Päivi Mäki-Kerttula.
Sastamalassa nähdään kirjaston merkitys kulttuurihyvinvointityössä. Kuntaliitosten jälkeen kirjaston näkyvä asema on erityisen tärkeä entisissä kuntakeskuksissa: usein palveluista ovat jäljellä kirjasto ja koulu. Kirjastotyön oheen tulevat uudet asiakaspalvelutehtävät, kirjastosta voi noutaa avaimia ja siellä voi tehdä tilavarauksia. Kirjasto tukee erityisesti pienten kylien omaa kulttuuritoimintaa ja on mahdollistaja ja tilan tarjoaja. Henkilökunta ei välttämättä tee itse kaikkea, vaan on enemmänkin toiminnan kokoajana ja liikkeellepanija. Asukkaiden yhteisöllisyys ja omatoimisuus on kasvanut.
Tilat on uskallettava luovuttaa yhteisön käyttöön
Kirjasto on Sastamalassa tärkeä lähipalvelu. Yhteisöt käyttävät aktiivisesti näyttelytiloja, runopiirit ja lukupiirit kokoontuvat, tai järjestetään vaikkapa Sunnuntaikaffeet. Karkun kirjastoon rakennettiin aktiivisen kyläyhdistyksen aloitteesta kylätila Otava, jota voi varata monenlaiseen käyttöön niin kirjaston aukioloaikoina kuin niiden ulkopuolella. Yhteistyö lähtee monesti kasvamaan ja vahvistumaan pakon edessä: asiakkailta on tullut vahva viesti päättäjille, kun lähikirjastoja on ollut lakkautusuhan alla ja yhteisistä tiloista halutaan myös pitää hyvää huolta. Lisäksi omatoimisuutta on rohkaistava ja kirjastolaisten on osattava ja uskallettava luovuttaa tila oikeiden omistajiensa, yhteisön käyttöön.
Kirjaston yhteistyötä suomalaisen kirjan museon, Pukstaavin ja päättäjien kanssa olisi hyvä lisätä entisestään. Sastamalassa pohdittiin, kuinka tyytyväisten asiakkaiden viestit saataisiin tehokkaasti välitettyä poliitikoille. Päättäjät saattavat nähdä omatoimiaukiolot säästötoimena, mutta kirjastoista ei voida vähentää henkilökuntaa omatoimeen vedoten. Kun Sastamalassa jouduttiin henkilöstöresurssien vajauksen vuoksi supistamaan kirjaston palvelutunteja, saatiin asiakkailta niin paljon palautetta, että se näkyi päättäjille asti. Kirjastoa ei päättäjien keskuudessa pidetä ehkä niin tärkeänä kuin varhaiskasvatusta ja koulua, eivätkä kirjaston asiat ole kovin usein esillä valtuustossa. Päivi Mäki-Kerttula on kuitenkin sivistyslautakunnassa päässyt edistämään myös kirjaston näkyvyyttä päättäjille.
Tiedottamista ja näkyvyyttä kaupunginhallituksessa pitää aktiivisesti lisätä ja on sanoitettava kirjaston merkitystä nykyisessä hyvinvointijaossa ja sivistyskunnassa. Lisäksi olisi hyvä avata rahoituspohjaa ja olisi tehokasta, jos saataisiin HYTE-kertoimiin kirjastovaikutuksia nykyistä näkyvämmiksi.
Kirjaston kynnys on matala kaikille
Erityisen tärkeäksi Sastamalassa koettiin kirjaston merkitys sosiaalisena matalan kynnyksen palveluna. Usein sanotaan, että eniten kirjastoa käyttävät keski-ikäiset naiset, mutta tilaa käyttävät eri ajankohtina erilaiset asiakkaat, eikä kaikki käyttö näy lainausluvuissa. Eri aikaan päivästä kirjastossa on lehdenlukijoita, opiskelijoita, ikäihmisiä ja lapsiperheitä. Pienessäkin kirjastossa on saatavilla palveluja ja erityisen tärkeä kirjasto on työelämän ulkopuolella oleville ja heille, jotka ovat tavalla tai toisella syrjäytymisuhan alla.
Myös muut samoissa tiloissa olevat palvelut tuovat asiakkaita: Sastamalan pääkirjaston yläkerrassa sijaitseva perhekeskus ja kerhotilat houkuttelevat kirjastoon paljon lapsiperheitä. Laajassa kunnassa kirjastoauto on tärkeä palvelu Sastamalan kouluille, joiden lähellä ei ole kirjastoa. Toisaalta esimerkiksi Kiikoisissa kirjastosta on tullut pienten koululaisten turvallinen tila, jossa on tuttu aikuinen paikalla, kun koulun jälkeen odotetaan koulukyytiä. Suodenniemellä kirjasto on tiettyinä iltoina nuorisotilana, ja tällainen yhteistyökuvio nuorisopalveluiden kanssa voisi toimia muissakin kirjastoissa.
Sastamalassa innostaa ja motivoi työn monipuolisuus, ei ole kahta samanlaista päivää, työilmapiiri on hyvä ja asiakkaat mukavia. Verkostot ja kehittäminen kannattelevat, töitä on kiva tehdä, kun ympärillä on luotettavien ihmisten joukko sekä kaupungin sisällä että Pirkanmaan ja Keski-Suomen kirjastoissa. Jokaiselle halukkaalle halutaan tarjota mahdollisuus kehittää itseään ja työtään, sanoo kasvatusjohtaja Pekka Kares. Työtä saa tehdä omalla persoonallaan, mutta pitää myös osata itse rajata tekemistä. Arvot alalla melko yhteneväiset, vaikka asiasta ei ehkä puhuta kovin paljoa. Sivistystä on miellyttävä myydä.
Omatoimikirjastot tuovat joustoa, teknistä säätöä … ja bileet?
Laaja kirjastoverkko on toisaalta vahvuus, mutta vaikka Sastamalan kirjastojen henkilökunta on osaavaa ja työilmapiiri on hyvä, ei yksi työntekijä pysty pitämään montaa kirjastoa yhtä aikaa auki. Omatoimikirjastoja on runsaasti ja pääkirjastossakin omatoimiaukiolo on ollut käytössä helmikuusta 2022. Työmäärä usein lisääntyy vilkkaan omatoimikäytön seurauksena. Lisäksi työhön on tullut yllättävän paljon teknistä säätöä, kun ongelmia on tullut ovien ja automaattien kanssa. Toimivan tekniikan lisäksi on oltava tarpeeksi henkilökuntaa turvaamaan palvelut ja tilojen käyttö. Omatoimi auttaa kuitenkin joustamaan ja on saanut kiitosta asiakkailta.
Luottamus yhteisöihin on vahva ja molemminpuolinen. Kun kasvatusjohtaja Pekka Kares soitti Suodenniemen kirjaston muutossa auttamassa olleen paikallisen metsästysseuran puuhamiehille, hänet toivotettiin tervetulleeksi kirjaston avajaisjuhliin. Roolit ja kirjaston omistajuus ovat hyvällä tavalla kiepsahtaneet ympäri. Ja kun kirjastonjohtaja Sari Sillanpäälle kerrottiin, että pääkirjastossa on pidetty omatoimiaikaan illalla hyvät bileet, Sari nauroi, pitäkää vain bileet kirjastossa, jos ketään ei ole häiritty eikä jälkeäkään ei ole jäänyt, on kaikki hienosti.
Teksti: Mervi Hietanen
Kuvat: Juliaana Grahn