Vuosien 2022 ja 2023 aikana toteutetaan kiertue kirjastoissa LSSAVI:n kirjastotoimen ylitarkastajan sekä AKEPiKen projektisuunnittelijoiden ja koordinaattorin voimin. Kirjastojen kanssa keskustellaan esimerkiksi kirjaston roolista kulttuurihyvinvointityössä, kirjaston vahvuuksista ja identiteetistä, kehittämiskohteista sekä työssä innostavista tekijöistä. Vierailimme Vesilahden kirjastossa 26.10.2023.
Vesilahden kirjastossa työskentelevät vastaava kirjastovirkailija Marjo Höyssä sekä kirjastovirkailijat Tiina Jormanainen ja Merja Tapiola–Antila. Heidän lisäkseen keskusteluumme osallistuivat sivistysjohtaja Marko Lahtinen ja vapaa-aikakoordinaattori Olli Alamäki. Vesilahden kunnassa kirjasto nähdään arvostettuna ja hienona oppimisen ja tiedonvaihdon paikkana, jonka on tärkeää elää ajan mukana.
Verkostotyö parasta osaamisen kehittämistä ja yhdistää kunnan toimijoita
Sivistysjohtaja Marko näkee kirjastossa työskentelevän osaavaa väkeä, ja että käytännön työssä osaamiseen pääsee paremmin sisään. Koulutuksilla tuetaan osaamisen kehittämistä, lopulta se kuitenkin on enemmän höyste arjen ja verkostojen muodostamassa oppimisen kokonaisuudessa.
Kirjastossa on hyvät, tuoreeseen yhteistyösuunnitelmaan pohjaavat yhteistyörakenteet varhaiskasvatuksen, koulun, seurakunnan, perhekerhojen ja terveyskeskuksen kanssa. Lapset ja nuoret koetaankin tärkeänä asiakasryhmänä. On tärkeää esitellä ja vinkata kirjoja, jotta pientenkin lasten perheet löytävät luettavaa. Luokka-asteet kutsutaan kahdesti vuodessa kirjastoon, toisella kerralla tutustutaan tarkemmin kirjaston ja verkkokirjaston käyttöön. Kirjastotyössä on myös paljon asiakkaalle näkymätöntä.
Pienellä paikkakunnalla kaikki lähtee ajasta kohdata asiakkaita
Kirjasto on enemmän kuin kirjasto, se toimii myös kunnan infopisteenä, nuorisotilana ja tukee perheitä. Sen hyvinvointiroolia luonnehtii yhdenvertaisuus. Kuka vaan saa tulla: ei tarvitse olla erityistä asiaa, palvelut ovat maksuttomat ja asiakkaat antavat niistä myönteistä palautetta. Vaikka seutukuljetusmaksu voikin olla vähävaraiselle paljon, itse tila on vapaa. Ihminen näkee muita, lehtiä saa lukea vapaasti. Kaikenikäiset käyttävät Vesilahden kirjastoa, omatoimiaika on mahdollistanut työssäkäyville paremmat palvelut. Saavutettavuutta on lisännyt myös kuntalaisia kiinnostavien tilaisuuksien järjestäminen.
Kirjaston käyttö näkyy kasvaneen koronan jälkeen, etenkin tilojen käyttö. Tilat on varattu täyteen. Niitä tarjoamalla voidaan edistää kansalaistoimintaa. Kirjasto toimii monitoimitalona, kun muita kulttuuritoimijoita ei ole. Palveluita kehitetään kuntalaislähtöisesti. Tämän vuoden kuntalaiskyselyssä kirjasto on korkein arvosanoin pidetty ja arvostettu palvelu, vastaajissa on myös kirjaston ei-käyttäjiä. Vesilahdella on pohdittu paljon myös kirjaston käytön esteitä. Kulttuurihyvinvointipalvelut kuten näyttelyt, konsertit ja luennot tuovat enemmän ei-käyttäjiä. Asiakkaissa on myös yksinäisiä, keskustelukumppania hakevia.
Kääntöpuolena kohtaamisille kirjastossa tunnistetaan hyvin riittämättömyyden tunnetta suhteessa mahdollisuuksiin, erityisesti digineuvonnan ja laitteiden osalta. Digitaalisuus on Marjon, Tiinan ja Merjan mielestä sekä kiva että pelottava asia. Tarjottavia palveluja tulee osata myös rajata. Digityöpajoja kunnassa järjestää Pirkan opisto. Asiakkaat tulevat kirjastoon omien laitteidensa kanssa, eivätkä esimerkiksi asiakasläppärit ole olleet kysyttyjä.
Yhteen hitsautunut henkilöstö vahvuutena
Vesilahden kirjaston henkilökunta on keskustelijoiden mukaan yhteen hitsautunutta, tukee toisiaan ja tietää toistensa kyvyt. Tämä helpottaa paljon töiden järjestelyjä ja vaatii myös sitoutumista sekä joustavuutta. Toisaalta pidemmät poissaolot voivat haavoittaakin hetkellisesti, kun kyse on pienen kunnan toiminnoista. Infopiste-luonteen mukaisesti muutkin kuin kirjaston tehtävät voivat viedä aikaa.
Hyvän kuntalaisten tuntemisen kautta voidaan räätälöidä kuntalaisille palveluita myös asiakasryhmittäin. Eri tavoilla annettujen palautteiden käsittely voisi kaivata kehittämistä myös. Kirjastossa mietitään paljon yhdessä kuntalaisten kanssa, mikä kirjasto on ja voisi olla. Viime aikoina nuoret ovat mietityttäneet: myös heidän olisi hyvä kokea, että kirjasto on heidänkin tilaansa.
Hyvä palaute nautittava, kantava voima
Työn sisältö ja pitkäjänteisyys innostaa. On ihanaa, että saa hankkia lasten ja nuorten aineiston samalla miettien, mihin toimintaan mitäkin kirjaa tulee käyttämään. Asiakkaiden antamalla hyvällä palautteella on kantava voima, sillä jaksaa huonotkin päivät. Uudet asiakkaat ihastelevat kirjastotilaa, ryijyä ja hyllyelementtejä. Pitäisi osata nauttia jokaisesta palautteesta.
Osaamisen kehittämisen koulutustarjonta on erittäin runsasta ja kaikkien on tärkeä osallistua vuorollaan. Etäosallistuminen on helpompaa, olisi tärkeää myös päästä paikan päälle ja tavata kollegoita. Omatoimikirjastoa on käytetty mahdollisuutena lähteä porukalla koulutuksiin. Kirjastoammattilaisten kierto tehtävien ja osaamisen vaihdon kautta olisi tästä seuraava kiinnostava askel.
Teksti ja kuvat: Juliaana Grahn