Lukuvuosi 2022 - poimintoja aikuisten kirjallisuudesta 2.12. Seuraa: akepike.fi/live.

Vuosien 2022 ja 2023 aikana toteutetaan kiertue kirjastoissa LSSAVI:n kirjastotoimen ylitarkastajan sekä AKEPiKen projektisuunnittelijoiden ja koordinaattorin voimin. Kirjastojen kanssa keskustellaan esimerkiksi kirjaston roolista sivistyskunnassa, kirjaston vahvuuksista ja identiteetistä, kehittämiskohteista sekä työssä innostavista tekijöistä. Vierailimme Juupajoen kirjastossa 16.9.2022.

Teksti: Jarkko Rikkilä

Juupajoella keskusteluihin osallistuivat kirjastonjohtaja Tarja Pyyaho, kirjastovirkailija Jutta Kaarema sekä hyvinvointijohtaja Anne Tuovila. Juupajoen kirjasto sijaitsee 1800 asukkaan kunnan Korkeakosken kylän taajamassa. Kirjaston sijainti on keskeinen – kunnantalo on kävelymatkan päässä kylän raitin toisella puolella ja samassa kiinteistössä kirjaston kanssa elää elämäänsä nuorisotila, joka on toiminut ennen ravintolana. Kirjaston sisätilat on remontoitu perusteellisesti vuonna 2017. Pienen kunnan asiakaskunnan moninaisuus tulee esille esimerkiksi kesäisin loma-asukkaiden matkailuinfona toimimisessa. Vertauskuvallisesti ja faktisesti – kynnykset ovat matalat ja konsepti on kunnossa.

Lainaamosta kohtaamispaikaksi – mielikuvat muuttuvat teoilla

Juupajoella on tehty viime vuosina runsaasti töitä, jotta kirjasto nähtäisiin kaikenikäisten kuntalaisten kohtaamispaikkana tomuisen lainaamon sijaan. Sivistysjohtaja Anne Tuovila iloitsee esimerkiksi siitä, että kirjastossa ymmärretään kohtaamisen merkitys. Pienessä kunnassa kirjastolla on keskeinen asema avun luotettavana tarjoajana elämän eri vaiheissa. Erityisinä kohderyhminä puhuimme nuorten ja toisaalta myös iäkkäiden miesten palvelusta, jossa kirjasto näyttelee suurta roolia. Omalta osaltaan kirjasto täydentää sosiaalipalveluja ja hyvinvoinnin tukeminen näkyy vaikkapa liikuntavälineiden ja pelien lainaamisessa.

Kirjasto tekee monella saralla vakiintunutta kasvatus- ja kouluyhteistyötä. Päiväkotiryhmät käyvät satutunneilla pääkirjastossa ja omatoimiset koulukirjastot tarjoavat palveluita kyläkoulujen yhteydessä. Koulukirjastot ovat toimineet opettajavetoisesti korona-aikana, tällä hetkellä mietinnässä on tarjota kirjaston asiantuntemusta vahvemmin myös ihmislähtöisesti. Omatoimiset palvelut ovat osa modernisoitua kirjastoajattelua, joka lisää kävijämääriä ja saavutettavuutta mutta ei korvaa kasvokkaista ammattilaisen opastusta.

Muutos-lehden kansi Juupajoen kirjaston lehtiosastolla. Takana näkyy sumennettuna Juupajoen kirjaston asiakaspalvelua.
Muutos-lehden kansi Juupajoen kirjaston lehtiosastolla. Takana näkyy Juupajoen kirjaston asiakaspalvelua.

Kirjastokeskusteluissamme on pohdittu paljon tapoja, miten kuntien päättäjille kerrotaan kirjaston muuttuneista tehtävistä. Mitkä ovat kirjastojen vaikuttamisen mahdollisuudet päätöksentekoon? Juupajoella kutsuttiin tuoreet päättäjät tutustumaan myös kirjastoon, mutta jalkautumisen toteuttaminen konkreettisesti on usein aikataulukysymys. Juupajoen kunnan verkkosivuilla on erittäin osuva blogisarja Juupajoki on kaikkea tätä. Tästä esimerkkiä julkisen palvelun avaamiseen kaikille!

Kirjaston laajoista palveluista tiedetään joskus harmittavan vähän. Onko kyse kirjaston markkinoinnista ja viestinnästä vai jostakin muusta? Keskustelijat nostivat esimerkkinä kohtaanto-haasteista senioreiden digineuvonnan, joka Ylen uutisoinnista huolimatta jostakin syystä tavoittaa ihmisiä vähänlaisesti. Väestökehityksen muutokset ja toisaalta ikäihimisten paremmat digivalmiudet vaikuttavat kirjaston tarjoamien palveluiden käyttöasteeseen.

Projektisuunnittelijat Kalle Lehtinen ja Juliaana Grahn Juupajoen kirjaston parkkipaikalla. Takana näkyy kirjaston sisäänkäynti ja ikkunoita.
Projektisuunnittelijat Kalle Lehtinen ja Juliaana Grahn Juupajoen kirjaston parkkipaikalla. Takana näkyy kirjaston sisäänkäynti ja ikkunoita.

Kirjastoon on helppo tulla juttelemaan

Juupajoella ajatellaan, että pienen organisaation matala hierarkia on selkeä ykkösvahvuus. Norsunluutornit loistavat poissaolollaan. Kirjasto tunnetaan kunnassa paikkana, johon on helppo tulla juttelemaan, kertomaan ja esittämään toiveita. Tässä mielessä kirjasto onkin demokratiatyön ytimessä – on ollut ja tulee olemaan. Asiakkaat ovat kirjastolaisille tuttuja. Pieni kunta kykenee yhteistyöhön. Esimerkiksi MLL lahjoitti kahdeksan lautapeliä kirjastolle ja Jutta on käynyt lukemassa laavulla satuja päiväkotiryhmälle. Kerrassaan hykerryttävä esimerkki lukemisen edistämistyöstä: paikka voi olla todella joustava ja lukuhetkiä voi järjestää myös luonnossa.

Joustavuus, monimuotoisuus ja yhteistyön tärkeys korostuvat usein kirjastojen vahvuuksista puhuttaessa. Juupajoella tämä kuitenkin konkretisoituu yhteistyössä samassa rakennuksessa olevan nuorisotilan kanssa. Työnjakoa on mietitty yhdessä ja nuorten kohtaamista on parannettu koulutuksilla. Yhteisiä toimintatapoja kehitetään nuorisotyöntekijöiden kanssa ja pelikirjaa voidaan muotoilla jaetuksi tavoitteeksi. Hauska yksityiskohta kirjastossa on kirjaston ja nuorten puolen yhdistävä käytävä, jota myös VIP-portiksi kutsutaan. Lasten ja nuorten asioista on viestitelty Wilman kautta, joka toimii tiedotuskanavana kirjastolle myös lukukoira- ja omatoimiasioissa.

Riippukeinu Juupajoen kirjastossa ja etualalla viherkasveja.
Riippukeinu Juupajoen kirjastossa ja etualalla viherkasveja.

Hankkeet, suora palaute ja aito läheisyys

Pieni ja uudistusmyönteinen Juupajoen kirjaston henkilökunta tykkää keskustelijoiden mukaan pysyä kiinni ajassa. Ihan parin viime vuodenkin aikana toiminta on muuttunut valtavasti. Juupajoen kirjastolaiset innostuvat hankkeista, suorasta palautteesta ja pienuuden mukanaan tuomasta vaikuttavuudesta. Pienessä kunnassa yhteistyön hedelmät näkyvät selkeästi ja asiakasvaikutukset loistavat kirkkaasti. Kirjastotyön monipuolisuus innostaa. Sivistysjohtaja Anne Tuovilan näkemyksen mukaan kirjaston arvomaailma jaetaan laajasti. Arvoista tärkein on aito läheisyys, jota Juupajoen kirjastopalvelutkin välittävät, omalla tavallaan.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.