Vuosien 2026 ja 2027 aikana toteutetaan kiertue kirjastoissa Lupa- ja valvontaviraston kirjastotoimen ylitarkastajan ja kehittämiskirjaston koordinaattorien voimin. Kirjastojen kanssa palataan samoihin aiheisiin kuin vuosien 2022-23 keskusteluissa esimerkiksi kirjaston roolista kunnassa nykyhetkestä eteenpäin, kirjaston vahvuuksista, identiteetistä, kehittämiskohteista ja työssä motivoivista sekä innostavista tekijöistä. Selvitämme myös kirjastojen kokemusta kehittämiskirjastotyössä tapahtuneista muutoksista suhteessa kirjastojen tarpeisiin. Pirkkalan kirjastossa vierailimme 11.6.2026. Blogautuksen 26.10.2023 vierailulta löydät ohesta.
Yleistä Pirkkalan kirjastosta
Pirkkala on kasvava kunta, jossa kirjastopalveluita rakennetaan määrätietoisesti tulevaisuutta varten. Keskusteluumme osallistuivat kirjastopalvelupäällikkö Laura From ja vapaa-aikapäällikkö Tero Saatsi sekä kirjastohenkilöstöä. Kirjastovirkailijoista Jenni Heiskanen työskentelee erityisesti Toivion kirjaston, lukukoiratoiminnan sekä aineistonhankinnan parissa, Riina Dahlman hakeutuvissa kirjastopalveluissa sekä tiimien vetäjänä, Taneli Laaksonen digituessa ja Nuolialan kirjastossa sekä Erkka Vesa kirjaston viestinnässä, tapahtumatuotannossa ja aineistonhankinnassa musiikkikirjastotyön osalta. Lasten- ja nuortenkirjastotyötä tekevät kirjastonhoitajat Heidi Seppälä ja Anni Parjanen esiopetus- ja alakouluyhteistyön sekä Siiri Luomaniemi yläkoulu- ja lukioyhteistyön osalta. Pirkkalan kirjastossa työskentelee yhteensä 15,2 henkilötyövuotta pääkirjaston lisäksi Nuolialan, Toivion ja Kirkonkylän kirjastoissa. Kirjastokohtaisesti erilaiset palvelut ovat käytössä myös omatoimiaikana. Kunnan asukasluku on noin 21 400 henkilöä.
Reagointi käytännön toimintaan tärkeää palvelujen kehityksen ylläpitämiseksi
Pirkkalan kirjastojen tulevaisuus näyttää keskustelijoiden kuvaamana valoisalta ja onnekkaalta Pirkanmaan ja Keski-Suomen viitekehyksessä, itse kirjastokiinteistötkin ovat suhteellisen uusia. Tuoreimpana Nuolialan koulun yhteydessä toimivan kirjaston tilalle Kalliomäkeen on tulossa uusi kirjasto, jota henkilöstö on nyt suunnittelemassa. Nuolialan kirjaston asiakkaat ovat alkaneet viestiä palvelun tärkeydestä ja on hienoa, että kirjastopalvelut tulevat pysymään heitä lähellä jatkossakin. Uusi tila tarjoaa myös aivan uudenlaisen mahdollisuuden kehittää palveluja, esimerkiksi äänimaisema vaikuttaa sekä henkilöstön että asiakkaiden kokemuksiin tilasta. Kun aikaa kuluu, on tärkeää pystyä avaamaan uusia toimintoja samalla kun päivittää kalusteita ja huoltaa rakenteita. Vapaa-aikapäällikkönä Tero täydentää, että Pirkkalassa on ylipäänsä erittäin hyvät edellytykset toimia ja kehittää palveluja.
Kunnan sisällä on Lauran kokemuksen mukaan pystynyt olemaan läsnä vaikuttamismielessä. Uudelle valtuustokaudelle pääsee esittelemään yksikkö kerrallaan omaa toimintaa ja tilastoja. Varsinaista aatteellista keskustelua kirjaston merkityksestä käydään vähemmän, kunnan valtuustotyössä konkreettiset kysymykset korostuvat. Tero täydentää, että Pirkkalassa poliittinen ohjaaminen substanssia kohtaan on vähäistä, viranhaltijoiden näkemyksiin palveluista luotetaan. Perustelujen kautta saadaan monia asioita eteenpäin. On kiinnostavaakin seurata, hahmotetaanko kirjastoa tulevaisuudessa enemmän hyvinvoinnin tai jopa Pirkkalan elinvoiman näkökulmasta.
Kirjastoa kohtaan on valtava luottamus. Henkilöstö kokee, että tietopalvelut ja kuntalaisten ohjaaminen erityisesti tietotekniikassa ei ole heti muuttumassa. Kirjastoa katsotaan tavallaan kaupallisten toimijoiden jatkeena erityisesti tietotekniikan, pankkien ja Kelan palvelujen osalta. Kirjastolaisen moniosaajuus mietityttää, sillä muuttuvat tarpeet tuovat paljon vastuuta kyetä kehittämään osaamistaan kirjaston asiakkaiden tarvitsemaan suuntaan. Toisaalta kirjastolaisten työmäärä lisääntyy asiakkaiden olettaessa kirjastolaisten osaavan kaiken, samaan aikaan työsarkaa on myös kirjastolaisten osaamisen arvostuksen nostamisessa. Ei tulisi voida odottaa, että kirjastossa hallitaan ja tehdään myös työnkuvaan kuulumattomia asioita. Esimerkiksi hakemusten täyttämisestä kieltäytyminen saatetaan tulkita haluttomuutena auttaa.
Aineistonhankintaa tekevät keskustelijat muistuttavat, että kirjaston perustehtävä kokoelman tarjoajana eri asiakasryhmille on myös hyvin vahvassa asemassa. Moni asiakas tulee ympäryskunnista, koska Pirkkalassa kokoelma on hyvä ja saatavilla. Lapset kouluaikana ovat suuri asiakasryhmä, jolla ei ole läheskään samanlainen mahdollisuus päästä aineistoon käsiksi kuin pääkirjastossa kävijöillä. Aineistomäärärahat ovat hyvät. Tämän perustan asiantuntemus ja kehittäminen sekä esillepanon osaaminen on tärkeää. Tulevaisuudessa ollaan siirtymässä kelluvan kokoelman osalta esimerkiksi siihen, että lasten ja nuorten kokoelma jätetään kellutuksen ulkopuolelle. Pääkirjastoon kasaantuu paljon aineistoa, jota lapset lainaavat koulupäivien aikana ja jotka palautuvat joko pääkirjastoon tai kehyskuntien logistiikan kautta pääkirjastoon. Suosituimmat aineistot pysyvät lainassa yksiköstä riippumatta.
Rakenteellinen yhteistyö olemassaolevilla resursseilla palvelemaan uusien kohderyhmien tavoittamista?
Keskustelua edeltäneessä osaamiskartoituksessa Pirkkalan kirjaston henkilöstö nosti keskeisimmäksi edistettäväksi teemakseen osallisuuden tasot. Sen, että tunnistetaan asiakaslähtöisyyden merkitys ja kutsutaan osallistumaan toiminnan eri vaiheissa. Koettiin erityisen hyödylliseksi, että saa kuulla kollegoilta yllättävän samanmielisiä ajatuksia teemoista, joista tulee arjessa harvoin puhuttua. Menetelmä jäi mieleen hyvin lyhyessä ajassa ja etänä toimivana. Monesti laajojen käsitteiden käsittely on hankalaa, pelimuotoisessa toteutuksessa koki päässeensä kehittämiskohteen työstämiseen mukaan hyvin konkreettisesti.
Rakenteellisen yhteistyön pohjaa pidetään kunnassa vahvana. Kirjasto osallistuu esimerkiksi liikunta- ja hyvinvointitapahtumiin. Lukukoiran rapsuttaminen vetää väkeä, samaten Roskakalenterin jaon muuttuminen kirjastoihin sai uusia ihmisiä sisään tilaan. Osallisuuden teemaa toimialasta riippumatta haastaa se, kuinka saadaan tavoitettua ja kutsuttua osallistumaan palvelua vähemmän käyttäviä ja ehkäistyä väestötasolla yleistyvää polarisoitumista. Kun rakenteellinen yhteistyö on tunnistettu jo vahvuudeksi, onko kunnan muilla toimijoilla vastaavia onnistuneita yhteistyörakenteita muiden kohderyhmien tavoittamisessa? Palvelupolkujen hahmottaminen kunnan palvelujen sisällä voisi olla mahdollisuus tuoda paikkoja tai ideoita esimerkiksi hakeutuvan työn tueksi. Rakenteellisessa yhteistyössä olisi tärkeää sitoutua yhdessä luomaan uusia mahdollisuuksia osallistua esimerkiksi Rautakauden Birckala -tapahtumaan nuorisopalvelujen tapaan.
Kirjasto on vuosikaudet ollut kuntalaiskyselyjen kärjessä ja näissä otanta kuntalaisista on laaja. Vaikka kaupallisen maailman kehys ei olekaan ihanteellinen analysoimaan kirjaston toimintaa, kirjastot ovat poikkeuksellisen kunnianhimoisia tavoitellessaan yrityspuolen kehikosta katsoen yli 75 prosentin markkinaosuutta palveluilleen. Samalla kun mietitään uutta, olisi hyvä pohtia valmiuksia luopua vastavuoroisesti jostakin. Onko yhteistyökumppanin tai kirjaston mahdollista myös luopua jostakin, kun ohut resurssi ei muutu? Yhteistyökuvioilla on vaikutuksia toimintaan, siksi on tärkeä kuljettaa rinnalla realismia siitä mihin pystytään. Miten helpottaa ristipainetta, jossa niukkuus resursseissa estää verkostoitumista, samalla kun verkostotyö voi syödä resursseja? Kun uusi asukas saa kunnan konsernipalveluilta tai seurakunnalta tervetulopaketin, voisiko sen sisältöä päästä laatimaan yhdessä kunnan muiden toimijoiden kanssa tasaamaan markkinointiin käytettävää resurssia?
Hyvä tatsi toimia ja halu kehittää tekemistään
Motivaation ja työssä innostavien tekijöiden osalta kirjastokeskustelijat kokevat, että heidän työllään on enemmän yhteiskunnallista merkitystä kuin monella kaupallisella toimijalla. Merkityksellinen työ on hyvä pohja jaksamiselle, vaikka ansiotaso ei olisikaan ihanteellisin. Työssä pääsee kehittämään itseään, mikä auttaa löytämään itsestäänkin kaikkea uutta. Asiakastyö antaa voimaa. Kun hankinta on paljon itsekseen puurtamista myös, on hienoa pystyä keskittymään siihen asiakkaiden eteen tehtävänä työnä. Peruslastenkirjastotyön puolelta asiakkaat ovat lähikirjastotyössä parasta, vaikka toisinaan työssä tulee eteen myös vaativia hetkiä. 😊
Asiantuntemuksen arvostaminen ja fiilis luottamuksesta motivoi. Esimerkiksi kellutuksen muutosehdotuksia ei kukaan kyseenalaistanut ajatuksena, kun pystyttiin dataan pohjaten perustelemaan kehittämistarpeita. Yhteisöllisyys on merkittävä tekijä, jota ei kaikkialla välttämättä ole. Henkilöstöön mahtuu sekä käytännön juhtia että suuria suunnittelijoita. Lopulta on aika vapaat kädet tehdä oman näkemyksen mukaan ja tarvittaessa saa tukea muilta tai esihenkilöltä.Yhteistyössä tiiviisti toimivat tiimit ovat hyvä juttu myös. Tiimitoiminnassa tietää, että ei ole tarvettakaan osata oman työnsä ulkopuolisia alueita. Henkilöstön ammattitaito lisääntyy samalla kun porukkaa vaihtuu, mikä on hieno asia. Joustamistarpeidenkin ohella on tärkeää, että jokaisella on hyvä tatsi toimia ja halu kehittää tekemistään.
Kiitos verkostoista, vertaistuesta ja mahdollisuuksista – koskas otetaan uusiksi?
Pirkkalassa koetaan, että osaamisen kehittäminen on edennyt kirjastojen aiempina vuosina toivomaan suuntaan. Oppimissisällöt ovat käytännönläheisempiä ja arjen työtä tukevia eri tavoin kuin kirjastolain uudistumisen yhteydessä. Koulutus- ja kehittämismahdollisuuksia on tarjolla runsaasti, enemmänkin kuin arkiresurssit mahdollistavat hyödyntämään. Erityisen toimiviksi koetaan lyhyemmät, helposti omaksuttavat sisällöt, joiden ansiosta jokainen voi valita juuri omaan työnkuvaansa parhaiten sopivia kokonaisuuksia. Myös verkostot ja vertaistuki ovat tuoneet paljon lisäarvoa. Lanufoorumia kaivataan kovasti, minkä vuoksi on hienoa että sen paluuta jo suunnitellaankin!
AKElle ja LVV:lle annetussa palautteessa kiitosta saivat erityisesti työpajamaiset toteutukset, joissa kirjastot ovat voineet yhdessä pohtia omia kehittämistarpeitaan. Myös opintomatkat ja vierailut nähdään edelleen toivottavana tulevaisuuden toimintamuotona. Lisäksi kiitosta saivat tuleva kirjastolobbauskoulutus sekä laajemmin seudullisen yhteistyön kehittäminen. PIKI-yhteistyötä pidetään esimerkillisenä mallina hyvin koordinoidusta yhteistyöstä. Keskustelussa korostui myös esihenkilöiden rooli osaamisen kehittämisen mahdollistajina. Työyhteisöstä löytyy kyllä mahdollisuuksia osallistua ja paikata kollegaa, kunhan toiveista ja tarpeista myös kerrotaan työyhteisössä avoimesti.
Keskustelu itsessään koettiin arvokkaaksi sen vuoksi, että ajatuksia sai jakaa avoimesti ilman erityistä valmistautumista ja että keskustelussa syntyi aito tunne kuulluksi tulemisesta. Samalla monet esiin nousseet ideat konkretisoituivat jatkotoimenpiteiksi.
Pirkkalan kirjasto somessa
Pirkkalan kirjasto Facebookissa
Pirkkalan kirjasto Instragramissa
Teksti ja kuvat: Juliaana Grahn