Vuosien 2022 ja 2023 aikana toteutetaan kiertue kirjastoissa LSSAVI:n kirjastotoimen ylitarkastajan sekä AKEPiKen projektisuunnittelijoiden ja koordinaattorin voimin. Kirjastojen kanssa keskustellaan esimerkiksi kirjaston roolista kulttuurihyvinvointityössä, kirjaston vahvuuksista ja identiteetistä, kehittämiskohteista sekä työssä innostavista tekijöistä. Vierailimme Pirkkalan Nuolialan kirjastossa 26.10.2023.
Pirkkalan kunnan kirjastopalveluista päästiin keskustelemaan Nuoliala-keskuksessa sijaitsevassa Nuolialan kirjastossa. Keskusteluumme liittyivät kirjastopalvelupäällikkö Laura From ja kirjastonhoitajat Jenni Kemppinen, Siiri Makkonen, Heidi Seppälä ja Anni Parjanen painopisteenä erityisesti kouluyhteistyön toteutuminen. Pirkkalassa on pääkirjaston lisäksi kolme lähikirjastoa, jotka sijaitsevat koulujen yhteydessä.
Hyvinvointi työn ydintä, kirjasto kiinnostaa kunnassa
Puhe kirjaston roolista hyvinvoinnin edistämisessä alkaa lisääntyä. Tämän vuoden aikana Laura on ollut kirjaston edustajana kulttuuripalveluiden ja kunnan eri neuvostojen kanssa käydyissä keskusteluissa kunnan kulttuurihyvinvointisuunnitelmaan liittyen. Seuraavaksi kirjasto on tulossa vahvemmin mukaan myös kunnan hyvinvointisuunnitelman muotoiluihin. Palveluita on esitelty kuntalaisille ja heidän toiveitaan on kuunneltu. Koulujen ja nuorisopalveluiden kanssa tehtyä yhteistyötä kiitetään. Kirjaston palveluita on päästy esittelemään sivistyslautakunnalle toistuvasti vuoden sisään ja ilmapiiri kunnassa on vastaanottavaista. Kirjasto- ja kulttuuripalvelut ovat harvoja kunnan palveluita, jotka järjestävät maksutonta vapaa-ajan toimintaa. Omalta osaltaan hyvinvointia luo se, että ihmisillä on mahdollisuuksia aktiivisesti edistää omaa hyvinvointiaan.
Lukutaidon eriytyminen näkyy Pirkkalassa todennäköisesti samaan tapaan kuin muissakin Tampereen seutukunnissa ja kytkeytyy myös elämänhallinnan ongelmiin. Tämä näkyy jonkin verran myös kirjastotiloissa ilkivaltana. Suurin osa kuitenkin kokee esimerkiksi omatoimiasioinnin turvalliseksi ja yleisestä asiakkaat pitävät kirjastoja turvallisina paikkoina.
Kirjasto tekee yhteistyötä etsivän nuorisotyön kanssa nuorten osalta esimerkiksi järjestämällä ennaltaehkäiseviin kohtaamisiin tähtäävää kerhotoimintaa nuorille ja nuorille aikuisille. Kirjastossa on paljon muiden toimijoiden järjestämää toimintaa, jolle kirjasto tarjoaa tilat. Yhteistyökuvioissa on mukana esimerkiksi Mukanetti ry digiopastuksineen, erilaiset kuntalaisten omat lukupiirit ja Pirkkalan Martta-yhdistys. Osa yhteistyöstä on rakentunut itsestään ja osa yhteistyöstä on vasta aluillaan. Joskus yhteistyöstä esimerkiksi viikonlopputapahtuman osalta on vaikea kieltäytyä siinä pelossa, että jatkossa kirjastoa ei kutsutakaan mukaan. Järjestelyt vaikuttavat kuitenkin myös arjen työvuoroihin, mikä on pidettävä mielessä.
Työntekijöiden mielestä ryhmätoiminta on kivaa ja vaatii uusiakin taitoja. Nuorten osallisuutta ja turvallisemman tilan tarjoamista tavoitellaan erikseen esimerkiksi Jennin ja kahden nuoriso-ohjaajan vuodesta 2018 alkaen vetämällä tyttöryhmällä pääkirjastossa. Toiminta on suunnattu nuorille, jotka eivät syystä tai toisesta halua viettää aikaa nuorisotilassa. Osallistujat voivat itse vaikuttaa ryhmän toimintaan ja sisältöön ja siellä onkin järjestetty mm. vinkkausta, pelejä tai leivontaa. Harrastavan Suomen mallin kautta Nuolialan kirjastossa kokeiltiin ykkös-kakkosluokkalaisille suunnattua kirjastokerhoa, joka osoittautua kirjaston resursseihin nähden liian suosituksi! Kirjasto on mukana myös uusien yläkoululaisten ryhmäyttämisessä. Ryhmänohjaustaitoja tarvitaan työssä monen ikäisten kanssa ja erityisesti silloin, jos ryhmän kanssa jokin asia ei suju.
Kouluilla tiedetään jo, mitä kirjasto tarjoaa ja mitä voi pyytää – tietävätkö muut kävijät?
Kirjaston työntekijöiden on helppo sopia ryhmäkäyntejä ja viestiä omilla Wilma-tunnuksillaan. Entisen lasten- ja nuorten kirjastotyöstä vastaavan kirjastonhoitajan Reetta Saineen tekemää pohjatyötä on ollut helppo lähteä jatkamaan. Kouluilla tiedetään jo laajasti, mitä kirjasto tarjoaa heille ja mitä kirjastolta voi pyytää.
Kehitettävää keskustelijat löytävät ainakin kirjastolain vaatimassa demokratiatyössä. Erityisen tärkeää olisi tunnistaa ja saada tehty työ näkyväksi. Kaikki tämä liittyy myös viestintään ja siihen, että ihmiset tuntevat kirjaston tarjoamat palvelut. Demokratiaa edistetään paljon arkityössä, erilaisissa keskustelutilaisuuksissa, kirjakahvilassa ja toimimalla alustana ajatusten jakamiselle. Lasten ja nuorten tapahtumat kaipaisivat myös suunnitelmallisuutta ja jatkuvuutta, jotta toiminta voisi pysyä käynnissä vähemmälläkin ohjaamisella.
Kaikilla kehitettävää, onnistumiset tärkeä nähdä
Hyvät kohtaamiset lasten ja nuorten kanssa, työkaverit ja vinkkaukset ovat sekä motivoivia että innostavia asioita työssä. Myös hankalammista kohtaamisista pystyy oppimaan paljon. Osan asiakkaista oppii tuntemaan ajan kuluessa ja on arvokasta esimerkiksi tietää, mitä kukin asiakas lukee, jotta asiakkaita pystytään palvelemaan mahdollisimman hyvin. Tämä ilmenee myös kunnan asiakastyytyväisyyskyselyistä, joiden tuloksissa kirjasto pysyttelee kärjessä.
Muita motivoivia tekijöitä ovat vaikuttamis- ja kehittämismahdollisuudet omaan työhön. Mielekäs koulutustarjonta työntekijöille ja esihenkilöille sekä työn varjostamisen mahdollisuudet ovat myös hyviä juttuja. Keskustelijoiden mukaan Pirkkalassa kirjastotyössä pääsee tekemään sitä, mihin on kouluttautunutkin. Esihenkilön luottamus on tärkeä asia, sekä kirjaston että koko kuntaorganisaation osalta.
Työssä on tärkeää myös itse tutustua ihmisiin, käydä vierailuilla muissa kirjastoissa, osallistua koulutuksiin ja rakentaa verkostoja. Mikään ei estä jokaista jakamasta ja ammentamasta yhteistä tietoa tai muodostamasta pieniä tai isompia verkostoja eri suuntiin. Yhteistyö on kirjastotyön ydin!
Teksti ja kuvat: Juliaana Grahn