Vuosien 2022 ja 2023 aikana toteutetaan kiertue kirjastoissa LSSAVI:n kirjastotoimen ylitarkastajan sekä AKEPiKen projektisuunnittelijoiden ja koordinaattorin voimin. Kirjastojen kanssa keskustellaan esimerkiksi kirjaston roolista kulttuurihyvinvointityössä, kirjaston vahvuuksista ja identiteetistä, kehittämiskohteista sekä työssä innostavista tekijöistä. Vierailimme Hämeenkyrön kirjastossa 22.9.2023.
Hämeenkyrön kirjastossa keskustelijat otti vastaan kunnanjohtaja Antero Alenius, sivistysjohtaja Kimmo Levänen, kirjastonjohtaja Satu Virtanen sekä pitkäaikaiset kirjastovirkailijat Hanna Pentti ja Elise Mäkelä. Kirjasto toimii vuonna 2015 valmistuneessa Silta-monitoimikeskuksessa, jossa on myös koulu. Kunnan hyvinvointityössä ovat mukana myös kulttuuri- ja hyvinvointikoordinaattori. Antero kertoo eläköityvänsä kunnanjohtajuudesta joulukuussa ja löytyvänsä tämän jälkeen kirjaston lehtisalista 😊
Noin 10 400 asukkaan Hämeenkyrössä on neljä alakoulua, yläkoulu, lukio ja koulutuskuntayhtymä SASKYn toimipiste. Kirjastossa työskentelee Satun lisäksi neljä työntekijää.
Verkostojen avulla tuotetaan hyviä palveluja
Hyvinvointi nähdään jäljelle jääneen kunnan keskeisenä tehtävänä, myös kirjasto osallistuu sivistystyöhön ja lisää kuntalaisen valmiuksia olla osa yhteiskuntaa. Kuntalaisten eteen tehtävä kulttuurihyvinvointityö alkaa konkretisoitua jo rekrytoinnissa, toimenkuvissa ja suunnittelussa. Muutos viime vuosina on ollut iso: Muutaman vuoden sisällä kunnassa toteutettiin laaja sopeutumispaketti, jossa myös kirjaston toimintaa tarkasteltiin tarkemmin kuntalaisten näkökulmasta. Kirjaston uusi yhteiskunnallinen rooli alkaa näkyä monin tavoin.
Kirjasto nähdään osana tavoitteellista kulttuurihyvinvointityötä. Se kytkeytyy lähidemokratiakeskusteluihin ja Turvallinen Hämeenkyrö -ohjelmaan eräänlaisena informaatiokeskuksena, johon on hyvä tukeutua kunnan hallinnollisten tilojen sijaitessa ympäri kuntaa. Silta-monitoimikeskuksen toimijoille (päiväkoti, koulu, kirjasto) on tärkeää edistää lähidemokratiaa, tila voi toimia turvallisena alustana osallistua keskusteluun. Hämeenkyrössä on toivottu kuntalaiskeskustelutilaisuuksia paikan päälle, tällä hetkellä strategiakeskustelua käydään hieman päällekkäin kunnan tiloissa ja sosiaalisessa mediassa. Kirjaston lainattavat aineistot kattavat kirjastoaineiston lisäksi liikuntavälineet ja paljon muuta. Kirjastossa järjestetään myös kirjailijavierailuja.
Hämeenkyrön vanha kirjastoauto siirtyi Yhteisöbussiksi Lempäälään. Tällä hetkellä kunnassa yhteistyön mahdollisuudet esimerkiksi Nokian kaupungin kanssa kiinnostavat, uutta kirjastoautoa ei ole hankinnassa. Pirhan vastaavien yhteisiä palveluja ja kuljetuksia käsittelevien suunnitelmien osalta kirjastossa pidetään silmät auki. Yhteistyöllä Pirhan perhekeskustoiminnan kanssa tähdätään erityisesti ennakoivan tuen tarjoamiseen vanhemmuudessa.
Toiminnan kehittäminen nähdään kunnassa nyt helpompana, kun rekrytoinneista on alettu päästä vakiintuneempaan henkilöstöön. Tulevaisuus näyttää hyvältä, siihen kuuluu sekä voimavaroja että sitoutumista, myös rajojen rikkomisen valmiuksia. Hyvinvointiteemasta on tullut läpileikkaavampi teema, joka koskettaa kunnan kaikkia toimijoita. Päättäjille ja luottamushenkilöille tarvitsee sanoittaa myös näkyvästi, mitä kirjastotoiminta saa aikaan kuntalaisten hyvinvoinnin eteen. Varhaiskasvatuksen osalta kirjastosta kierretään satutunneilla päiväkodeissa. Kirjavinkkausta toteutetaan alakouluissa. Yläkoulun ja SASKY-koulutuskuntayhtymän kanssa tehtävän yhteistyön lisääminen kiinnostaa. Nuorisopalveluiden kanssa tehdään paljon, samoin seurakunnan kerhotoiminnan kanssa. Senioreiden päivätoiminnan osalta vapaaehtoisett toimittavat kirjat perille.
Hämeenkyrössä on aktiivista yhdistystoimintaa ja kirjallista taustaa F.E. Sillanpään kotipaikkakuntana. Kirjasto on mukana rakentamassa erilaisia verkostoja kuntalaisten välille – keskustelijat allekirjoittavat kirjaston edelläkävijyyden verkostotyössä. Viimeksi joukko nuoria on käynyt tiedustelemassa mahdollisuutta perustaa kirjastossa kokoontuva shakkikerho. Tyypillisenä kirjaston arkipäivänä joka pöydän ääressä kokoontuu jokin seurue. Kaikki mahtuvat kirjastoon.
Vahvuutena ajan hermolla pysyminen, omatoimiasiat kehittämiskohteita
Keskustelijat mainitsevat kirjaston vahvuuksiksi tutun asiakaskunnan, jonka tarpeet ovat tiedossa. Työyhteisö on tiivis. Kirjaston työntekijöillä on sekä ammattimaisuutta ja erityisosaamista, että kaikille jakautuvia tehtäviä. Myös edellä mainittu verkostomaisuus nähdään vahvuutena. Kunta on hyvän kokoinen myös ketterälle kokeilemiselle. Sivistysjohtaja Kimmo mainitsee kirjaston vastaavan hyvin ajan haasteisiin ja kehitystarpeisiin. Kirjasto näyttäytyy kiinnostavana, kaikille avoimena tilana kuntalaisille. Monikielinen kirjasto täydentää omaa kokoelmaa.
Digiosaaminen ja tekoäly puhutti keskustelijoita myös paljon. Kirjasto nähdään yhtenä osana kansalaisten kouluttamisessa ja siirtymisessä digiasiointiin palvelujen osalta. Omatoimikirjastoa ollaan Hämeenkyrössä suunnittelemassa vuonna 2026, sen käyttöönottoon liittyy tulevia kehittämiskohteita paljon esimerkiksi asiakasmäärien ja -tyytyväisyyden säilyttämiseksi. Tällä hetkellä keskustelijat ovat omatoimen osalta luottavaisia, samankokoisissa kunnissa ei ole juuri näkynyt häiriökäyttäytymistä.
Voimavaroja ja hyvää johtamista – työn eri puolet motivoivat
Keskustelijat nimeävät työssä innostaviksi erityisesti asiakkaat sekä monipuolisesti päivittäinkin vaihtelevan työn. Satu saa erityiskiitosta empaattisesta johtamistavastaan. Kirjastossa on sekä hyvä ilma että ilmapiiri! Lähikoulutukset motivoivat erikseen, etenkin jos useampi samasta kirjastosta pääsee osallistumaan ja verkostoitumaan samaan tilaisuuteen.
Teksti ja kuvat: Juliaana Grahn