Rohkea rokan syö ja viestii vahvuuksistaan – verkostopäivillä pohdittiin digituen kumppanuuksia

Emmi Nuorgam, pehmohauki ja taustalla teksti Mitä tapahtuisi jos lopettaisin työni tekemisen?

Digitaidot näyttäytyvät meille kirjaston asiakaspalvelussa tai omassa elämässämmekin helposti yksittäisinä asioina. Osaanko auttaa asiakasta asentamaan sovelluksen omaan puhelimeensa? Pystyykö hän tulostamaan tiliotteen itsenäisesti? Miten selittäisin kuinka älylaitteen paikannus toimii? Kuinka saamme hakukoneesta esille olennaisimmat tulokset?

Digitaidot ovat kuitenkin palojen sijasta yhtenäinen kokonaisuus, jolla on oma logiikkansa. Ne ovat asioinnin, medialukutaidon ja osallisuuden edellytys. Älylaitteen käyttötaito, hakukoneen toimintaperiaatteen ymmärtäminen ja valeuutisen erottaminen journalistisesta sisällöstä ovat samaa taitojen ja ymmärryksen kokonaisuutta, jota usein nimitetään myös uusiksi kansalaistaidoiksi.

Emmi Nuorgam: Digitaidot ja medialukutaito takaavat yhteiskuntarauhan

Toimittaja, kirjailija, somevaikuttaja ja viestinnän asiantuntija Emmi Nuorgam puhui digituen verkostopäivillä medialukutaidon ja digitaitojen vaikutuksesta yhteiskuntarauhaan. Vihapuhe on viheliäisen tavallinen ilmiö, jota esiintyy esimerkiksi somekanavissa tai muilla verkkoalustoilla. Meille näyttääkin syntyneen internetin mahdollistamien, demokraattisena pidettyjen keskustelualustojen ohella tai sijasta ympäristö, jossa elää vihapuheen ”näin täällä toimitaan” –kulttuuri. Tuossa kulttuurissa tuntuu olevan mahdollista sanoa mitä tahansa ilman seurauksia.

Vihapuheen kohteeksi joutuvat usein vähemmistöt, yhteiskunnan reuna-alueilla elävät ja he, jotka muutenkin ovat heikommassa asemassa. Kukaan ei halua lukea tai kuulla itseensä kohdistuvaa vihapuhetta tai joutua vihakampanjan kohteeksi. Vihaa pelätään ja varotaan, ja sen vuoksi jättäydytään helposti keskustelun ulkopuolelle. Tämä vaikuttaa myös päätöksentekoon. Kun esimerkiksi kuntapäättäjien luottamus ihmisiin ja halu osallistua julkiseen keskusteluun vähenee, vaikuttaa vihapuhe päätöksentekoon ja siihen ketkä uskaltavat olla vallassa.

Pienenkin kirjaston rooli yhteisössä digitaitojen ja medialukutaidon kasvattajana sekä kohtaamisen, osallisuuden kokemisen ja nähdyksi tulemisen paikkana voi olla merkittävä. Kirjastoilla on olemassaolonsa turvana ja toiminnan ohjaajana kirjastolaki, mutta lakia tärkeämpää on kysyä itseltään: miksi teen tätä työtä? Mitä tapahtuisi, jos lopettaisin työni tekemisen? Näiden kysymysten avulla löytyvät vastaukset myös kirjaston resursoinnin perusteille.

Mitä kirjasto voi tehdä medialukutaidon eteen? Miten kirjasto voi vaikuttaa demokraattisen päätöksenteon edellytysten säilymiseen? Miten kirjastossa voidaan vahvistaa osallisuuden ja yhteiskuntaan kuulumisen, nähdyksi tulemisen kokemusta? Näiden suurten kysymysten äärellä voidaan kehittämiskirjaston näkökulmasta kysyä myös, millaisia taitoja ja työkaluja kirjastolaiset tarvitsevat haasteidensa edessä?

Suomen kirjastoseura: rohkeus ja monikanavaisuus kirjaston viestinnässä

Suomen kirjastoseuran toiminnanjohtaja Rauha Maarno sekä viestintäpäällikkö Ville Vaarne puhuivat verkostopäivillä etäyhteydellä kirjastojen vaikuttavuudesta ja viestinnästä. Ville Vaarne nosti kirjaston viestinnässä tärkeimmäksi asiaksi rohkeuden. Kirjaston kannattaa ottaa kantaa, kokeilla uusia viestintäkanavia virheitä pelkäämättä. Viesteissä on hyvä lähteä oman työn vahvuuksista ja nostaa omaa häntäänsä – kukapa sen muuten tekisi, ellei kirjasto itse. Hyödyllistä on myös, että asennoituu näkemään toiset toimijat ja vaikuttajat yhteistyökumppaneina vastustajien sijasta.

Päättäjille kannattaa tarjota lukuja ja faktoja, ja viestinnässä tärkeää on ajoitus. Mieti vastausta kysymykseen: mihin asiaan kirjaston tulisi vastata juuri tässä ajassa?
Kirjaston kannattaa harjoittaa myös ”teollisuusvakoilua” ja tarkkailla, mitä muut kirjastot tekevät tai miten toisissa kunnissa toimitaan. Missä olemme parempia kuin muut, entä mistä kannattaisi ottaa mallia?

Kuvassa on Suomen kirjastoseuran toiminnanjohtaja Rauha Maarno tietokoneen näytöllä Teams-yhteydessä. Taustalla verkostopäivän osallistujia Muuramesta.
Kirjastoseuran toiminnanjohtaja Rauha Maarno sanoo digituen olevan kirjastojen tarkoin varjeltu salaisuus.

Digituen verkostot kirjaston kumppaneina ja kunnan tarinassa

Asiantuntija Jani Suonperä kertoi Digi- ja väestötietoviraston roolista digituen valtakunnallisena koordinoijana. Kirjastot ovat tärkeä digituen tekijä kunnissa, mutta ihmisten digitaitojen edistäminen ei voi olla yksin kirjastojen tehtävä. Lue Jani Suonperän artikkeli AkePiken blogista.

Pirkanmaan alueellisen digituen koordinoinnista kertoi projektipäällikkö Markus Lappi Pirkanmaan liitosta. Alueellinen hanke jatkunee Pirkanmaalla vuonna 2021 ja kirjastoja sekä muita digituen toimijoita kannustetaan liittymään osaksi verkostoa. Hankkeen tavoitteena on itseohjautuva digituen verkosto, joka kirjaston näkökulmasta auttaa asiakasohjauksessa sekä tekee näkyväksi digituen toimijoita. Digituen verkoston esittelyvideon voit katsoa tästä.

Pirkanmaan kirjastolainen: digituen verkostoon kuulumisesta lisätietoja saat ottamalla yhteyttä: markus.lappi [at] pirkanmaa.fi

Koko kylän digitalkoot – meillä pidetään huolta!

Iltapäivän työpajaosuudessa pohdittiin, mitkä toimijat kuuluvat, voisivat kuulua tai keiden tulisi kuulua oman kunnan tai alueen digituen verkostoon. Verkostojen kartoittamisessa auttaa digihankkeen kehittämä työkalu ”koko kylän digitalkoot”. Työkalun nimikin jo kertoo, että kuntalaisten digitaidoista tulee kantaa vastuuta yhdessä. Verkostotyökalu tulee kirjastot.fi materiaalipankkiin, mutta voit tulostaa sen käyttöösi jo nyt tästä linkistä.

Koko kylän digitalkoot -verkostotyökalun avulla pohdittiin alueellisen digituen mahdollisuuksia ja olemassaolevia verkostoja.

Kaikkien digitaalisia palveluja tarjoavien tulee tarjota myös tukea palvelun käyttöön.Vain vahvan digituen verkoston avulla uudet kansalaistaidot, medialukutaito ja osallisuus digitalisoituvassa yhteiskunnassa voivat olla kaikkien ulottuvilla. Toimiva verkosto on jokaisen etu niin palvelun käyttäjän kuin sen tarjoajankin näkökulmasta. Digituen näkyvyys sekä liittäminen vahvasti kunnan tarinaan voi toimia myös vetovoimatekijänä: meillä pidetään huolta!

Pienille kirjastoille sekä kuntien päättäjille ja sidosryhmille suunnatut digituen verkostopäivät järjestettiin syyskuun alussa viidellä paikkakunnalla Keski-Suomessa ja Pirkanmaalla.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *