🧳 PiKe-kirjastojen työelävaihtotarjotin avattu! 🧳

Vuosien 2022 ja 2023 aikana toteutetaan kiertue kirjastoissa LSSAVI:n kirjastotoimen ylitarkastajan sekä AKEPiKen projektisuunnittelijoiden ja koordinaattorin voimin. Kirjastojen kanssa keskustellaan esimerkiksi kirjaston roolista kulttuurihyvinvointityössä, kirjaston vahvuuksista ja identiteetistä, kehittämiskohteista sekä työssä innostavista tekijöistä. Vierailimme Urjalan kirjastossa 21.9.2023.

Urjalan kirjastossa työskentelee ja meidät otti vastaan kirjaston kolme vakituista työntekijää: kirjastonjohtaja Merja Tuovio, kirjastovirkailijat Anu Niemenpää ja Teija Pirttikoski sekä sivistysjohtajan viransijainen Taina Tilvis.

Sivistystyön laajuus, ikäihmisten digitaidot ja VAU

Urjalan kirjastossa keskustelu kääntyy myös kirjastouteen laajemmin – yhtenäiskoulun omaa kirjastoa pidetään kuin yhdestä suusta varsinaisena helmenä! 4500 asukkaan kunta on yhteisesti lukemisen asialla, ne nähdään kaikille tärkeänä mahdollisuutena. Koulun ja kirjaston yhteistyö toimii myös aktiivisten opettajien ansiosta.

Taina avasi, kuinka sivistysjohtajan viransijaisuus on avannut tavallisesti rehtorina työskentelevälle todella vahvasti sivistystyön alla olevien tehtävien laajuutta ja rönsyjä. Merja on ollut aktiivisena mukana sekä Pike-johtajien verkostossa että PIKI-kimpan valmisteluryhmässä. Anun työhön kuuluu lasten- ja nuortenkirjastotyötä, aineistojen luettelointia, kotipalvelua, tapahtumia sekä tiedottamista, valmiuksiin myös tulevien alan työntekijöiden kouluttamista. Teija työskentelee erityisesti kirjastotilan ja kokoelmien parissa, asiakaspalvelussa ja päivittää verkkosivuja. Kaikki allekirjoittavat asiakaspalvelun olevan tärkeintä. Pienessä kirjastossa pääsee tekemään kaikkea.

Lapset ovat olleet Urjalassa ennen vahvassa roolissa, nyt asiakasnäkökulmassa korostuvat ikäihmiset ja kotipalveluasiakkaat, myös lapsiperheet ja omatoimiajan myötä enemmän työikäisetkin. On asiakkaita, jotka käyttävät kirjastoa paljon, sitten on harvoin tai ei ollenkaan kirjastoa käyttäviä kuntalaisia. Vakiasiakkaita saadaan myös mukaan toimintaan helposti; eräs asiakas esimerkiksi järjestää viikonloppuisin lehdet ja kasteli tomaatit kesällä. Lehtilukusalijengi taas oli mukana kalusteiden valintaa miettiessä. Jutustelu erilaisten ihmisten kanssa on tärkeää, sillekin täytyy olla mahdollisuus kirjastossa. 

Väinö Linnan työhuone Urjalan kirjastossa. Sohvaryhmä, työpöytä ja Suomen lippu.
Väinö Linna -reitti tuo Urjalan kirjastoon kesäisin busseittain myös matkailijoita.

Logistisesti kirjastolla ja kunnalla on paljon avoimia teitä. Valkeakosken, Akaan ja Urjalan yhteinen VAU-yhteisliikenne kulkee kuntien välillä. Olisiko tässä mahdollisuuksia vaikkapa kirjastovierailuille tai työntekijävaihdolle? Kuntosaliavainten myynti ja ohjelmointi on tuonut kirjastoon uusia asiakkaita, tässä mielessä liikuntapalveluiden kanssa tehtävä yhteistyö on onnistunutta.

Kirjaston käyttöä ja hyvinvointia kunnassa selvittäneessä kyselyssä saatiin todella hyvät tulokset kirjaston osalta, erityisesti työntekijöitä kiittäen. Urjalassa palvelu personoituu asiakkaille ja henkilöityykin työntekijöiden osalta, saattaa tulla kirjastoasiointia työajan ulkopuolellakin.

Erityisen tärkeinä osina kulttuurihyvinvointia nähdään lukutaidoista huolehtiminen paitsi lasten, myös ikääntyneiden digitaitojen osalta. Digivertaistukea on tarjottu kuntouttavan työtoiminnan kautta ja kesätyöntekijän järjestämänä opastuksena sekä Valkeakoskella opistotoimintana erityisesti Android-laitteiden osalta. Digitaitojen tukemisessa nähdään olevan paljonkin kehitettävää myös hyvinvointialueen sisäisessä vastuunjaossa. Asiakkaat kaipaavat kohtaamista ja henkilökohtaista palvelua, digipalvelut eivät korvaa näitä. Kirjastoon liittyy tässä myös pysyvyyden elementti, joka voi helpottaa esimerkiksi muistisairasta kiinnittymään yhteiskuntaan: maailman muuttuessa kirjastoon hakeudutaan tutun henkilön äärelle. 

Vahvuuksina nouseva yhteistyö, kehitysideoita kuntalaisten tarpeisiin

Urjalan kirjaston henkilöstö nostaa vahvuuksiksi joustavuuden. Kirjaston pyörii kolmella hengellä, työvuorot vaihtelevat tarvittaessa nopeasti. Lasten- ja nuortenkirjastotyö on erityisvahvuus, yhteistyön lisäämisestä esimerkiksi koulun, lähitorin, Mannerheimin lastensuojeluliiton, löytöeläinkodin, 4H:n ja muiden toimijoiden kanssa on kovaa vauhtia tulossa uusi vahvuus. 

Urjalan kirjastotila taustalla. Etualalla koronantorjuntapeikko-pehmohahmo.
Kirjaston tila asiakaspalvelusta käsin nähtynä.

Kirjaston sijainti torin ääressä on loistava. Tämänhetkiset tilat rajoittavat jonkin verran tapahtumien järjestämistä, koska käytettävissä oleva tila on pieni, eikä alkujaan kirjastokäyttöön rakennettu. Lastentapahtumissa on käytetty useita tiloja yhtäaikaa. Pentinkulman päivien ohjelmassa lasten osiota on toteutettu sekä kunnantalolla että kirjastossa. Kalustohankinnoilla tilaa on myös mahdollista muokata jonkin verran asiakkaiden tarpeisiin.

Kunnan kuukauden hyvinvointiteemana oli Lupa tunteisiin. Kirjastossa tämä on herättänyt ideoimaan pop up -raivohuonetta. Perheenjäsenten kautta on myös saatu hyviä ideoita palvelujen kehittämiseen, kuten lainattavat keppihevoset. Kirjasto on myös aktiivisesti mukana Urjalan Sanomien sivuilla.

”Työkaverit on tärkeitä!”

Kaikilla innostavin ja motivoivin osa työtä on asiakas. PIKI-yhteistyö ja verkostot tärkeitä ovat erityisen tärkeitä johtajalle ja kirjaston johtamiselle ylipäänsä. Työ on luovaa ja monipuolista. Oman porukan kanssa on kiva pallotella asioita – palloja kyllä lentää! Oma työyhteisö koetaan myös turvallisena, mikä auttaa jaksamaan.

Teksti ja kuvat: Juliaana Grahn

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *