Vuosien 2022 ja 2023 aikana toteutetaan kiertue kirjastoissa LSSAVI:n kirjastotoimen ylitarkastajan sekä AKEPiKen projektisuunnittelijan ja koordinaattorin voimin. Kirjastojen kanssa keskustellaan esimerkiksi kirjaston roolista sivistyskunnassa vuodesta 2023 eteenpäin, kirjaston vahvuuksista ja identiteetistä, kehittämiskohteista ja työssä motivoivista sekä innostavista tekijöistä. Vierailimme Toivakan kirjastossa torstaina 12.5.2022.
Helmiä, uudistamista ja juhlaa
Meidät vastaanottivat kirjastonjohtaja-rehtori-sivistyksen toimialajohtaja Sirpa Orell-Pohjola ja pitkäaikainen kirjastonhoitaja Anne Vihinen. Heidän lisäkseen kirjastossa työskentelee myös kirjastoavustaja Anne Pajunen. Kunnan noin 2000 asukkaan väkiluku on hiljaisessa kasvussa ihmisten alettua muuttaa maalle etätöiden perässä – kunnan kehitys on iloinen poikkeus monen Keski-Suomen kunnan laskevaan väkilukuun. Koronavuonna kirjastossa tehtiin mittavia poistoja kokoelmista. Tyypillisenä asiakkaana hahmottuu keski-ikäinen nainen, perheensä puolesta asioiva tai lehtien lukija. Kesällä asiakaskuntaa kirjavoittavat kesäasukkaat, jotka muiden ohella pitävät lyhyitä varausjonoja Keski-kirjastojen suosittuihin nimekkeisiin isona helmenä.
Toivakassa keskustelimme myös siitä, miltä kirjaston tulisi näyttää – niin ulkoa kuin sisältäkin, koska Toivakka on kuulu myös kirkkonsa kattofreskoista. Tiloja on remontoitu ja järjestelty uudelleen sitten akepiken aiemman vierailun. Myös it-laitteiston uusimistarpeet kunnissa nousivat keskustelussa esiin. Sirpa pitää arvossa kirjastojen siisteyttä. Nuorten vapaa-ajanvietto- ja pelitilan sisustuksessa on huomioitu nuorten toiveita värimaailmasta. Kirjaston ja kunnan erityinen etu on pieni infra, kaikenikäiset ovat tavoitettavissa lähellä keskustassa ja koululaiset tulevat kirjastoon koulun jälkeen. Nuoret käyvät kirjastossa odotellessaan bussikyytejä, heidän joukossaan on myös kirjastoaineistoa lainaavia. Kirjastossa ennen kokoontunut toriparlamentti on lehtialueen muutosten myötä siirtynyt kokoustamaan enemmän paikalliseen Upin lounaskahvioon. Kirjastossa alleviivataan näiden kokoontumisten vahvaa merkitystä jäsentensä kohtaamiselle ja hyvinvoinnille.
Toivakan kirjastolaitos vietti 130-vuotisjuhlaansa vuonna 2021. Omatoimikirjastoa otettiin Toivakassa käyttöön ensimmäisten joukossa Suomessa Vantaan ja Hämeenlinnan ohella. Kesäkuussa sen käyttö laajenee ja tätäkin 7-vuotista taivalta juhlistetaan. Toivakka on kotiseutua myös taiteilija Jonas Heiskalle, jonka syntymästä tulee vuonna 2023 täyteen 150 vuotta, juhlavuoden saamista näkyviin kirjastoon mietitään. Paljon on juhlaa Toivakassa!
Kirjastoeuroja, arvostusta ja vahva tuntemus toimintaympäristöstä
Sirpan mukaan kunnan päättäjät ovat todella kiinnostuneita kirjastoasioista ja sijoittavat sekä kirjastoeuroihin että hyvinvointityöhön. Heti kun hyvinvointialueiden tulo varmistui, kirjasto oli ykkösenä listassa kuntiin jäävistä palveluista kaikille avoimena hyvinvointipalvelupisteenä. Annen pitkäjänteinen työ kirjastossa on arvostettua kunnassa myös päättäjätasolla. Kulttuuri- ja hyvinvointitehtävä kunnassa tunnistetaan ja tunnustetaan. Hyvinvointikeskustelussa kirjaston asema vaatii myös jatkuvaa skannaamista ja sen selvittämistä, että kirjasto on tärkeä ihmisille ja kohtaamispaikkana ja palvelee kuntalaisia heidän tarpeidensa mukaan. Hyvinvointipalvelun rooli mielenterveyden kannalta on olennainen.
Annen mukaan muutaman vuoden ajan kirjastolla, varhaiskasvatuksella ja kouluilla on ollut käytössä yhteistyösuunnitelma ja toiminta on sen myötä vakiintunut. Nyt kartoitetaan mahdollisuutta laajentaa kirjaston kotipalvelutoimintaa hoivakodin ohessa entisiin kirjastoasiakkaisiin, joiden kirjastonkäyttö on jäänyt syystä tai toisesta. Anne näkee kotipalvelun suurena mahdollisuutena. Ylipäätään aineistojen kuljetus asiakkaiden luo tilanteessa, jossa joku ei pääse kirjastoon, nähdään kirjastossa tärkeänä – toteutui se sitten kotipalveluna tai vaikka kirjastoystävänä. Sirpan mukaan tarkoitus on tehdä yhteistyöstä myös muille helppoa. Halu kirjaston yhteistyökumppaniksi on suurta.
Kunnassa ei ole toisen asteen oppilaitosta, nuoret lähtevät joko yksin tai perheineen opiskelemaan. Moni muuttaa takaisin lähemmäs omaa verkostoa perheen perustamisen yhteydessä. Laajennetun oppivelvollisuuden myötä ei vielä täysin tiedetä, onko kunnalla esimerkiksi mahdollisuus etäopetukseen tai korostuuko kirjaston rooli tässä jollakin tapaa. Yhtälö liittyy myös syrjäytymisen ehkäisemiseen kunnassa – ne jotka eivät tule kouluun, eivät tule kirjastoonkaan. Etsivä nuorisotyö saa kirjastosta kehuja ja tekee hyvää työtä silloin, kun sitä ei näy. Kunnassa myös nuorisotila, nuorisotyöntekijän puuttuessa ei täyttä kykyä tukea nuoria.
Vahvuutena henkilöt kaiken takana: “Mulle tulis koululaisia nyt!”
Kirjaston kirkkain vahvuus on palvelualttius ja toiminta. Kirjasto olisi kylmä pelkkänä tilana. Omatoimikirjastokaan ei toimi ilman henkilökuntaa taustalla. Pienessä kunnassa ihmiset tunnetaan ja kuulumisiakin vaihdetaan kirjastokäynnin yhteydessä. Palvelualttius liittyy ihmisten kohtaamiseen ja luontevaan ihmisten kuuntelemiseen.
Sijainti ja tilat ovat hyvät, yhteistyö eri verkostoissa toimii ja korostuu koko ajan. Digituutoreiden avulla on pystytty tarjoamaan kuukausittain digitukea.
Verkostot ja kohtaaminen innostavat, halu pysyä kiinni ajassa motivoi osaamisen kehittämiseen
Koulutustarjonta, verkostoituminen kirjastoalalla, myönteisyys ja kohtaamisten mahdollisuudet motivoivat. Kohtaamisen tavalla on väliä ehkä enemmän kuin sisällöllä. Yhteistyötoimijoiden kanssa keskustellaan, vaikka toiminta ei toteutuisikaan lopulta. Mitään ei tyrmätä. Sekä Anne että Sirpa innostuvat helposti eivätkä juurikaan jarruttele. Työstä jaksaa innostua ja työhön on kiva tulla.
Sekä Avin että akepiken tarjonnasta löytyy valittavaa jokaiselle. Avoin suhtautuminen uusiin asioihin on tärkeää. Ajassa kiinni pysymisessä on mahdollisuuksia toimia luovasti ja rohkeasti sekä uskaltaa myös epäonnistua. Kirjastokeskustelijoiden jalkautuminen kirjastoihin sai myös valtavaa kehua, kiitos siitä!
Seuraa somessa
Toivakan kunnankirjasto Facebookissa
Teksti: Juliaana Grahn