Vuosien 2022 ja 2023 aikana toteutetaan kiertue kirjastoissa LSSAVI:n kirjastotoimen ylitarkastajan sekä AKEPiKen projektisuunnittelijoiden ja koordinaattorin voimin. Kirjastojen kanssa keskustellaan esimerkiksi kirjaston roolista kulttuurihyvinvointityössä, kirjaston vahvuuksista ja identiteetistä, kehittämiskohteista sekä työssä innostavista tekijöistä. Vierailimme Saarijärven kirjastossa 24.3.2023.
Saarijärven kirjaston vanha puoli on vuodelta 1972, uudempi rakennettu 1995. Kunnassa on hieman alle 10 000 asukasta. Työntekijöitä on Marja-Liisa mukaan lukien yhteensä kuusi. Pääkirjastolla on kolme kirjastovirkailijaa ja kirjastonhoitaja. Lisäksi kirjastoautonkuljettaja-virkailija työskentelee kirjastoautossa. Kirjastokeskustelu käytiin nyt ensimmäistä kertaa hybridinä – Kirjastonjohtaja Marja-Liisa Ronimus otti meidät vastaan kirjaston tiloissa, sivistysjohtaja Arja Siikström liittyi mukaan etäyhteydellä.
Sivistys kunnan kärkiteemoja, kirjastoammatissa myös vaikutetaan
Saarijärven kunta sai keskustelijoilta heti alkuun kiitosta päätöksenteon ketteryydestä, vaikka kunta ei olekaan keskisuomalaisittain pienimmästä päästä. Marja-Liisa ja Arja tuntevat toisensa hyvin. Kokouksissa kannustetaan tuulettamaan tuntemuksiaan avoimesti, mikä auttaa sivistystoimen asioiden edistämistä kunnassa.
Kunta on sivistysmyönteinen, eikä palvelujen budjetti herätä suuria intohimoja kohdistaa varoja toisaalle. Osa päättäjistä käyttää kirjastoa aktiivisemmin ja vierailee tilassa useammin, pääsääntöisesti suhtautuminen on hyvin arvostavaa. Uuden lautakunnan aloittaessa sen toiminnan kannalta tärkeissä yksiköissä vieraillaan myös, jotta toiminta ja henkilöt tulevat toisilleen tutuiksi myös kirjastoa vähemmän käyttäjille.
Kirjastopalvelujen vaikuttamistyöhön Saarijärvellä ollaan hyvillään Vaikuttamisoppaasta ja valmiiksi tuotetuista materiaaleista, joita voi viedä eteenpäin omien tarpeiden mukaan. Arja ja Marja-Liisa näkevät, että kirjastoammatissa ei ensimmäisinä olla pitämässä ääntä tekemästään työstä – tässä mielessä esimerkiksi hissipuheiden rungolle on tarvetta, vaikuttamismahdollisuuksia saattaa avautua aivan yllättäen. Pelkkä kirjaston edustajan läsnäolo tapahtumassa tuo paikan kertoa nykyaikaisen kirjaston palveluista. Sivistyksen peruspalvelujen turvaaminen on kunnassa kärkiteema, joka on kirjattu asiakirjoihin ja näyttää kirjaston osalta lupaavalta. Uutta toimintaa suunniteltaessa rahoitus on tärkeää löytyä palvelujen sisältä suoraan. Kuntaan on saatu koko sivistystoimen yhteinen hyvinvointikoordinaattori, jonka kanssa yhteistyö sujuu.
Kirjastokäynnit on määritelty ikäryhmittäin kulttuurin yhteistyösuunnitelmassa, jotta vähemmän aktiivisetkin opettajat toisivat luokkiansa kirjastoon. Osana tätä on ollut huoli lukutaidon kehittymisen vaikutuksesta jatkuvaan oppimiseen koulun puolella. Saarijärvellä perusopetuksesta valmistuminen puutteellisin luku- ja kirjoitustaidoin ei ole ollut suuri kysymys, pikemminkin sen pohtiminen laajemmin on uusi asia. Tässä koulu, koti ja kirjasto toimivat yhteisessä rintamassa ja kaikkia tarvitaan. Kunnassa on suuri määrä ukrainalaisia ja valmistavaa opetusta. Mahdollisesti tulevina kuntalaisina ja varsinkin eri vuosiluokille siirtyessä heillä sekä luku- että kielitaidon huomiointi on tärkeää.
Kirjastokäytön opetuksessa huomaa, että oppilaiden välillä on paljon eroja taidoissa. Vinkkauspuolella pyydetään paljon selkokielistä tai helppolukuista kirjallisuutta. Kirjaston ja nuorisotoimen yhteisiä peli-iltoja on pidetty hyvinä yhteistyön muotoina. Toiminta voi olla pienimuotoistakin, kunhan kumpikin antaa siihen oman panoksensa. Omatoimea käytetään kirjastossa ilman suurempia ongelmia.
Kunnassa tarjotaan digitukea vertaistoimintana, jota voi varata itselleen viikoittain. Alkuun palvelu oli suositumpi kuin nyt, tarvetta sille on edelleen. Päivittäin tulee pienempiä ja nopeampia opastustilanteita, hyvä on myös saada ajan ja vertaisen kanssa oppia digiosaamisessa. Hakeutuvina kirjastopalveluina toimii siirtokokoelma terveyskeskuksen puolella hankkeen kautta aiemmin toteutetun kotipalvelun ja kirjastoauton lisäksi.
Vahva asiakaspohja ja pitkät asiakkuudet vievät eteenpäin, perinteikkyys haastaa uusia kokeiluja
Eri-ikäiset työntekijät ja kunkin omat osaamisalat, kokeneiden tietotaito ja asiakaskunnan hyvä tuntemus ovat Saarijärven kirjaston vahvuuksia. Työyhteisö on perheenomainen, siellä on helppo jakaa iloja ja suruja.
Uusien palvelujen ja kirjastoalan ilmiöiden kanssa ajan tasalla on välillä vaikea pysyä. Jos omaa kiinnostusta juuri toisen erityisosaamisen uusiin palveluihin ole, motivaatio tutustua asiaan voi olla vähäisempi. Kokeneemmilla kirjastolaisilla esimerkiksi vahva sisältöjen tuntemisen osaaminen tulee vähemmän esiin puhuttaessa kirjastoammattilaisten digitaitojen nostamisesta, ja toisin päin. Myös asiakaskunta määrittää paljon sitä, millaisiin uusiin palveluihin henkilöstö suuntaa osaamisensa kehittämistä.
Osa henkilöstöstä on pystynyt ottamaan haltuun uudenlaisia kanavia tai uudenlaisia tapoja helpommin kuin toiset. Suomessa on hyvin erilaisia kirjastoja ja kuntia, osa asiakkaista kaipaa kirjastolta enemmän kokoelmiin liittyviä peruspalveluita. On hienoa, että paikkakunnalla on mahdollisuus määrittää tarjottavia palveluja tarpeiden mukaan.
Kirjasto saa lähes yksinomaan myönteistä palautetta kunnassa ja kirjaston toiminnan talous on ollut vakaata. Palvelujen ja vaikuttamistyön markkinointiosaamista tarvitaan kuitenkin jatkossakin, jotta kirjastotyön moninaisuus ja arvot julkisena, kaikille avoimena maksuttomana tilana, tulevat vahvemmin näkyviin.
Ei-käyttäjän houkuttaminen kirjastoon tapahtuman varjolla avaa kokoelman runsauden kautta mahdollisuuden palata kirjastoon uudelleen. Viestintään liittyy tarve riittävälle määrälle henkilöstöä eläköitymisten yhteydessä. On tärkeää pitää huolta siitä, että kirjaston viestinnälle on riittävästi työaikaa, joko kirjaston sisällä tai kunnassa keskitetymmin.
Kirjastoammattilaiset ovat asiakaspalvelijoita, työssä oppii jatkuvasti uutta
Myönteisen palautteen suuri määrä motivoi Saarijärvellä. Asiakkaat ovat tuttuja. Pitkät asiakassuhteet tuovat esiin kirjaston tärkeyden kohtaamispaikkana ja keskustelukumppanien löytämisessä. Kirjastoauto on kunnan yksi erityinen vahvuus, joka tuo varhaiskasvatuksen yksiköille ja kyläkouluille mahdollisuuden tutustuttaa lapset kirjaston asiakkaana olemiseen jo varhain. Auto toimii myös ikäihmisillä kokoontumisen paikkana.
Kirjastossa tehtävä työ on monipuolista, hyllyjen kokoamisesta alkaen melkein mitä tahansa, mihin koulutuksen ohella valmentaa ainoastaan työ itse. Omia vahvuuksiaan pystyy hyödyntämään omissa tehtävissä ja työurat ovat olleet pitkiä. Kaikille on vuosien saatossa muotoutunut oma roolinsa.
Kirjastotyössä tarve myös ohjaamisen taidoille
Osaamisen kehittämisen muotoihin ollaan Saarijärvellä tyytyväisiä. Koulutusten tarjoama konkretia lisää todennäköisyyttä osallistua tilaisuuksiin. Ohjaustaitoihin liittyvää osaamista tarvitsee kehittää jatkossakin.
Koronapandemian aikaan kouluttautuminen onnistui paremmin. Koulutusmuotojen lisäksi siihen oli myös aikaa enemmän. Sopivan mittaiset, täsmällisesti rajatut koulutukset saavat osallistumaan herkimmin. Tallenteet ovat myös tärkeitä, koska niiden käyttöön voi itse etsiä ajan omasta kalenteristaan.
Teksti ja kuvat: Juliaana Grahn