Vuosien 2022 ja 2023 aikana toteutetaan kiertue kirjastoissa LSSAVI:n kirjastotoimen ylitarkastajan sekä AKEPiKen projektisuunnittelijoiden ja koordinaattorin voimin. Kirjastojen kanssa keskustellaan esimerkiksi kirjaston roolista kulttuurihyvinvointityössä, kirjaston vahvuuksista ja identiteetistä, kehittämiskohteista sekä työssä innostavista tekijöistä. Vierailimme Petäjäveden kirjastossa 13.4.2023.
Kaksi kirjastotyöntekijää pyörittää Petäjäveden kirjastoa noin 3500 asukkaan kunnassa. Keskustelussamme saman pöydän ääreen kokoontuivat Multian ja Petäjäveden yhteinen hyvinvointikoordinaattori Sami Jylhä, kirjastonjohtaja (80 %) Heli Laitinen ja viidenneksen työajastaan kirjastotyötä tekevä kulttuurituottaja Olli Koponen. Lyhyesti keskusteluun liittyi myös uuden kirjastovirkailijan rekrytoinnin ajaksi remmiin palannut, eläköitynyt Sirpa Koivisto.
Kirjasto sivistyksen kivijalkana on osa laajempaa kulttuurin ja ruumiinkulttuurin kenttää
Kirjasto pääsi mukaan sivistyskuntakeskusteluihin ennen vuodenvaihdetta ja hyvinvointialueiden toiminnan käynnistymistä. Uudet, aloittavat lautakunnat tutustuvat toimipaikkoihin. Myös kirjastoa kutsutaan esittelemään toimintaansa. Heli pitää peruspalvelujen arviointiraporttia esimerkkinä materiaaleista, jotka tuovat kaivattua kättä pidempää avuksi viestintään kirjastoasioista kunnan sisällä. Tällä hetkellä kirjasto näkyy eräänlaisessa taitekohdassa, ja sen painoarvo kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjänä on nousussa. Sami nähdään kirjastossa linkkinä kirjaston ja kunnan välillä, myös hyvinvointialueelle ja naapurikuntiin Keuruulle tai Multiaan.
Keskustelijoita kiinnostaa lähialueiden kirjastojen välinen yhteistyö ja mahdollisuus erikoistua, jolloin teemoittain tapahtumiakin voisi tuottaa siihen soveltuvan kirjaston tiloissa ja yhteistyökumppanien kanssa. Kirjastotoiminnassa erikoistumista pohdittiin kunnassa jo Keski-kirjastoihin kahden kimpan mallista siirryttäessäkin kokoelmayhteistyön kautta.
Kirjastolle sen toiminta juuri nykyisessä kirjastotilassa lähes 20 vuoden ajan on merkittävä kulttuurihyvinvoinnin edistämisen mahdollisuuksille. Samassa rakennuksessa löytyy esimerkiksi usean sadan ihmisen vetoinen auditorio. Koulut ja lukio ovat lähellä. Lisäarvoa asiakkaille tuottaa myös nykyään samassa yhteydessä sijaitsevat perhekeskuksen palvelut. Kulttuurin nähdään kunnassa kattavan liikuntapalveluja myös ruumiinkulttuurina. Hyvinvointityötä toteutetaan lastenkirjastotyön kautta vinkkauksina yhteistyössä perhekeskuksen, päiväkotien ja koulujen kanssa.
Kohtaamisia Sirpa tai Heli Kirjaston kanssa, työn järjestely mietityttää
Pienikokoisen kirjaston tarjoama palvelu on henkilökohtaista, mikä on suuri vahvuus. Lainamäärät ovat palaamassa pandemiaa edeltävälle tasolle. Kirjaston merkitys kohtaamisille on alkanut korostua, vaikka asiakkaita kävisikin määrällisesti vähemmän. Kirjasto on mukana kunnan yhteisöllisyydessä tavassa toimia, ja kirjaston sijainti kaikkien saavutettavissa on merkittävä etu. Myös pysyvä, tuttu henkilökunta tuo kirjaston lähemmäs asiakkaita.
Toinen iso vahvuus on Helin mielestä se, että työntekijöillä on hauskaa keskenään. Pienessä työyhteisössä tämä on hälyttävän tärkeää ja saa myös palvelut menestymään paremmin. Asiakkaidenkin kanssa on hauskaa! Eettiseen kulttuuriin kuuluu myös, että vaihdetaan itselle tuttujen ihmisten kanssa sanaset tai vähintäänkin tervehditään, vaikka tapaisi töiden ulkopuolella.
Avainvahvuus kirjastolla on valtava sosiaalinen pääoma ja luottamus. Kirjastoa harvemminkin käyttävä luottaa ja arvostaa kirjaston palveluita. Luottamus auttaa myös uusien asioiden ja tapahtumien kokeilemisessa. Viime vuosien keskustelu yhteiskunnallisesta ja kulttuurisesta vuoropuhelusta on vähitellen palaamassa samaan luottamuksen ajatukseen, että kirjasto on mielekäs paikka kokoontua keskustelemaan avoimuuden ja puolueettomuutensa ansiosta. Kirjasto on vapaa pöhinästä, hengähdyspaikka omille ajatuksille. Kun kirjasto keskittyy avoimen tilan ja luottamuksen ylläpitäen lukemisen edistämistyöhön ja kirjaston tehtäviin, niitä voidaan tehdä mahdollisimman hyvin.
Tuleva omatoimikirjasto on yksi kehittämiskohde. Sen mahdollinen lisätyömäärä kahdelle henkilölle on hankala arvioida etukäteen. Kunnan osalta omatoimen käytännön toteuttaminen on myös vienyt paljon aikaa.
Heli on tyytyväinen siihen, että voi monialayhdistelmän sijaan keskittyä työssään kirjaston johtamiseen. Ollin ansioksi hän lukee kunnan vireän kulttuurielämän ja sen, että kirjastotyössäkin on mahdollista antaa kasvot kulttuurille. Petäjäveden vanha kirkko ja perinteikäs historia tuovat kuntaan myös kesämatkailijoita.
Kirjaston henkilöstön pienuus on Petäjävedellä sekä vahvuus että heikkous, vahvuutena asian tarkastelu kuitenkin vie Helin mukaan kirjastoa enemmän eteenpäin. Joustavuutta ja monipuolisia tehtäviä työhön liittyy, tarvittaessa voidaan luovuttaa työpisteitäkin joustavasti toisen käyttöön.
Työn uudistuminen innostaa, osaamisen kehittämisen mahdollisuudet myös!
Eniten innostaa se, että sekä kirjastoala että työ uudistuu koko ajan. Muutokset pitkin omaa työuraa antavat virtaa kehittyä omassa työssään.
Osaamisen kehittämisen työ, jota sekä aluehallintovirastot että kehittämiskirjastot tekevät, on tehnyt valtavasti helpommaksi seurata sähköpostitse suoraan osaamisen kehittämisen mahdollisuuksia. Niitä ei tarvitse itse etsimällä etsiä. Tilaisuudet ovat mielenkiintoisia ja auttaneet tarkastelemaan uudelleen myös oman kirjaston tapoja toteuttaa asioita. Kirjastot ovat kooltaan ja resursseiltaan erilaisia – tämän avaamista tilaisuuksissa ja projekteissa jatkossakin kaivataan. Puolipäiväisiin tilaisuuksiin pystyy irrottautumaan myös pienissä kirjastoissa. Erityiskiitoksen sai myös Kalle Lehtinen työstään pienten kirjastojen projektissa <3
Petäjävedellä katsotaan, että kehittämiskirjasto on toiminnassaan onnistunut lähentämään aiemmin eri kimpoissa toimineita kirjastoja nykyisen Keski-kimpan alueella ja laajemminkin PIKI-kirjastojen suuntaan. Koulutusten ohella tapahtuva osaamisen kehittäminen verkostoina on erittäin tärkeää jatkossakin.
Teksti ja kuvat: Juliaana Grahn