Vuosien 2022 ja 2023 aikana toteutetaan kiertue kirjastoissa LSSAVI:n kirjastotoimen ylitarkastajan sekä AKEPiKen projektisuunnittelijan ja koordinaattorin voimin. Kirjastojen kanssa keskustellaan esimerkiksi kirjaston roolista sivistyskunnassa vuodesta 2023 eteenpäin, kirjaston vahvuuksista ja identiteetistä, kehittämiskohteista ja työssä motivoivista sekä innostavista tekijöistä. Vierailimme Muuramen kirjastossa 12.5.
Muuramen kirjastossa keskusteluihin osallistuivat vt. sivistystoimenjohtaja Raija Kattilakoski sekä hyvinvoinnin ja palveluiden lautakunnan jäsenet Jenni Ahvenlampi ja Kari Pajunen. Kirjaston puolelta ajatuksia toivat kirjastonjohtaja Tuire Vesterinen ja kirjastopedagogi Johanna Tornikoski. Muuramen kirjastossa työskentelee kuusi vakituista ja kaksi määräaikaista työntekijää.
Näyttää siltä, että korona-ajan jälkeen ollaan Muuramessakin lähdetty tunnuslukujen valossa palautumaan normaaliin. Lainaus- ja kävijätilastoissa näkyy nousua. Varman kesän merkki on myös kirjaston ulkopuolinen vesiallas, johon laskettiin vedet juuri tänään. Omatoimikäyttö on kehittynyt ja vakiintunut Muuramen pääkirjastollakin, vaikka aluksi tilan valvomattomuus mietitytti monia.
Lukutaitotyö alkaa neuvolasta ja kirjasto on oppimisympäristö
Sivistyskuntakeskusteluja on kunnassa käynnistelty, mutta keskustelut ovat vahvasti painottuneet opetuspuolelle. Keskustelijat tunnistavat riskin, että kirjastot voidaan ottaa itsestäänselvyytenä, jolloin merkitys voi jäädä kirjoittamatta auki. Kirjaston muuttuvaa ja tärkeää roolia olisi hyvä tuoda sanoituksissa ja suunnitelmissa paremmin esille. Muuramessa useamman kirjaston verkko on tärkeä. Pääkirjaston lisäksi kuntalaisia palvelee uusi Kinkomaan koulun yhteyteen avattu pienkirjasto, joka on vahvasti omatoiminen. Kiinteiden palvelupisteiden lisäksi Muurame ostaa Jyväskylän kaupungilta kirjastoauton pysäkit kahdelle muulle kyläkoululle. Kyläkoulujen oppilaat pääsevät käymaan pääkirjastossa esimerkiksi uimahallireissujen yhteydessä.
Muuramessa on tehty yhteistyötä opetuksen, kasvatuksen, kulttuurin ja kirjaston kesken. Tästä yhtenä esimerkkinä juuri päättynyt Lukulaituri-hanke, josta myös syksyn Lukulystit-tapahtumassa kuullaan tietoisku. Yhteistyötä tehdään myös tapahtumien osalta eri toimijoiden kanssa, esimerkkinä perhekeskus, seurakunta ja nuorisotoimi. Kulttuuriopetussuunnitelma on vahvistanut eri luokka-asteiden saavutettavuutta. Verkostoituminen paikkakunnan sisällä on näyttävän laajaa.
Kirjaston painopiste Muuramessa on jo pidemmän aikaa liittynyt lapsiin ja nuoriin. Kirjastonjohtaja Tuire Vesterinen on nähnyt kehityksen työuransa aikana: lukemiseen innostaminen ja lukutaitotyö alkaa jo neuvolasta. Monilukutaito herätti Muuramessa keskustelua, erityisesti yläkoulu- ja lukioikäistenkin taitotasoissa näkyvissä muutoksia, joihin kirjastotkin voisivat tuoda asiantuntemustaan. Muuramen ikärakenteessa seniori-ikäisten osuus kasvaa, ja kohderyhmää tulisikin huomioida paremmin vaikkapa tulevaisuuden hankkeissa.
Kirjaston tekemän hyvinvointityön vaikuttavuuden arviointi on vaikea kysymys ja työlle on edelleen vaikea näyttää selkeitä mittareita. Se, että kirjastoa käytetään aktiivisesti osoittaa, että asioita tehdään oikein. Lisäksi vuositilastot, kokoelmadata, asiakkaiden kohtaaminen ja asiakaspalautteen analysointi ovat keinoja seurata toiminnan vaikutuksia. Kirjastolobbaus on tärkeää myös kunnan sisäisesti. Mielenkiintoinen esimerkki kuultiin Lukulaituri-hankkeesta, jossa alku- ja loppukyselyillä on tutkittu projektin vaikutuksia.
Kirjasto on muutakin kuin vain kirjoja, kuten alusta monenlaisille tapahtumille. Kirjasto on oppimisympäristö, ja erilaisilla tiloilla on iso merkitys. Muuramen kirjastossa on erilaisia nurkkauksia ja ympäristöjä, jotka tekevät tilasta houkuttelevan erilaisille asiakkaille. Kirjaston muuttuvaa roolia ja kehittämisen painopisteitä on tarkoitus kirkastaa valmisteilla olevassa Muuramen kirjaston vuosien 2023-2026 kehittämissuunnitelmassa.
Kokonaisuus on meidän vahvuus
Kokonaisuus on Muuramen kirjaston vahvuus. Lukuisat erilaiset tapahtumat ovat syntyneet pyrkimyksestä vastata uuden kirjastolain henkeen. Kulttuurikello- ja karuselli kulttuuriopetussuunnitelmat ovat kunnan kulttuurityön helmiä. Suunnitelmat kattavat kulttuurin monia ulottuvuuksia: teatteria, arkkitehtuuria, tanssia ja sanataidetta. Kuntalaiset käyttävät kirjaston palveluja aktiivisesti ja hyödyntävät tarjottuja tiloja monipuolisesti. Kirjaston asiakkuuksissa korostuvat kansallisen yleisilmeen mukaisesti naishenkilöt, mutta myös miespuolisia asiakkaita on houkuteltu erilaisilla aktiviteeteilla. Sotahistoria-aiheiset illat ja paikallisen autoharrastajan vanhojen autojen esittelytapahtuma ovat saaneet miehiäkin liikkeelle.
Osaaminen ja sen kehittäminen tulee nousemaan tärkeäksi tulevina vuosina henkilöstön eläköityessä. Työnkuvia tullaan tarkastelemaan uudelleen, jotta tarvittavaa uutta osaamista saadaan lisättyä. Seniori-ikäisten palvelua mietitään myös Muuramessa, monien muiden kirjastojen tapaan. Erilaisia kotipalvelun ja aineistokuljetusten uusia muotoja nähdään kenties tulevaisuudessa Muuramenkin suunnalla!
On hienoa huomata, kuinka kirjastokeskusteluissamme on noussut hyvää dialogia päättäjien ja kirjastolaisten välille. Sivistystoimenjohtaja Raija Kattilakoski tiedusteli kirjastolta ajatuksia yhteistyölle perusopetuksen kanssa monilukutaitoasiassa. Vahva lukutaitotyö säteilee Muuramessa hankkeisiin ja lukemisen uusien muotojen huomioimiseen. Keskusteluissa nousee esille selkeä tavoite kulttuuripuolen hankkeisiin, jonka voi nähdä sivistyskuntakeskustelun näkökulmasta erittäin oleellisena.
“Onhan se mahtavaa, kun saa oppilaat suorittamaan kilpaa tehtäviä kirjastossa”
Tärkeimpänä motivoivana tekijänä Muuramen kirjastolaiset nostavat esille työn merkityksellisyyden ja tärkeyden näkemisen. Lisäksi huoli lukutaidon tilasta kannustaa lukutaitotyöhön. Kirjastopedagogi Johanna Tornikosken mielenkiinto suuntautuu kouluikäisten lukemiseen ja taitojen vahvistamiseen: pakopelit ja pedagogisuus kirjastonkäytön opetuksessa ruokkivat myös omaa työtä: “Onhan se aivan mahtavaa, kun saa oppilaat suorittamaan kilpaa tehtäviä kirjastossa!”. Kirjastotyö on monipuolista, jokainen päivä on erilainen. Työyhteisö tukee yksilöä kiireiden keskelläkin.
Kehittämistehtäväuudistusta pidetään Muuramessa käsittämättömän onnistuneena, ja toiminta on onnistunut tuomaan ruohonjuuritasolle paljon uutta. Etänä osallistumisen mahdollisuudet ovat lisänneet osaamisen kehittämisen vaikuttavuutta. Koulutukset ovat tärkeitä, kun uusia asioita kentällä tapahtuu. Muuramen kirjastolaiset ovat myös aktiivisia PiKe:n verkostoissa, jotka ovat tärkeä osa vertaistukea.
Muuramen kirjasto- ja kulttuuripalvelut Facebookissa
Muuramen kirjasto Instagramissa
Teksti: Jarkko Rikkilä