🧳 PiKe-kirjastojen työelävaihtotarjotin avattu! 🧳

Vuosien 2022 ja 2023 aikana toteutetaan kiertue kirjastoissa LSSAVI:n kirjastotoimen ylitarkastajan sekä AKEPiKen projektisuunnittelijoiden ja koordinaattorin voimin. Kirjastojen kanssa keskustellaan esimerkiksi kirjaston roolista kulttuurihyvinvointityössä, kirjaston vahvuuksista ja identiteetistä, kehittämiskohteista sekä työssä innostavista tekijöistä. Vierailimme Multian kirjastossa 24.3.2023.

Multiaisuudesta ja multialaisuudesta

Multia on 1500 asukkaan keskisuomalainen kunta. Kirjastossa on kaksi työntekijää. Pienen paikkakunnan etuna asiakkaat tunnetaan lähes henkilökohtaisesti. Kunnassa on helppo lähteä neuvottelemaan ja sopimaan asioista, koska työntekijätkin ovat tuttuja keskenään. 

Keskusteluihimme liittyivät sivistystoimenjohtaja Päivi Salonen, kirjasto- ja vapaa-aikatoimen johtaja Tarja Pietikäinen ja kirjastovirkailija Pekka Talja. Työ kirjastossa on monipuolista ja kirjasto Pekan sanojen mukaan osa sivistyksen jatkumoa.

Hyvinvointia tapahtumien ja tarinoiden ääreen rauhoittumisen kautta

Hyvinvointinäkökulma kirjastossa on palauttaa asiakkaita lukemisen kautta keskittymiseen ja tarjota eri ikäisille asiakkaille rauhoittumisen hetkiä. Kun asiakas oivaltaa rauhoittumisen tulevan tarinoiden kuuntelemisen ja lukemisen kautta, myös kulttuuri itsessään alkaa näyttää arvokkaalta. Työtä tämän eteen tehdään jatkuvasti.

Osa päättäjistä ymmärtää kirjaston olemassaolon tärkeämpänä kuin toiset. Osalle on tärkeää kuvata, mitä kirjastotyö sisältää ja mitä esimerkiksi omatoimiaikana työhön kuuluu. Päättäjille lukutaitotyötä on esitelty talousarvioon ja tilinpäätökseen liittyvissä kokouksissa. Omatoimiaika kirjastossa vapauttaa sisätyöaikaa myös havainnoida asiakkaiden tapoja käyttää kirjastotilaa, vaikka se lisäisikin aineistojen käsittelyn viemää työmäärää. On kiinnostavaa seurata, kuinka omatoimen nähdään jatkossa vaikuttavan esimerkiksi kirjaston kehittämiseen käytettävään aikaan.

Lasten kulttuuritapahtumissa parhaita tuloksia saavutetaan järjestämällä tilaisuuksia päiväsaikaan, koulu- ja päiväkotivierailuille sopivina hetkinä. Iltaisin väkeä tulee tapahtumiin vähemmän. Keskusta-alueen ulkopuolella vaikuttavat myös välimatkat siirtyä kirjastossa järjestettäviin tilaisuuksiin. Asiakkaat ovat toistaiseksi mieltäneet vahvimmin kirjastoissa järjestävien tapahtumien liittyvän kirjallisuuteen, musiikkiin tai elokuviin. Tapahtumia markkinoidaan monipuolisesti, parhaiten tiedottaminen tavoittaa kirjastotilassa käyvät asiakkaat.

Ihmisiä Multian kirjaston monitoimitilassa.
Kirjaston yhteydessä samassa rakennuksessa toimii suuri monitoimitila ja kuntosali.

Kirjastoa käytetään vaihtelevasti kulttuuritapahtumien järjestämiseen, muita tiloja tarjoaa kunnassa koulu, seurakuntakoti ja tulevaisuudessa kulttuuritalo. Esimerkiksi suuremmille konserteille tai teatterille tiloja ei vielä ole, tulevaisuudessa tilanne saattaa olla toinen.

Kirjastossa innostuttiin talven aikana nukketeatteriesittämisestä eri-ikäisille ryhmille. Esitykset saduista ovat olleet suosittuja ja nukketeatterilavaa on ollut hieno kehittää eteenpäin. Teatterinäytös ja sadun tarinat tukevat lukemisen edistämistä ja kykyä keskittyä tarinan etenemiseen, vaikka lukeminen itsessään olisi yleisölle vielä vieraampaa. Multian kirjastolla myös kirjastossa tilana on vahva osallisuuden ajatus: käytännössä kuka tahansa, jolla on hyvä idea tai ajatus tapahtumaksi, on tervetullut kirjastoon rakentamaan sisältöä ja mahdollisuuksia sen ympärille.

Kouluyhteistyö vaihtelee tällä hetkellä luokka-asteittain. Vahvimmin mukana ovat 1.-2. luokkiensa aikana kirjastokäynnit aloittaneet, jotka ovat nyt kolmos- ja nelosluokkalaisia. Syksyllä ollaan lähdössä tarjoamaan kirjastokäyntejä luokka-asteille alakoulussa rohkeammin erityisen kulttuuripolun muodossa. Tarja on toiselta ammatiltaan opettaja ja ottanut kirjastoalaa haltuun vajaan vuoden verran työssään.

Muumi-aiheisia tuoleja Multian kirjaston lastenosastolla. Pöydällä kyniä ja puuhavihkoja.
Yhdessä kirjaston kanssa kodit ovat ensisijaisia varhaisen lukemisen osalta, koulu ja varhaiskasvatus seuraavina.

Tarja jakaa käsityksen siitä, että lukutaito on sekä kirjasto- että opetustyössä tunteikas aihe. Lukutaito käsittyy kirjastossa vahvasti mielikuvitusta ja erilaisten maailmojen eläytymiskykyä lisäävänä. Nykykirjallisuuden taidokkaat ja rikkaat kuvitukset itsessään voivat lisätä halua lukea, eri tapaan kuin kirjallisuus kuvituksineen ehkä aiemmin. Seniori-ikäisten kohdalla Multialla on ollut myönteisiä kokemuksia lukemisesta paikallisen palvelukeskuksen asukkaille. Palvelukeskuksen toiveita kuunnellaan myös. 

Vahvuutena rohkeus kokeilla, tekemisen paikkoja yläkoulu- ja työikäisten kirjaston käytössä

Päivi näkee kirjaston ehdottomana vahvuutena Tarjan ja Pekan taidon pallotella ideoita keskenään ja tukea toisiaan. Hullumpiakin ideoita voidaan nostaa esiin ja kokeilla, mitä niistä syntyy. 

Yläkoulun oppilaat kirjastossa nähdään seuraavana tekemisen paikkana lukutaidossa. Vaikka kohderyhmä olisikin haastava, esimerkiksi vähän lukevat pojat, Pekan eri ideoita kokeilemalla kirjasto ja lukeminen voi tulla heille ennen pitkää läheisemmäksi tavaksi viettää vapaa-aikaa. Kirjastoammattilaisena työ vaatii joustavuutta, pitkäjänteisyyttä ja etenemistä oppilaiden ajatukset edellä. Ihanteellista olisi innostaa lukemiseen ja päästä keskustelemaan yläkoululaisten kanssa siitä, miten yksilöllisesti tarinat vaikuttavat, vaikka luettavat kirjat olisivatkin samoja.

Musta nahkasohva Multian kirjastosalissa
Mitä kaikkea kirjasto voisi olla ja miten tuoda palveluja tutuiksi uusille kirjastoasiakkaille aikoina, jolloin henkilökunta ei tee asiakaspalvelua?

Kehittämiskohteita liittyy omatoimen tuomiin mahdollisuuksiin. Omatoimi on tuonut esiin uudenlaista käsitystä kirjastotoimesta ja kirjastotyöstä. Lapset, nuoret, seniori-ikäiset ja esimerkiksi opettajat solahtavat suoraan omatoimiseen kirjastokäyttöön, työikäisillä taas lähdetään usein liikkeelle sisään pääsemisestä kirjastoon ja pin-koodista. Kirjaston merkittävimmät asiakasryhmät ovatkin lapset, nuoret ja vanhukset. Työikäiset, 30–40-vuotiaat jäävät tästä pois, mikä keskustelussa yhdistetään myös vähäisempään vapaa-aikaan tai tarpeeseen kirjaston käytölle. 

Omatoimen myötä aineiston käsittelytarve on kasvanut valtavasti. Se on vapauttanut myös paljon aikaa tapahtumien järjestämiseen ja ennen kaikkea antaa ihmisille vapauden valita itselleen sopiva ajankohta kirjaston käytölle.

Innostavaa, että kaikki ovat niin likellä!

Työilmapiiri on sekä Tarjan että Pekan mielestä ensimmäisenä työssä innostava tekijä. Kaikki ihmiset ovat Multialla niin likellä, samaten etäisyydet kodin ja työpaikan välillä nähdään motivoivina. Käytännössä asiakaspalvelualalla olisi hankala olla, jos asiakaskohtaamiset eivät toisi voimia. 

Pekkaa motivoi myös uusien asiakkaiden etsiminen ja se, että saa jollakin koukulla uuden ihmisen tutustumaan kirjaston palveluihin. Palveluiden henkilöityminen osin haastaakin. Kun työskentelee vapaa-aikaan liittyvän tekemisen kanssa, oma vapaa-aika on tärkeää osata tunnistaa ei-työtehtäviin liittyvänä vapaa-aikana.

Osaamisen kehittämiseen motivoi tallenteiden suuri tarjonta ja mahdollisuus syventyä sisältöihin sopivina aikoina. Lähikohtaamisille on vähemmän mahdollisuuksia.

Teksti ja kuvat: Juliaana Grahn

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *