Vuosien 2022 ja 2023 aikana toteutetaan kiertue kirjastoissa LSSAVI:n kirjastotoimen ylitarkastajan sekä AKEPiKen projektisuunnittelijoiden ja koordinaattorin voimin. Kirjastojen kanssa keskustellaan esimerkiksi kirjaston roolista sivistyskunnassa vuodesta 2023 eteenpäin, kirjaston vahvuuksista ja identiteetistä, kehittämiskohteista ja työssä motivoivista sekä innostavista tekijöistä. Vierailimme Mäntän kirjastossa perjantaina 2.9.2022.


Taidekaupungin eli Mänttä-Vilppulan kirjasto koostuu yksiköistä Mäntässä, Vilppulassa, Kolhossa ja Pohjaslahdella. Kävimme kiertueella Mäntän kirjastossa, jossa samaan neuvottelutilaan kokoontui kanssamme kulttuurijohtaja Antti Korkka, kirjastopalvelupäällikkö Riitta Vanha-Juhe sekä kirjastovirkailijat Anu Koivula ja Nana Nikoskinen. Kirjaston asiakaspalveluaikaa täydennetään omatoimiajalla, kirjastoyksiköt pyörivät alle 10 henkilön työpanoksella – WAU!. Mäntän kirjaston nykyinen tila on rakennusvuotensa 1968 jälkeen saanut laajennusosan. Itse kirjasto Mäntässä täytti toukokuussa 2022 palveluna 110 vuotta – ONNEA! 🎉. 

Kirjasto toimii kahdessa kerroksessa, joista ylempään sijoittuvat asiakastilat ja alempaan työ- ja sosiaalitilat, varattava tila sekä sisääntuloaula. Kirjaston tapahtumatilaksi muuntautuvalle alueelle mahtuu kerrallaan noin 70–80 asiakasta. Viimeisimpiä paljon yleisöä keränneitä tapahtumia ovat olleet näyttelijä Kati Outisen vierailu ja keräilijä Arto Huhtisen näyttelyavajaiset. Mänttä palautti akepiken myös lähemmäs juuriaan – pääsimme keskustelemaan PiKen voimaeläimen eli hauen alkuperästä.

PiKe-kirjastokeskustelijat Mäntän kirjaston tapahtuma- ja näyttelytilassa.
PiKe-kirjastokeskustelijat Mäntän kirjaston tapahtuma- ja näyttelytilassa.

Kulttuuri – ruumiinkulttuuri – kulttuurihyvinvointi

Kirjastolla nähdään olevan tärkeä rooli jatkossakin tarjoamassa kuntalaisille yhteistä hyvinvoinnin alustaa. Keskusteluhetkellä kulttuurijohtaja vetää laaja-alaisia kulttuurin hyvinvointipalveluja. Myös Pirkanmaan kulttuurihyvinvoinnin palveluohjaushankkeessa on oltu mukana. Ensi vuonna aloittavassa kahden lautakunnan yhdistelmässä toinen lautakunta tulee yhdistämään nykyiset sivistys- ja kulttuurilautakunnat ja toisesta muodostuu elinvoimalautakunta. Kulttuuripääkaupunkihankkeen aikana kunnassa on suhtauduttu kirjastoon myönteisesti ja kirjastot nähdään Taidekaupungissa kulttuuritaloina. 

Kulttuurihyvinvoinnin sanoittaminen on yksi osa kirjaston roolia uudessa sivistyskunnassa, eikä se ole helpoimpia tehtäviä. Kulttuurihyvinvoinnista voidaan puhua tuottajan, kuntalaisten hyvinvoinnin ja sen kautta, mitä kuntalaisten hyvinvoinnin eteen tehdään. Sanoittamistyön tueksi keskustelussa nousi esiin Taiken Kulttuurihyvinvoinnin tuore käsikirja. Sairaanhoitopiirin kanssa tehdään elintapaohjausmallia, jossa kulttuuri ja liikunta nähdään yhtenä osa-alueena. Työllisyyspalvelut liittyvät vahvasti kulttuurihyvinvointiin, koska niillä tavoitetaan myös nuoria työttömiä. Taidekaupungissa koetaan olevan vielä työsarkaa siinä, mitä hyvinvointityö tulee tarkoittamaan käytännössä. Kulttuurin ja hyvinvoinnin edistäminen on nähty tärkeänä taloudellisissa haasteissakin, samaan tapaan kuin teollisuustaustan kaupungeissa Valkeakoskella ja Äänekoskellakin. Kirjastossa ajatellaan, että kulttuurihyvinvoinnin tietoisku lautakunnille olisi tulevaisuudessa tarpeellinen.

Haasteet Mäntässä ovat liittyneet taloudelliseen tilanteeseen ja vaihtuviin valtuustokausiin. Päättäjät kuntaliitostaustaisessa kaupungissa ovat jonkin verran ohjanneet keskustelua aukioloihin, kirjaston toimintaa on näissä yhteyksissä avattu tilastojen kautta, todentaen ja selittäen asioita. Samaan aikaan on alettu lisätä kirjaston tapahtumia ja avattu kirjaston toimintaa lautakunnassa. Sekä Kolhossa, Vilppulassa että Mäntässä on nyt koulutoimintaa, tuleva kouluverkkoselvitys todennäköisesti vaikuttaa myös kirjastojen palveluihin. 

Mäntän kirjaston asiakaspalvelu, kokoelmaa ja esittelyhyllyjä.
Taidekaupungista puhuminen kannustaa näkemään kirjaston osana kulttuuria.

Erilaiset yhdistykset järjestävät tilaisuuksia kirjastossa ja kuntalaiset pitävät kirjastoa omanaan. Näyttelyihin tuodaan esille omaa käsityötä ja taidetta. Kirjastolla on myös hyvät suhteet paikallislehden toimitukseen ja kuukausittainen kirjavinkkipalsta. Verkostoituminen nähdään vahvana päämääränä jatkossa sen kautta, että kirjastoon voi tulla järjestämään omaa toimintaa. Taidekaupungista puhuminen kannustaa näkemään kirjaston osana kulttuuria. Kirjastossa toimii taidelainaamo ja kaikissa kirjastoissa on näyttelytilaa. Kestävä kehitys on yksi kirjastotoiminnan peruslähtökohta, joka liittää Taidekaupungin kirjastoon osallisuuden lisäksi myös monikulttuurisuuden. Kirjasto on ollut mukana muovaamassa maahanmuuttajien ja turvapaikanhakijoiden kirjastosuhdetta yhdessä järjestöjen kanssa.

Idearikkaus ja kehittämisinto vahvuuksia, kohti mielekästä sivistystä

Vahvuuksissa katse kääntyy onnistuneisiin yhteistyöprojekteihin ja tekemisen pöhinään. Kirjaston erityinen vahvuus on korkeakulttuurisen sivistyksen, elitismin puuttuminen – kirjastossa ihmiset tuottavat tapahtumia toisille ihmisille. Joskus asiakkaat ovat kehuneet sitä, että kirjastossa tervehditään. Kirjaston leppoisa ilmapiiri välittyy sen ulkopuolellekin. Opettajat pitävät yhteyttä myös. Kokoelmissa on erikielisiä pokkareita ja käsityölehtiä, jotka päätyvät seutuvarauksina Tampereelle asti! 

Somestrategia on seuraavaksi suunnitteilla tarkoituksena panostaa markkinointiin ja viestintään. Kuvataidepainotus on ollut vahvasti mukana Taidekaupungin sisällössä ja brändissä, sanataiteen ja kirjallisuuden kautta voisi saada vahvemmin viestittyä myös kirjastojen hyvinvointivaikutuksia. Taidekaupunki on kuvataidetta isompi käsite. Kulttuuritoiminnassa pyritään siihen, että kirjasto olisi yhteistyössä mukana ja yhteistyökumppanitaho toteuttaisi sisällön. Kärkitapahtumiin olisi tärkeää saada myös uusia kävijöitä ja yleisöä, sillä uudet kohtaamiset saavat ihmiset keskustelemaan yhteisessä olohuoneessa.

Asiakkaita varten täällä ollaan

Asiakkaiden kohtaamiset ja auttaminen ovat työn palkitsevimpia puolia. Kirjastolla on niin paljon tapoja, joilla auttaa ja saada ihmisiä tyytyväisiksi! Paikalliset osaavat lähestyä kirjastoa paikkana, josta saa apua ja tilaa. 

Toisaalta monipuolisuus on myös kaksiteräinen asia. Monikanavaisuus ja muutokset olisi tärkeä huomioida myös asiakkaiden näkökulmasta. Osaamista kehittävinä tahoina otamme tästä vaarin myös oman toimintamme suuntaamisessa kirjastolaisille.

Teksti: Juliaana Grahn

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.