Vuosien 2022 ja 2023 aikana toteutetaan kiertue kirjastoissa LSSAVI:n kirjastotoimen ylitarkastajan sekä AKEPiKen projektisuunnittelijoiden ja koordinaattorin voimin. Kirjastojen kanssa keskustellaan esimerkiksi kirjaston roolista kulttuurihyvinvointityössä, kirjaston vahvuuksista ja identiteetistä, kehittämiskohteista sekä työssä innostavista tekijöistä. Vierailimme Luhangassa 14.4.2023.
Manner-Suomen pienimmässä kunnassa Luhangassa on noin 700 asukasta ja kaksi kirjastotoimipistettä. Toteutimme kirjastokeskustelut kirjastonhoitaja Satu Suorannan kanssa Teams-yhteydellä Joutsan kirjastosta – Nina Kuikalle kiitos johtajan työhuoneen lainaamisesta tähän tarkoitukseen! Kotimatkalla koordinaattori Juli poikkesi Tammijärven kirjastossa Satun sijaisen Pirjo Kososen ohjaamana vilkaisemassa, mitä koulun yhteydessä sijaitsevaan kirjastoon kuuluu.
Hyvinvoinnista keskustellaan suoraan tuttujen asiakkaiden kanssa
Hallinnossa ymmärretään kirjastossa tehty työ. Kunnan hallintoa uudistettiin hiljattain siten, että nyt kunnassa on erikseen sivistys- ja hyvinvointijohtajat. Lautakunta muuttui sivistys- ja hyvinvointilautakunnaksi. Kaikki eivät käy kirjastossa Luhangassakaan, osa käy myös Joutsassa samalla muita asioita hoitaessaan.
Kunnan sisällä keskusteluja kulttuurihyvinvoinnista ja hyvinvointikysymyksistä on käyty toistaiseksi vähemmän. Satu katsoo, että asiakkaiden kanssa asiaa otetaan helpommin puheeksi. Mahdollisuuksia keskusteluille on vielä paljonkin, koska toiminta on vasta alkanut vuoden alussa. Satun mukaan kirjastot ovat kunnissa sekä tarpeellisia että suosittuja palveluja. Esimerkiksi Luhangassa kaksi kirjastopistettä on erittäin hyvä tilanne, koska kunta on myös haja-asutusaluetta ja maantieteellisesti laaja.
Lapset käyvät hyvin kirjastossa Tammijärvellä alakoulun yhteydessä. Yläkoulua käydään Joutsan puolella. Kirjastoa käyttävät paljon myös ikääntyneemmät. Kirkonkylän puolella taas kirjastossa vierailee enemmän ikäryhmät keski-ikäisistä ylöspäin. Haastavimpia kohderyhmiä tavoittaa ovat nuoret ja nuoret aikuiset, jotka eivät ole perustaneet omaa perhettä.
Kesäisin kunnan asukasmäärä kolmin-nelinkertaistuu. Kesäasukkaat käyttävät myös paljon kirjastoja. Pienten paikkakuntien etu asiakkaan tuntemisesta on tuttu myös Luhangan kirjastoissa.
Kaksi kirjastoa suuri vahvuus, kirjaston some mietityttää
Huomattavin vahvuus on se, että on kaksi kirjastoa koko kunnan alueella. Sitten tietysti yhteistyön Keski-kirjastojen välillä toimii erinomaisesti. Varsinkin seutukuljetuksen ansiosta kokoelmat ovat laajoja ja vähän muutakin kuin tavallisinta kirja-aineistoa on helposti saatavilla. Asiakas saa varaamansa kirjan käytännössä viikon kuluessa. Kuljetukset ovat toimineet Luhankaan päin koko ajan ajallaan.
Kirjastoja on pystytty pitämään hyvin auki kunnassa. Tähän on voinut olla tyytyväinen. Kirkonkylälläkin voisi periaatteessa omatoimikirjastoa alkaa suunnitella, kirjastonkäyttömahdollisuudet asiakkailla lisääntyisivät. Kunnan kesäasukkaat huomioidaan kirjaston aukioloajoissa kesäaikaan niin, että käytännössä vuorotellen auki on Tammijärven tai kirkonkylän kirjasto.
Satu on työskennellyt Luhangan kirjastoissa nyt 25 vuotta. Kunnan taloudessa ei ole ollut merkittäviä haasteita hänen kokemuksensa mukaan. Pienessä kunnassa kuntaliitoskeskusteluun ei olla viime vuosina menty, vaan kunnalla on ollut mahdollisuuksia säilyä itsenäisenä asukasmäärästään huolimatta. Kirjastotoimi on mennyt eteenpäin pienellä rahoituksella. Kirjaston pääasialliseen pyörittämiseen yksi henkilö on riittänyt, sijaisilla on pystytty väliaikaisesti vaikuttamaan aukioloihin esimerkiksi lomien aikaan.
Osa asiakkaista kaipaa kirjastolta lähinnä kirjalainausta, osalle taas kohtaamiset ja kirjastoasioinnin yhteydessä hoidettavat muut tapaamiset ovat aineistoja tärkeämpiä. Kirjastolla ei ole kunnassa enää aktiivista omaa sosiaalista mediaa, vaan viestintään käytetään Luhangan kunnan yhteistä Facebook- ja Instagram -tiliä. Toisaalta hyvä puoli tässä järjestelyssä on, että kirjaston palveluista voi välittää haluamansa viestin eteenpäin sometettavaksi ja keskittyä itse johonkin muuhun työssä.
Myönteinen palaute ja täydennyskoulutuksen mahdollisuudet motivoivat
Positiivista palautetta omasta työstä on mukava saada. Satu mainitsi myös, ettei olisi ikinä uskonut lähtevänsä vanhemmalla iällä päivittämään itselleen kirjastoalan ylempää korkeakoulututkintoa viitisen vuotta sitten. Opintojen ääreen oli innostava palata 90-luvulla suoritetun alemman korkeakoulututkinnon jälkeen ja samalla sai päivitettyä omaa osaamistaan alalta.
Osaamisen kehittäminen vaikuttaa Luhangasta nähtynä aktiiviselta, osallistuvalta ja vaikuttavalta.
On erittäin positiivista, että alalle valmistuu myös uusia ihmisiä ja täydennyskoulutusta järjestetään Suomessa monipuolisesti myös kirjastoalalla. Työn ohessa on tärkeää säilyttää pyrkimys päivittää omaa osaamistaan.
Koronapandemia latisti jonkin verran osallistumista koulutuksiin, digiajokortin Satu teki kokonaan. Asiakaspalvelun ajokortin laajuuden vuoksi se olisi tarvinnut ottaa erikseen asiakseen. Koulutusten ja osaamisen kehittämisen runsas tarjonta on hieno asia, koska kaikilla on useita mahdollisuuksia valita itselleen sopivia koulutuksia. Sisällöistä saa kuitenkin aina jotakin mietittävää myös omaan työhönsä.