Vuosien 2022 ja 2023 aikana toteutetaan kiertue kirjastoissa LSSAVI:n kirjastotoimen ylitarkastajan sekä AKEPiKen projektisuunnittelijoiden ja koordinaattorin voimin. Kirjastojen kanssa keskustellaan esimerkiksi kirjaston roolista sivistyskunnassa vuodesta 2023 eteenpäin, kirjaston vahvuuksista ja identiteetistä, kehittämiskohteista ja työssä motivoivista sekä innostavista tekijöistä. Vierailimme Lempäälän kirjastossa torstaina 18.8.2022.
Lempäälän pääkirjasto avattiin tammikuussa 2021. Se toimii kolmessa kerroksessa ja on yksi osa Lempäälä-talon kokonaisuutta. Se yhdistää seurakunnan, yritykset ja kunnan toimijoita saman kuntakeskuksen tiloihin. Kirjaston eri käyttöön tarkoitetut tilat on nimetty erilaisten leikkien ja pelien mukaan, kohtasimme esimerkiksi Poliisi- ja Kirkonrotta-nimiset tilat. Lempi kattaa hyllymäärältään saman verran aineistoja kuin entinen Aleksi 1. Korona-aikana aloitettu kokoelmanhoito jatkuu edelleen. Pääkirjaston lisäksi Lempäälässä on kaksi lähikirjastoa ja kirjastoauto. Työntekijöitä on 17.
Keskustelussamme olivat mukana kehittämispäällikkö Antti Peltonen, vastaavat kirjastonhoitajat Jenni Joru (aikuiset ja ikäihmiset) ja Satu Virtanen (lapset, nuoret, sekä Sääksjärven ja Kuljun kirjastot), kulttuurin ja osallisuuden palvelukoordinaattori Piia Karkkola ja yhteisöpalvelupäällikkö Kati Hämäläinen-Myllymäki. Lempäälän kasvukehityksessä viime vuosina on ollut seurattavaa, saimme kuulla viime vuonna kuntaan syntyneen lapsia peräti kolme kappaletta vähemmän kuin Tampereella! Kirjastossa tämä ilmenee valtavina vinkkausvolyymeina. Nuorison oleskeluun kirjastossa on vastattu ennemmin asiantuntevalla henkilökunnalla kuin ohjaamalla heitä ulos kirjastosta.
Kirjasto luonnollinen alusta uusille tilaisuuksille ja kohtaamisille
Kirjaston roolia uudessa sivistyskunnassa on lähestytty Lempäälä-talon ja koko organisaation muotoilun, myös kirjaston nykyisen keskeisen sijainnin ja toimivan lähikirjastoverkon kautta. Kehittämispäällikön toimenkuvaan otettiin suoraan mukaan terveyden edistäminen ja rooleja on jaettu eri puolille organisaatiota, jotta kirjastokin olisi osana syntyvää hyte-rakennetta. Toimintaansa ovat aloittamassa kumppanuustiimit, joissa on jäseniä eri puolilta organisaatiota.
Kirjasto koskettaa keskustelijoita ja eri ikäisiä kuntalaisia fyysisesti ja henkisesti kovin eri tavoin. Kulttuurihyvinvointia on tärkeää tuoda esiin. Keskustelijat kokevat, että hyte–toimintaan on kuitenkin helppo tulla mukaan, kun se tapahtuu kirjastossa ja että tällä hetkellä istutaan oikeissa pöydissä. Kirjasto toimii myös kulttuurin tiloina ja liikuntapuolen yhteistyö toteutuu ohjatun toiminnan, liikuntavälineiden ja tiedotuksen kautta. Nuorisotyöntekijä ohjaa toimintaa nuorisolle, kulttuurin kanssa on aina tehty yhteistyötä, muita kumppaneita löytyy seurakunnasta, kolmannelta sektorilta sekä yrityksistä. Päättäjät tutustuvat kirjaston toimintoihin laajemmin kuin kirjavarastona, koska kokouksia pidetään tiloissa. Kunnan viranhaltijat ja työntekijät käyttävät työskentelyssään vaihtelevasti kirjastoa ja avokonttoritilojaan. Kaikki tämä nähdään etätöiden jälkeen lupaavana mahdollisuutena kohtaamisille eri palvelualueiden työntekijöiden välillä ja tarjoaa haaveen kunnan kyvyistä yhdistellä palveluita toisiinsa. Kirjastoon kaikille avoimena tilana myös hakeudutaan järjestämään tilaisuuksia, mikä on luonteva aloitus uusille kumppanuuksille.
Kirjastolle on tärkeää olla yhteydessä, vuorovaikuttaa ja alkaa pohtia asioita yhdessä oikeissa paikoissa. Lempäälässä kirjaston näkyvyys kulttuurin hyvinvointisuunnitelmassa on arvokasta. Kirjasto on helppo tavoittaa konkreettisesti. Koulun ja kirjaston välistä yhteistyötä pidetään onnistuneena ja yleisesti kunta nähdään kirjastomyönteisenä. Keskustelijoissa on toiveikkuutta siitä, että kirjasto pystyy hyödyntämään uutuuttaan ja pysymään mukana kunnan väestökehityksessä.
Vahvuutena aikaansaava henkilökunta, lähikirjastopalveluja eteenpäin seuraavaksi
Uusi rakennus sekä osaava ja aikaansaava henkilökunta ovat vahvuuksia kirjastossa, Lempäälässä kuntana taas kirjaston arvon ymmärtäminen. Työntekijät pyytävät apua tarvittaessa. Luottamus henkilöstön ammattitaitoon helpottaa myös esihenkilötyötä.
Pääkirjaston onnistumisen myötä katse kääntyy lähikirjastopalveluihin ja kirjastoautoon. Uusien asuinalueiden, koulujen ja vuoden 2026 asuntomessujen vuoksi uudenlaisia konsepteja lähikirjastopalveluille tarvitaan myös, jotta ne tavoittavat kasvavan kunnan kehityksen. Kirjastopalvelujen nykytila nähdään oletusarvona, josta suunnataan eteenpäin. Tärkeää on myös normalisoida lukemista kirjastossa samalla kuin tuodaan toimintaan mukaan jotakin ihan uutta. Tärkeimpiä tavoitteita on jatkossa henkilökunnan työhyvinvointiin panostaminen yhteisenä tahtona tarjota hyviä palveluja rentoutta, uskallusta ja kokeilumieltä lisäämällä.
Motiivi siitä, että kirjastosta haetaan positiivisia yhteyksiä
Kohtaaminen ja ihmisten pysyvät verkostot organisaation ja toimenkuvien muuttuessa on ilon ja kunnian asia. Hyvinvoinnin edistämisen kohdalla motivoivaa on tietää, että ihmiset hakeutuvat kirjastoon positiivisten asioiden pariin. Työyhteisön energisoivuus ja toimivuus on elintärkeää, koska siinä vietetään niin paljon aikaa. Uutta kirjastoa on kiva esitellä asiakkaille, jotka silminnähden ihastelevat tilojen tarjontaa. Asiakkaiden kanssa pörräily ja heidän yllättäminen on myös vaikuttamistyötä, jatkuvaa ymmärryksen rakentamista itsellekin. Näyttelyjen koostamisen yhteydessä esimerkiksi Itämeren tai Ukrainan teemasta aineistosisällöt ja uutuudet tulevat tutuiksi sivussa. Kirjasto mieltää itsensä hyvinvointia edistäväksi palveluksi.
Saimme lämpimät kiitokset huippuhyvästä palvelusta, vuorovaikutuksesta sekä ideoiden ja apujen tarjoamisesta pyydettäessä. ❤ Kehujen ohella keskustelijat esittivät toiveen hyte-työn organisoinnista, osaamisesta ja käsitteistön terminologisesta haltuunotosta PiKen tasollakin hankkeissa ja tilaisuuksissa. Tarpeelliseksi koettu tieto etenisi näin myös kuntatasoa laajemmin määrärahatarpeitakin perustellessa.
Seuraa somessa
Lempäälän kirjasto Facebookissa
Lempäälän kirjasto Instagramissa