Vuosien 2022 ja 2023 aikana toteutetaan kiertue kirjastoissa LSSAVI:n kirjastotoimen ylitarkastajan sekä AKEPiKen projektisuunnittelijoiden ja koordinaattorin voimin. Kirjastojen kanssa keskustellaan esimerkiksi kirjaston roolista kulttuurihyvinvointityössä, kirjaston vahvuuksista ja identiteetistä, kehittämiskohteista sekä työssä innostavista tekijöistä. Vierailimme Kyyjärven kirjastossa 23.3.2023.
Keski-Suomen luoteisrajan Kyyjärvellä on asukkaita noin 1200 ja kirjastotyöntekijöitä kaksi. Kyyjärvellä ihmiset tuntevat toisensa, asiakkaat ovat sekä lähellä että tuttuja. Vaalien ennakkoäänestystunnelmissa saman pöydän ääreen kokoontuivat kirjaston-, sivistys- ja hyvinvointijohtaja Maija-Liisa Immonen, sivistyslautakunnan varapuheenjohtaja ja -jäsen Minna Nissinen, kirjaston käytännön pyörittämisestä vastaava kirjastonhoitaja Maarit Ohranen sekä pitkäaikainen kirjastovirkailija Tiina Honkonen. Maaritin työnkuvaan kuuluu myös kansalaisopiston tehtäviä.
Kirjasto on tyytyväisyyttä elämään tuova kulttuurilaitos
Kunnan hyvinvointikyselyn tuloksissa kirjastoon ollaan palveluista tyytyväisimpiä. Jotkut käyttävät kirjastoa aktiivisemmin kuin toiset, kirjasto löytyi tuloksissa hyvinvointia edistävistä tekijöistä ja palveluista, jotka tuovat tyytyväisyyttä elämään. Se asiakaskunta, joka on löytänyt kirjaston rajallisen lehtivalikoiman, antaa valtavan hyvää palautetta. Myös tapahtumat saavat kiittävää palautetta. Kirjastossa ja sivistyslautakunnassa kuvataan, että kirjastotoimi ja vapaa sivistystyö ovat lähellä toisiaan, asiakkaiden näkökulmasta kumpikin ovat sisäänheittäjiä toisilleen ja matalan kynnyksen kulttuuripalveluita.
Varhaiskasvatuksessa satutunnit sovitaan päivähoidon kanssa. Kunnassa on vähemmän lapsiperheitä. Syksyisin toteutetaan näyttelytoimintaa lasten kanssa kulttuurikasvatuksena. Kirjastonkäytön opetukseen ovat vaikuttaneet kirjaston muutto, kriisikuntamenettely ja koronapandemia. Tiinan hanketyö on auttanut palauttamaan kirjastonkäytön opetusta säännölliseksi. Toisen asteen koulutukset ovat Alajärvellä, Perhossa ja Karstulassa. Moni paikkakuntalainen käy lukiota Kyyjärvellä asuen, ammattiin opiskelevat hakeutuvat helposti Seinäjoen tai Jyväskylän suuntiin asumaan. Osa nuorista palaa kuntaan perheensä kanssa aikuistuttuaan.
Kirjavinkkauksia on pidetty eri luokille ja aikuisillekin. Keväällä kirjastossa pyöri lukuhaaste, yläkoululaisille on järjestetty myös lukupiirejä. Yläkoululaisia palkittiin lukemisesta syksyllä ja alakoululaisia keväällä. Hankkeen myötä Matti Karjalainen kiersi Tampereelta vinkkaamassa myös Kyyjärvellä. Vinkkausta toivotaan palveluihin paljon, koska se motivoi ja edistää lukemista, samaten lukemisesta keskustelu ja ikätovereille vinkkaaminen. Myös kirjailijavierailut koetaan innostaviksi, kuten Jyri Paretskoin syksyinen käynti. Jokainen lukemisen ilon löytänyt lapsi nähdään pienenä voittona kriisikuntamenettelystä toipuvassa kunnassa.
Omatoimi vaikuttaa yhteistyökuvioihin, koska osa päiväkoti- ja kouluryhmistä käy omatoimiajalla. Tämä helpottaa heidän arkeaan, kirjaston näkökulmasta taas lisää aineiston järjestelyn määrää, eikä kirjaston käytön opetusta saada yhtä hyvin jatkumaan tästä yhtenäisenä polkuna. Omatoimikirjaston käyttöönotto sallisi yhdistyksien käyttää oman toimintansa aikana myös kirjastoa. Pienet muutokset kunnassa vaikuttavat paljon kirjastoon. Aukioloista olisi tärkeää saada pidettyä kiinni. Se on tärkeää myös kesäisin, kun kuntaan tulee paljon kesäasukkaita ja muut kunnan palvelut ovat kiinni.
Hykari-hanke on toiminut kevään aikana eri Keski-Suomen kunnissa. Käytännössä kuntalainen on voinut vapaaehtoisena lainata aikaansa esimerkiksi käymään juttusilla tai haravoimaan, tekemään siivoustöitä tai mitä tahansa. Vuosien varrella kirjastossa on ollut paljon vastaavia vapaaehtoistyön muotoja, koska kirjasto on paikka, jossa käy asiakkaita ja jossa palvelu tulee tietoon paremmin. Esimerkiksi tapahtumiin liittyen kyydin tarjoaminen kirjastoon voisi saada mukaan ihmisiä, joiden osallistuminen on kiinni paikalle kulkeutumisesta. Kirjasto toimii alustana järjestöille, kuten Mannerheimin lastensuojeluliitolle tai Joulupuukeräykselle joulunaikaan.
Vahvuutena yhteiset asiakkaat ja kehityskohteena kirjaston roolin tunnistaminen kunnassa
Kyyjärven kunnan vahvuuksia ovat yhteisöllisyys ja luonto, kirjaston asiakaspalvelua pidetään upeana. Valikoimista löytyy aineistoa, joka suuremmilla paikkakunnilla on lainassa. Työn monipuolisuus ja laaja tehtäväkenttä on selviytymiskeino, mutta myös kehittämiskohde kuormittavuutensa vuoksi. Kirjastossa käy sitoutunut ja aktiivinen, yhteisöllinen asiakaskunta, joka antaa kiittävää palautetta ja kertoo arvostavansa kirjastoa. Yhteisöllisyydestä esimerkkinä Energiaosuuskunta, joka tarjoutui määrärahojen leikkuun yhteydessä tukemaan kirjastoa maksamalla kirjastoon tilatut nuorten lehdet. Toisena esimerkkinä asiakkaat, jotka lahjoittavat lehtiä kirjastoon tai auttavat muuten kirjaston toiminnassa.
Asiakkaita pystyy opastamaan kansalaisopiston kursseille, kun tuntee kirjastoasiakkaan hyvin. Vastaavasti kansalaisopiston puolelta voidaan ohjata asiakkaita kirjastoasiointiin. Oikeiden kontaktien löytämisellä on sähköpostiviestejä suurempi merkitys sille, että kirjastonkin tuottamat palvelut löytävät kohderyhmänsä ja tieto toiminnasta kulkee. Digiohjaamisen tukemisessa järjestelmällisyys mietityttää. Moni asiakas tulee kirjastoon hakemaan tukea mobiililaitteiden käytössä tai esimerksiksi bussilippujen tilaamisessa. Kuntouttavan työtoiminnan kautta kirjastossa on pidetty digiopastusta ajanvarauksella.
Ikääntyneen väestön vuoksi aineistojen suosittelu ja valinta on helpompaa ikääntyneemmille asiakkaille, jotka myös osallistuvat aktiivisesti kirjastossa järjestettäviin tapahtumiin ja antavat kiitosta palvelusta. Nuorempien ikäryhmien kohdalla kirjaston yhteistyö esimerkiksi liikuntapalvelujen ja harrastustoiminnan kanssa nousee tärkeäksi tavaksi lisätä mielenkiintoa kirjastoa kohtaan. Nuorille aikuisille tarjotut palvelut ovat kunnassa laajemminkin hyvinvointikyselystä noussut kehittämiskohde.
Kyyjärvellä erityisesti tapahtumissa havaitsee, että iäkäs väestö ei liiku samaan tapaan kuin ennen koronaa kirjastoissa järjestettäviin kulttuuritapahtumiin. Asiakkaat vierastavat jonkin verran edelleen pienemmissä tiloissa järjestettäviä tapahtumia, jos yrittävät välttää sairastumista. Suurempia osallistujamääriä selittää suurempi määrä tapahtumia, ei niinkään kävijämäärien palautuminen. Sosiaalisemmille henkilöille hakeutuminen kohtaamaan toisia on helpompaa kuin niille, joilla on jo valmiiksi korkeampi kynnys lähteä tapahtumiin. Se on haaste kulttuurihyvinvoinnin osalta.
Lukutaidossa ollaan todella suurten asioiden äärellä, puhutaan perheiden lukutottumuksista, omaa lukutaitoa kehittävän kirjallisuuden valitsemisesta sekä lukumotivaation löytämisessä. Koululaisten lukutaitotyössä käytetään paljon varoja ja työaikaa lukutaidon saamiseksi tietylle tasolle. Yläkouluikäisten kohdalla lukuintoa olisi tärkeää tukea sekä kirjaston että koulun osalta, jotta ylemmillä opintoasteilla sekä lukeminen että tiedonhakutaidot olisivat sujuvia.
Monenlainen tukijuus motivoi, osaamisen kehittämisessä innostavat Kyy Yorkin tarpeet
Työssä innostaa monipuolisuus ja oma ammattitaito. Tieto siitä että asiakas tietää kirjastossa asioista otettavan selvää, vie eteenpäin. Samalla kun lähialueelta siirretään asiointipisteitä kuten Kelaa tai Poliisia kauemmaksi, kirjaston kautta palvelu tulee asiakasta lähemmäksi. Tämä kehittää myös kirjaston tarjoamia palveluja. Kirjasto toimii samanaikaisesti monenlaisena tukijana.
Osaamisen kehittämisessä tavoitteena on luoda Kyyjärvelle mahdollisimman hyvä ja juuri kyyjärveläisiä palvelevaa kirjastoa. Osaamista kehitetään asiakkaiden tarpeisiin vastaamiseksi. Kirjaston lisäksi kunnassa ei ole varsinaista kulttuuritoimea, joten tähänkin tarpeeseen kirjaston palveluilla halutaan vastata.
Erityisesti pienissä kunnissa Maaritin mukaan korostuu nyt se, että pitkäaikaisten johtajien tilalle rekrytoidaan yhdistelmävirkoja. Kyyjärvellä on kiinnitetty huomiota samaan, mitä peruspalvelujen arviointiraportissa kirjoitetaan kirjastojen johtamisesta, henkilöstön osaamisesta ja riittävyydestä. Monialajohtamisen vaikutusta kirjastotyön arkeen, mahdollisuuksia kehittää kirjastopalveluja sekä kirjastopalvelujen järjestämistä pienissä kunnissa joko itsenäisesti tai ostopalveluina seurataan Kyyjärvelläkin mielenkiinnolla. Tiinalla on Maaritin mukaan todella suuri merkitys, koska pitkään yhdessä työskennellen työtehtäviä pystyy rytmittämään myös pienemmällä henkilöstömäärällä. Tiinan työtehtäviin kuuluu myös sosiaalinen media, Maarit taas tekee viestinnän osalta enemmän tapahtumaviestintää ja ilmoituksia.
Vaikka etätyöskentelyaikaan lisääntyneet etäkokoustamiset osittain ovatkin etäännyttäneet ihmisiä toisistaan, Kyyjärvellä etämuotoinen osaamisen kehittäminen eritysesti tallenteina saa kiitosta. Erityisesti uusien johtajien kohdalla tutustuminen muihin johtajakollegoihin olisi todella tärkeää, jotta mahdollisuudet yhteistyöhön myös kuntien välillä tuntuisivat luontevammilta henkilöjen vaihtuessa. Maarit muistelee myös Pekka Termosen kirjastonjohtaja-aikaa, jolloin lähialueiden kirjastojen johtajat ja yhteydenpito olivat poikkeuksellisen hyvällä tasolla.
Monipuolinen koulutus virkistää ja uudistaa ajattelua
Kirjastojen välinen yhteistyö on pysynyt, mutta myös muuttunut Keski-kirjastokimppaan liittymisen myötä. Lähikuntien kirjastojen henkilökunta tuli tutummaksi puhelinkeskustelujen ja yhteisten kokoontumisten kautta ennen, ja pienemmät kunnat pystyivät nykyistä laajemmin keskustelemaan oman kuntansa koon mukaisista kirjastopalveluista. Kirjastojen välinen keskustelu suuren kimpan osana on erilaista, koska sekä asiakas- että aineistomäärät ovat niin paljon suurempia. Esimerkiksi ainestokuljetuksen osalta keskustelu yhden tai 50 seutulaatikon vaatimasta määrästä on hätkähdyttävä, vaikka yhtä lailla kummatkin kirjastot puhuisivatkin seutukuljetuksista,
Kehittämiskirjaston tiedotuksen määrää pidetään hyvänä ja tarpeellisena, sen sijaan tiedotuskanavien ja seurattavien sivustojen määrä on kasvanut hankalasti seurattavaksi. Osaamisen kehittämisen tarjonta on laajentunut niin paljon maakuntakirjastoajoista, että osa tiedotuksesta jää vähemmälle seurannalle. Tiina on suorittanut digi-ja aspa-ajokortit, Maarit digiajokortin, mutta aspa on vielä kesken. On ylipäätään ihanaa, että on niin monipuolisesti koulutuksia, tallenteet taas varsinainen pelastus. Koulutukset virkistävät ammattitaitoa ja uudistavat ajattelutapoja myös tutuista aiheista.
Teksti ja kuvat: Juliaana Grahn