🧳 PiKe-kirjastojen työelävaihtotarjotin avattu! 🧳

Vuosien 2022 ja 2023 aikana toteutetaan kiertue kirjastoissa LSSAVI:n kirjastotoimen ylitarkastajan sekä AKEPiKen projektisuunnittelijoiden ja koordinaattorin voimin. Kirjastojen kanssa keskustellaan esimerkiksi kirjaston roolista kulttuurihyvinvointityössä, kirjaston vahvuuksista ja identiteetistä, kehittämiskohteista sekä työssä innostavista tekijöistä. Vierailimme Kuhmoisten kirjastossa 5.5.2023.

Keskusteluseurassamme olivat sivistysjohtaja Pertti Terhon ja kirjastonjohtaja Minna Pollarin lisäksi myös Seinäjoen ammattikorkeakoulun työelämäjaksoaan suorittava kirjasto- ja tietopalvelualan lehtori Satu Salmela

Kuhmoisissa sekä kirjaston- että sivistysjohtaja ovat kokeneita kirjastoammattilaisia. Pertti on työskennellyt aiemmin esimerkiksi Mikkelin maakuntakirjastossa. Minna taas noin vuosi sitten aloittaneena johtajana palasi Keski-kirjastoihin työskenneltyään ennen Vaara-kirjastoissa Itä-Suomessa, Karstulassa, Sysmässä ja Sulkavalla. Kesämökkikunnassa on parhaimmillaan kesällä 10 000 asukasta, henkilökunta tarvitsee laajaa osaamista ja kokemusta moninaisiin tarpeisiin vastatakseen.

Kirjaston hyvinvointitehtävä heti näkyviin päättäjille

Kirjastoa alettiin heti Minnan aloitettua viedä kuntalaisten kulttuuria ja hyvinvointia edistävää suuntaan. Tehtävänimekkeiden muutokset vietiin lautakuntaan, ja työssä vaadittavat uudet taidot ja tavoitteet kirjattiin näkyville myös osana kunnan kulttuuripalveluita. Kuhmoisissa on ollut käynnissä myös Kuppi-hanke. Yhdistystoiminta on aktiivista. Omatoimi on ollut käytössä yli vuoden ja asiakkaat ovat alkaneet löytää laajentuneen palvelujen käyttömahdollisuuden parhaana keksintönä sitten pyörän!

Kuhmoisissa pieni koko tuo tukea ja vahvuutta yhteistyön tekemiseen, mikä auttaa vuoropuhelun tukemisen tehtävässä. Kirjastossa on vilkasta kulttuuritoimintaa: galleriat, Riihigalleria kesällä, bänditoimintaa, liikuntavälineiden lainaamista, myyntikojujen vuokraamista. Kirjasto myös jakaa tiedotusta eri tahojen toiminnasta.

Henkilö selkä kameraan päin Kuhmoisten kirjastosalissa. Taustalla ikkuna kadulle.
Kuhmoisissa uskotaan, että perustukset kuntoon laittamalla varmasti saadaan yhteistyö sujuvaksi. Lukuliikkeen kanssa tehdään sisällöllistä yhteistyötä, ja kunnassa on ja hyvät käytännöt Harrastamisen malliin tarjoamasta liikuntamahdollisuuksista, joiden rinnalle olisi hienoa lisätä sanataidetta ja muuta harrastamista.

Kohderyhmänä Pertti ja Minna nimeävät seniorit, joille tarjotaan erittäin paljon digineuvontaa ja viedään palvelut heitä lähelle. Erityiskiitoksen opastuksessa saa kirjaston työntekijä Eeva. Luottohenkilön ja organisaation asema tuen antamisessa katsotaan olevan, asiakkaat tulevat kirjastoon asian kuin asian kanssa. Myös lasten ja nuortenkirjastopalveluja halutaan kehittää. Kirjastossa mietitään, kuinka lukemaan innostamista ja kirjastonkäytönopetusta voisi yhdistää opetukseen. Koulun ja kirjaston välinen yhteistyösuunnitelma on myös tekeillä, varhaiskasvatuksen kanssa suunnitelmat vielä avoimempia.

Vahvuutena pienen paikkakunnan yhteisöllisyys, syvä substanssiosaaminen tärkeää tulevaisuudessakin

Vahvuus Kuhmoisissa on keskustelijoiden mukaan yhteisöllisyys. Pienellä paikkakunnalla tunnetaan kaikki toimijat. Henkilökunnalla on suuri merkitys sille, kuinka asiakkaat suhtautuvat kirjastopalveluihin.

Henkilöitä Kuhmoisten kirjaston lastenosastolla. Etualalla kirjahylly, jonka päällä kirjoja pystyssä.
Minna nimeää yhdeksi kehittämiskohteeksi kokoelmatyön. Kokoelmanhoitoa tarvitaan jatkuvasti ja järjestelmällisesti tehtävänä työnä. Olisi tärkeä välttää hankintojen epäjohdonmukaisuus ja poukkoilu, miettiä poistoperiaatteita ja varastointikäytäntöjä. Henkilöstön ammattitaitoa tulee tarvittaessa kehittää tässä myös, jotta kirjastotyön ydin ei jää digiopastuksen tai tapahtumatuotannon jalkoihin.

Toinen tärkeä asia on työnjako. Omat selkeät vastuukokonaisuudet ovat tärkeitä, jotta tehtävät tulevat hoidetuiksi sujuvasti. Samalla on huolehdittava, että ehtii keskittyä ja tehdä työtä. Kuhmoisissa haaveillaan, että kirjastoammattilaisten osaaminen saadaan laajemminkin näkyviin ja esille! Työn rönsyilyä tunnistamalla pystytään keskittymään siihen, missä tarvitaan ammattiosaamista. 

Auttamishalu ja -kyky tuovat iloa, samaten luottamus työntekijöiden ja asiakkaiden välillä

Minnalle tuo iloa ja hyvää mieltä se, kun voi auttaa. Oli kyse sitten digiavusta, kirjasuosituksista keskusteluhetkistä tai muusta. Myös palvelujen maksuttomuus on motivoiva tekijä. Kirjastotyön arvopohja on tärkeä myös nuorille, jotka tulevat alallle. 

Luottamuspohja on merkittävä asia, josta kannattaa pitää kiinni kaikkien keskustelijoiden mielestä. Samalla se pitää kuitenkin ansaita aina uudelleen, eikä ole välttämättä kiveenhakattu asia. 

Osaamisen kehittämisessä innostaa moipuolisuus, koulutukset ja vuorovaikutuksen jakaminen. Epämuodolliset ja lyhyetkin tilaisuudet vaihtaa ajatuksia johtajakollegoiden kanssa ovat tärkeitä, samaten yhteistä suuntaa määrittävä visiotyö. Jossakin yhteydessä toimii perinteinen luentokoulutus, toisessa asiassa taas jokin muu. Lähitilaisuuteen lähteminen vaihtelee ja on osin kiinni myös henkilöstä itsestään. 

Pikeboksit olleet ahkeralla käytöllä Kuhmoisissa. Niiden sisältämiin laitteisiin on perehdytty ja niillä on kokeilu tuottaa sisältöä kirjastolle.

Teksti ja kuvat: Juliaana Grahn

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *