PiKe-kirjastokeskustelut Konnevedellä: “Ruotsalaisten mielestä Suomi on ultimaattinen kirjastomaa!”

Vuosien 2022 ja 2023 aikana toteutetaan kiertue kirjastoissa LSSAVI:n kirjastotoimen ylitarkastajan, AKEPiKen projektisuunnittelijan ja koordinaattorin voimin. Kirjastojen kanssa keskustellaan esimerkiksi kirjaston roolista sivistyskunnassa vuodesta 2023 eteenpäin, kirjaston vahvuuksista ja identiteetistä, kehittämiskohteista ja työssä motivoivista sekä innostavista tekijöistä. Konneveden kirjastossa vierailimme 7.4.2022.


Konneveden kirjastossa kiertueen ottivat vastaan kirjastosihteerinä vuodesta 2019 toiminut Taru Toikkanen ja sivistystoimenjohtaja Mari Jämsen. Kirjastossa työskentelee Tarun lisäksi kirjaston pitkäaikainen kirjastovirkailija Irja Toikkanen. Konneveden kunnassa on noin 2600 asukasta ja kunta täyttää tänä vuonna 100 vuotta. Kirjaston lähellä on yksi koulu, jonka lisäksi Konnevedellä toimii kaksi noin 40 oppilaan kyläkoulua. Kunnassa on myös lukio. 1973 rakennetun kirjaston aukioloaikoja on korona-aikana vähennetty. Kirjastoauto lakkautettiin vuonna 2015 ja omatoimikirjasto avattiin vuonna 2018 aukioloaikojen pidentämiseksi. Kirjastossa viime vuosina tehty valtavasti kokoelmatyötä ja uudistettu kirjaston perustoimintaa. 

Lobbaamista, haaveita ja sinnikkyyttä

Uusi kunnanjohtaja näkee sivistyksen ja kirjaston olevan merkittäviä osia sivistyskunnassa. Kirjaston olisi tärkeää aktiivisesti viestiä päättäjien suuntaan toiminnastaan ja merkityksestään edelleen yhteiskunnan digitalisoituessa. Tämä herätti keskustelijoissa myös kysymystä ministeriön suuntaan siitä, kuinka konkreettisia toimenpiteitä voisi perustella tarpeellisina Yleisten kirjastojen laatusuositusten poistuttua. Mari on mukana Keski-Suomen hyvinvointityöryhmässä edustamassa pieniä kuntia hyvinvointisuunnitelmissa ja -strategiassa, erityisesti painottaen asiakirjojen käytännön merkitystä pienissä kunnissa. Maakunnassa kulttuurinen hyvinvointi nähdään tärkeänä asiana, esimerkiksi läänintaiteilijan mukana ololla varmistetaan kulttuurisen hyvinvoinnin näkökulman tulevan huomioiduksi myös Keski-Suomen alueen hyvinvointisuunnitelmassa. Kunnassa toimii hyvinvointikoordinaattori.

Hyvinvointisuunnitelman odotetaan valmistuvan kesäkuussa. Sekä Mari että Taru kaipaisivat konkreettisia mittareita, jo yksi tai kaksikin auttaisivat sanoittamaan ja perustelemaan kirjastotoiminnan yhteyksiä hyvinvointiin. Erilaisia vaikuttamisen keinoja paikallisten kirjastopalvelujen edistämiseksi ovat myös paikallislehti, Suomen kirjastoseura ja oma aktiivisuus. 

Kirjastolla on sivistyskunnasta puhuttaessa vähintään yhtä suuri merkitys kuin koululla, koska se kerää kaikenikäisiä yhteen. Konnevedellä haaveillaan tapahtumatoiminnan noususta ja yhteistyöstä kaikenlaisten toimijoiden kanssa. On tärkeää sanoittaa kirjaston olevan samanaikaisesti sekä toimija, kokoelma että paikka. Yhteistyöstä kansalaisopiston kanssa on myös puhuttu. Kansalaisopiston esite tavoittaa valtavasti ihmisiä, tiedot yhteistapahtumista sen kautta tavoittaisivat uusiakin asiakkaita. Harrastamisen Suomen mallissa Konnevedellä olisi mahdollista olla mukana erilaisten kerhoideoiden kautta. 

Suomi–Ruotsi 1–0 ja vapaus tehdä itse 

Tarun aiempi työkokemus Ruotsissa syvensi keskustelua kirjastoalan eroihin naapurimaiden välillä. Vauraassakin kaupungissa tai kirjastossa Ruotsissa ei tunneta samanlaista ilmaisten koulutusten tarjontaa kuin Suomessa. Suomi on muutenkin ruotsalaisten mielestä ultimaattinen kirjastomaa. Taru nostaa hattua myös kaikille kirjastoissa yksin työskenteleville, etenkin kesän loma-aikoina.

Taru näkee työn suurena vahvuutena helpon yhteistyön tuttujen toimijoiden kanssa. Pieni kirjasto on myös ketterä. Tehtävänkuvan etuna on se, että voi käytännössä päättää työnsä toteuttamisesta resursoimalla omaa työaikaansa tarpeen mukaan. Tätä ilmentävät esimerkiksi Tarun viikottaiset käynnit lukemassa ääneen Laukaa–Konnevesi-lehteä hoivapuolella ja keskustelemassa mummojen, joskus jonkun papankin, kanssa paikallisista uutisista ja kirjallisuudesta. Kirjaston mukanaolo paikallisissa tapahtumissa lisää kirjastopalveluiden monipuolisuutta. Yhteistyötä ollaan virittelemässä esimerkiksi kesällä starttaavan kirjallisuustapahtuman kanssa, jossa myös kesäkonnevetinen lastenkirjailija Timo Parvela on aktiivisesti mukana.

Konneveden kirjaston oma ilves.

Konnevedellä Irjan asiakastuntemus aineistohankinnoissa on kullanarvoista. Valtava määrä hiljaista tietoa siirtyy koko ajan työntekijöiden välillä. Kirjastotyö nähdään Konnevedellä ensisijaisesti asiakaspalveluna. Kaikki tähtää kuntalaisille hyödyllisiin palveluihin, joita myös halutaan käyttää. Kirjastossa käy paljon luokkia viereisestä koulusta lainaamassa, jo esikoululaiset tulevat kirjastonkäytön opetukseen. Ympäristö- ja kulttuurikasvatussuunnitelma laadittu ennen koronaa jo, vuositasolla siihen on aiemmin budjetoitu kirjaston osuus ja vierailukäynnit kouluille myös. Kyläkouluilla käydään tasalaatuisen palvelun toteutumiseksi myös taajaman ulkopuolella. Nyt kun kirjastoautoa ei kunnassa enää ole, kauemmas keskusta-alueelta siirryttäessä muutkin kuin kouluikäiset olisi tärkeä tavoittaa asiakkassuhteiden vahvistamiseksi.

Motivaattorina asiakkaat, onnistuminen ja vaihtelun tuominen toisten päivään

Mari kiittelee, kuinka on hienoa nähdä kirjastotoiminnan lähtevän kunnassa uudelleen nousuun hiljalleen innokkaan tekijän johdolla. Tarun sitkeys sietää hitaasti tapahtuvaa kulttuurin muuttumista on myös kovaa työtä. Esimerkiksi markkinoinnin uudelleen aloittaminen toistuvasti on myös mahdollisuus räjäyttää vanhoja kirjastokäsityksiä. Tarulle asiakkaat ovat perimmäinen toiminnan tarkoitus. Hyvä palaute, onnistumiset ja vaihtelun tuominen mummojen päivään pelastaa omankin päivän. Työn tuloksien näkeminen motivoi jatkamaan panostamista.

Runsaslukuinen koulutus on suoranaista luksusta. Erityisesti mahdollisuus valita itseään kiinnostavat sisällöt suuresta tarjonnasta sai kiitosta!

Seuraa somessa

Konneveden kunnankirjasto Facebookissa

Avainsanat:

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.