PiKe-kirjastokeskustelut Keuruulla: “Kirjasto on kaiken keskellä”

Vuosien 2022 ja 2023 aikana toteutetaan kiertue kirjastoissa LSSAVI:n kirjastotoimen ylitarkastajan sekä AKEPiKen projektisuunnittelijan ja koordinaattorin voimin. Kirjastojen kanssa keskustellaan esimerkiksi kirjaston roolista sivistyskunnassa vuodesta 2023 eteenpäin, kirjaston vahvuuksista ja identiteetistä, kehittämiskohteista ja työssä motivoivista sekä innostavista tekijöistä. Vierailimme Keuruun kirjastossa perjantaina 13.5.2022.

Keuruun kirjastossa saimme eteemme valmiin diaesityksen keskusteluaiheistamme, päättäjäviestinnästä ja tummaa suklaata, kiitos näistä kirjastopedagogi Soile Lähdeaholle ja kirjastonhoitaja Hanne Rokkoselle! Pääkirjaston lisäksi Keuruulla toimiva Haapamäen kirjasto sijaitsee samassa rakennuksessa koulun ja päiväkodin kanssa. Toiminnoissa yhdistyvät aineistot, toiminnallisuus ja pedagogisuus. Kotipalvelun kohdalla yksi puhelinsoitto asiakkaalle saattaa olla ainoakin kontakti ulkomaailmaan. 


Kestävä kehitys vielä hyödyntämätönkin voimavara

Sopeuttamistoimenpiteet ovat olleet näkyvissä kunnassa. Kansalaisopiston ja kirjaston synergiaa pitäisi saada vahvistettua koulutuksen järjestämistaitojen ja tilojen tarjoamisen kannalta ja miettiä, kuinka matalan kynnyksen palvelun ajatus toimii niissä.

Yhteistyö eri tahojen kuten paikallislehden, nuoriso- ja vanhustyön sekä kolmannen sektorin kanssa on laajaa – hyvinvoinnin ja demokratian mielletään lakisääteisenä ja jatkuvana toimintana. Kun puhutaan kulttuurisesta kestävyydestä, kirjasto on luonnollinen yhteistyökumppani mm. valtakunnallisen Einari Vuorela -runopalkinnon järjestelyissä. Vanhustyön ja kansalaisopiston kanssa on säännöllistä yhteistyötä, mm. muistelupajat ja muistikuntoutujien toiminnalliset tapaamiset. Keuruun kirjasto ylläpitää Keuruun veräjä -kotiseutusivustoa, joka päivittyy tasaiseen tahtiin keuruulaisten muisteluhetkistä. Se, että pystytään yhdistämään ihmisiä digitaalisesti riippumatta fyysisestä sijainnista osoittaa, että ihmisillä on myös juuret. Suur-Keuruu -paikallislehden kanssa tehdään hyvää yhteistyötä Multian kirjaston kanssa pidettävän Kirjastokulma -palstan muodossa. Kaikenlaisen yhteistyön esiintuominen palvelee myös kuntaa ja kestävää kehitystä.

Kirjastoasiakkuus alkaa vauvaiästä ja jatkuu koko elämänkaaren.

“Kun laitetaan pienet resurssit yhteen, saadaan aikaan suurta.”

Keuruun kirjastolla on vahva käsitys toimintansa vahvuuksista. Ydinvahvuuksina nähdään luovuuden lisäksi myös liukuva työaika, kehittyvä työyhteisö ja tulevaisuuteen katsominen. Kirjasto nähdään myös ketteränä ja idearikkaana yhteistyökumppanina.

Verkostot ja yhteistyö saada suunnitella ja järjestää tapahtumia  antavat voimaa itselle ja työhön. Yhteistyö vaatii yhteistyöhalua ja sen yhteinen suunnittelu myös säännöllisyyttä ja yhteistä pohjaa. Mitä pienempi kunta, sitä tärkeämpää on motivoida yhteistyön tekemiseen. Kansalaisopisto ja kirjasto ovat hyvinvointiyhteiskunnan tukijalka. 

Luovuus ja taidot perusasioissa motivoivat, digiosaamisen tarve ei ole kadonnut minnekään

Keuruulla mahdollisuus käyttää omia taitoja ja luovuutta perusasiakaspalvelussa motivoi erityisesti. Kirjastolaisten on pysyttävä mukana yhteiskunnan muutoksissa ja sananvapauden edistämisessä. Kirjastolla on myös vahva tuntemus toimintaympäristöstään, sen tarpeista ja kirjaston merkityksen poimimisesta erilaisista yhteyksistä. Voimaa saadaan myös siitä, kun ihmiset ymmärtävät kirjaston olevan palvelua ja sitä varten, että kirjastosta voi aina kysyä. Yhä tärkeämpää tuoda myös aikuisille misinformaation ja informaatiovaikuttamisen ymmärrystä. Vapaapalautteet myös nostavat esiin merkitystä siitä, miksi työtä tehdään. 

Kehitettävää Keuruulla nähdään olevan digiosaamisessa. Kirjastolla on edelleen välineet ja tilat senioreiden digitaitojen tukemiseen, sen sijaan omaa aikaa järjestää toimintaa ei juuri ole ja vastuu on siirtynyt eteenpäin. Ero toiminnan muodossa ennen ja jälkeen koronaa on huima – ennen toiminnallinen ja opetuksellinen osa sai tilan täyteen väkeä, nykyisin saadaan digituutoreina paikallisia digiopastajia ajanvarauksella muutaman kerran kuukaudessa. Ilmaisen ohjauksen tarve senioreille olisi välttämätöntä yhteiskunnassa pärjäämiseksi joka kunnassa, mutta tulisiko sitä tarjota vapaaehtoispohjalta vai kunnan aloitteesta? Hyvinvointialue vie huomiota myös kunnassa digiosaamisen tukemiselta, mukanaolo ja tuki kunnasta olisi edelleen erittäin tärkeää. Digitaitojen oppiminen on pitkällistä ja vaatisi käytännön tekijöitä hankkeiden päätyttyäkin. Kun mietitään demokratiaa, sananvapautta ja osallisuutta, esimerkiksi digi- ja maksumuurit, huijaukset ja monilukutaidon puutteet ovat esteitä yksilön toimijuudelle yhteiskunnassa. Myös pedagogista koulutusta tarvitaan siinä, kuinka opastetaan ja millä rajoituksilla. 

Asiallinen ja asiaton tuki on HUIPPUTÄRKEÄÄ

Keuruulle jalkautuneet keskustelijat saivat kiittävää palautetta ketteryydestä, ajassa kiinni pysymisestä, kuuntelemisesta, kiertämisestä sekä pienten kirjastojen huomioimisesta. Keskustelu ja kohtaaminen mahdollisuudet työyhteisön koosta riippumatta ovat tärkeitä hyvinvoinnille, kyvylle kommunikoida ja osallisuudentunteelle, vaikka ovet olisivatkin lukossa. 

Osaamisen kehittämiseen liittyvä verkostotyö vuoropuheluna nähdään Keuruulla olevan se, jolla tehdään tulosta. Malleja keksitään ja kehitetään – ennen kaikkea on tärkeää että niitä on käytettävissä, ettei tehdä päällekkäistä työtä. Ajankäytön ja oman työn järjestelyn miettiminen tärkeää, jotta voi sekä valita että ehtiä kehittää osaamistaan kaipaamillaan tavoilla. “Pitää elää hetkessä, mutta suunnitella silti. “ 

Seuraa somessa

Keuruun kaupunginkirjasto Facebookissa

Keuruun kaupunginkirjasto Instagramissa

Teksti: Juliaana Grahn

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.