Vuosien 2022 ja 2023 aikana toteutetaan kiertue kirjastoissa LSSAVI:n kirjastotoimen ylitarkastajan sekä AKEPiKen projektisuunnittelijoiden ja koordinaattorin voimin. Kirjastojen kanssa keskustellaan esimerkiksi kirjaston roolista kulttuurihyvinvointityössä, kirjaston vahvuuksista ja identiteetistä, kehittämiskohteista sekä työssä innostavista tekijöistä. Vierailimme Kannonkosken kirjastossa 23.3.2023.
Kannonkosken kirjastossa ollaan uuden äärellä, sillä noin 1300 asukkaan kuntaan suunnitellaan uutta nuoriso-, kulttuuri- ja kirjastotilaa yhdistävää kokonaisuutta lähelle koulua. Nykyinen kirjasto sijaitsee koulukeskuksen yhteydessä ja sen yläkerrassa toimii elokuvateatteri. Kirjastoa käytetään paljon, asiakkaita löytyy yhdeksän kuukauden ikäisistä alkaen.
Keskusteluumme osallistuivat kirjastonjohtaja Sanna Aho, kunnan nuoriso-, kulttuuri- ja hyvinvointivastaava Tarja Alainen sekä rehtori ja sivistysjohtaja Vesa Wilkko. Keskustelun jälkeen Kannonkosken kirjaston johtajana Sanna Ahon tilalla on aloittanut Niina Matilainen.
Kohti kaikenikäisiä yhdistävää, henkistä latautumispaikkaa
Pienen kunnan kirjastolaitos on nähty aiemmin perinteisemmin yksittäisenä toimijana, nyt taas suurimman edun esimerkiksi sekä kulttuuri-, nuoriso- että hyvinvointipalvelut saavat kirjaston toimiessa yhteistyössä kaikkien kanssa. Saman katon alla työskennellessä myös pienempi työntekijämäärä pysyy hyvin perillä toistensa tekemisistä ja uusien avausten mahdollisuuksista. Hyvinvointi on kunnassa elinvoiman ohella toinen suuri tehtävä, johon kirjasto ja kulttuuri liittyvät samaan tapaan kuin yritystoiminta elinvoimaan. Toisessa tehtävässä onnistuminen auttaa toista.
Hyvinvointiajatteluun lähdettiin kunnassa liikkeelle hyvissä ajoin kokoamalla yhteen oma, kulttuuriin tai liikuntaan liittymätön, liikkumavarainen budjetti. Tämän jälkeen rakennettiin kulttuurikasvatuksen suunnitelma, jossa myös kirjasto on vahvasti esillä. Tarkoituksena on, että saman ikäryhmän kaikki edustajat pääsevät osallisiksi samaa toimintaa. Kulttuurihyvinvointisuunnitelma on valmistumassa vielä tämän vuoden aikana.
Luokka-asteet käyvät säännönmukaisesti kirjastossa tutustumassa tiloihin ja aineistoihin. Vinkkaustyön ohessa kirjasto nähdään lukutaidon yhteistyökumppanina, joka kutsutaan esimerkiksi päiväkotien vanhempainiltoihin mukaan. Kuntalaisista kasvatetaan kirjastonkäyttäjiä, kun kirjasto tuodaan osaksi omaa maailmaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Jotta tähän päästään, aikuisten kohdalla tarvitaan erityistä panostusta monilukutaitoon mekaanista lukutaitoa enemmän. Lasten ja nuorten kohdalla taas vertaisten toteuttama vinkkaaminen tuo vahvemmin viestiä lukutaidon myönteisistä kokemuksista.
Moni tulee viettämään aikaa ja keskustelemaan kirjastoon, aineistojen lainaaminen voi olla ihan toisarvoista. Ihmisten elämä on myös niin hektistä ja kiireistä, että kirjasto on yksi niistä harvoista paikoista, joissa voi ikään kuin sammuttaa moottorin hetkeksi eikä tarvitse porhaltaa. Pysähtymisen paikan tarjoaminen liittyy myös lukutaitoon ja kykyyn keskittyä pitkään tekstiin. Voisiko kirjastotyö tarjotakin tulevaisuudessa tuttuja työntekijöitä, joiden läsnäolo tukee rauhoittumista?
Kannonkoskella on ollut muistiyhdistyksen kanssa yhteinen tapahtuma, jossa pyöräilyreitin varrelle on jätetty aivopähkinätehtäviä. Samaan tapaan kirjasto voisi tulla mukaan esimerkiksi Harrastamisen Suomen mallin toimintaan. Kirjastoissa vapaaehtoisten tarjoama digineuvonta nähdään myös tärkeänä. Kirjaston ja kansalaisopiston kurssien erona kirjastossa kehdataan kysyä digineuvoja uudelleen, eikä kurssin osallistujamäärä tai asiasisällön määrä ohjaa toimintaa yhtä vahvasti. Melkein mitä vaan voi yhdistää, kun hoksaa hyvän idean.
Vahvuus ihmisissä ja yhdessä oppimisessa asiakkaan kanssa, hyvinvoinnin edistämisen näkeminen kysymysmerkkinä
Lyhyet etäisyydet toimistojen välillä auttavat sekä yhteistyön tekemisessä käytännössä että pysymään kartalla toisten tekemisestä. Pienissä kirjastoissa henkilöstömäärään liittyy valo- ja varjopuolia. Keskustelijat kokevat, että pieneksi kirjastoksi heillä on todella runsaasti toimintaa ja mahdollisuuksia järjestellä toimintaa itselleen sopivaksi. Asiakkaatkin joko palvellaan loppuun asti tai selvitetään asiakkaan asiaa mahdollisimman pitkälle asiakkaan kanssa vertaisena oppien.
Kulttuuripalveluiden määrämuotoinen mittaaminen mietityttää Kannonkoskella. Mitä todellisuudessa otetaan pois palveluja karsiessa? Jos kirjastopalvelua ei olisi, poistuisi myös lapsilta ja nuorilta turvallinen odotuspaikka, jossa he samanaikaisesti asioivat kirjastossa. Keskustelijat kertoivat myös lyhyesti poikkihallinnollisuuden tärkeyden ilmentymänä, kuinka kiinteistöpäällikkö oli sattunut huomaamaan verkossa kirjastossa olevan heiltä puuttuvia karttoja. Päättäjillä kirjasto on helposti sokea piste. Palvelu hahmottuu kustannuksena asukasta kohden ilman, että kustannukseen sisältyvät asiat välttämättä hahmottuvat. Niiden sanoittaminen on myös vaikeaa, vaikka tiedetäänkin kirjaston koostuvan muustakin kuin tilasta ja aineistoista. Euroistamisen fokustakin voisi kääntää siihen, mitä saadaan tietyllä rahamäärällä aikaiseksi asukasta kohden kunnassa.
Moni kirjaston tekemä asia, kuten liikuntavälineiden lainaaminen on itsestään selvästi ollut hyvinvoinnin edistämistä, samaten useiden asioiden hoitaminen saman kirjastokäynnin aikana. Aiemmin ei ole tullut ajatelleeksi, kuinka laajasti hyvinvoinnin edistämistyötä on jo tehty. Rakentuvien suunnitelmien vahvuutena on saada teot näkyville ja euroistettaviksi kuntapäättäjille, kirjatuiksi ja tavoitteellisiksi suhteessa myös tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuden pyrkimykseen. Niiden toteutumista nähdään kuitenkin käytännössä vasta myöhemmin.
Työssä onnistumisen näkeminen innostaa ja motivoi, ideat lähtevät helposti lentoon
Pienen kunnan työntekijänä mahdollisuus olla kaikessa mukana on innostavaa. Samaten työntekijöiden erilaisuus on erityinen vahvuus ja saa työn tuntumaan palkitsevalta päivittäin. Myös asiakkaiden myönteiset palautteet ja mahdollisuus keksiä uutta koetaan voimavaroina Kannonkoskella.
Kirjasto on monessa kunnassa myös palveluiden käyntikortti, mikä motivoi pitämään kirjaston avoimena ja kutsuvana palveluna myös ulkopaikkakuntalaisille ja yhteistyökumppaneille. Keskustelijat ovat omien sanojensa mukaan ideoinnin mestareita. Räväköistäkin ideoista saatetaan pienellä muokkauksella tehdä hyviä toteutuksia. Tämä vaatii myös rohkeutta ja uskallusta.
Johtajien huomiointi ja visiotyö kiitettyä
Osaamisen kehittäminen tallenteiden muodossa itselleen sopivalla ajalla koetaan Kannonkoskella tärkeäksi. Sanna kiitti kehittämiskirjastoa erikseen Pirkanmaan ja Keski-Suomen kirjastojen johtajien yhteisien tilaisuuksien ja visiotyön ottamisesta tämän vuoden suureksi projektiksi. Johtajien vaihtuessa epämuodolliset keskusteluyhteydet ovat sekä toivottuja ja lähteneet lupaavasti liikkeelle.
Teksti ja kuvat: Juliaana Grahn