Vuosien 2022 ja 2023 aikana toteutetaan kiertue kirjastoissa LSSAVI:n kirjastotoimen ylitarkastajan sekä AKEPiKen projektisuunnittelijoiden ja koordinaattorin voimin. Kirjastojen kanssa keskustellaan esimerkiksi kirjaston roolista kulttuurihyvinvointityössä, kirjaston vahvuuksista ja identiteetistä, kehittämiskohteista sekä työssä innostavista tekijöistä. Vierailimme Joutsassa 14.4.2023.
Keskusteluumme Joutsassa liittyivät kunnanhallituksen puheenjohtaja Pauliina Maukonen, hyvinvointi- ja sivistysjohtaja Mika Sirkka, kirjasto- ja kulttuuritoimen päällikkö Nina Kuikka ja kirjastovirkailija Tarja Peltonen. Omatoimikirjasto sai konseptina ja toimivuudestaan Pauliinalta erityistä kiitosta. Vajaan 5000 asukkaan Joutsan kunnan kirjastossa on yhteensä neljä työntekijää. Johtajan lisäksi kaksi kirjastovirkailijaa ja yksi kirjastonhoitaja. Pääkirjaston lisäksi Leivonmäen lähikirjastossa palveluaika on kolmena päivänä viikossa.
Kirjasto mukana tarjoamassa hyvinvoinnin mahdollisuuksia
Kirjastossa kuntalaisten hyvinvointi nähdään tärkeänä. Ennen kaikkea kirjasto tarjoaa kuntalaisille mahdollisuuksia toteuttaa itseään ja sitä kautta edistää itsekin omaa hyvinvointiaan. Kirjaston perustehtävä ottaa suoraan kiinni henkisen pääoman kasvattamisesta sillä, että kirja voi viedä elämyksiin ja seikkailuihin tai antaa tietoa. Kun tämä ytimen muistaa, niin rönsyily retkeilyvälineidenkin puolelle on mielekästä.
Joutsassa lukutaitotyötä on lähestytty lasten ja nuorten näkökulmasta erityisesti. Lukuinnon sytyttäminen on yksi täsmäase kulttuurin hyvinvointia edistävässä työssä, jota kirjasto on mukana tekemässä.
Kunnassa lukutaidon eriytyminen on noussut erityisesti keskusteluun: aktiivisilla lukijoilla on kotoa käsin vahva tausta lukemisessa ja osalla taas perustaidot mekaanisessa lukemisessa ovat heikompia. Koululaisissa on himolukijoita ja listalta mahdollisimman ohuen kirjan toivovia. Vaalikampanjoiden aikaan keskustelussa nousi myös oppimisen ja koulutuksen merkitys ja pitkien tekstien lukemisen tärkeys. Kirjasto menee lopulta hyvin suuriin kysymyksiin, joten riittävätkö kirjaston tekemät pienet osaratkaisut kuinka pitkälle? Lukuinnottomuus ei saisi syödä kirjastoammattilaisen intoa suositella sisältöä.
Varhaiskasvatuksen kaikki ryhmät vierailevat kirjastossa. Koulujen kanssa edetään yhteistyösuunnitelman mukaan. Suunnitelmassa on määritelty kirjastossa vierailevat luokat, varsinainen vierailu on kuitenkin myös opettajien aktiivisuudesta ja koulujen aikatauluista kiinni. Seiskaluokkalaisiin panostetaan vuosittain ottamalla koko henkilöstö mukaan kirjastovierailun toteuttamiseen. Ensimmäisten luokkien opettajat ovat aktiivisimmat kysymään käyntejä.
Tapahtumat ovat kunnassa yksi kulttuurihyvinvointiin vaikuttava tekijä, joka mahdollistaa ihmisten osallisuutta, vaikka erityistä kulttuuritoimea ei olisikaan. Tapahtumia on, joskaan ei säännöllisesti. Kävijämäärät vaihtelevat myös. Kansalaisopisto on yhteinen kolmen kunnan kanssa, yhteistyössä on järjestetty esimerkiksi viikonlopun mittainen kirjoittajaleiri.
Asiakkaat hakevat kirjojen ohella kirjastosta keskusteluja ja tuttuja kohtaamisia, jotka lisäävät omaa hyvinvointia. Kirjasto voisi hyvin olla kunnassa mitattavan asiakastyytyväisyyskyselyn kärjessä, koska kohtaamiset jotenkin ovat aina positiivisia.
Kokenut henkilöstö voimavara, uusille silmille tarvetta nuorten tavoittamisessa
Timanttinen vahvuus Joutsan kirjastossa on kokenut henkilöstö, mutta eläköitymisiä on tiedossa vielä tämän vuoden aikana. Myös esihenkilö saa kiitosta työntekijöiltä. Kirjasto sijaitsee keskeisellä paikalla entisen kaupan tiloissa kunnassa ja sisältää käyttäjän näkökulmasta hyvin toimivia tilaratkaisuja.
Tapahtumatuotanto monipuolistaa Ninan ja Tarjan mielestä työtä paljon, koska siinä saa tutustua kiinnostaviin ihmisiin ja kutsua heitä kirjastoon vieraiksi. Lamppu syttyi tajutessa, että vieraan ei tarvitse olla kirjailija! Viime vuosina on järjestetty teemakeväitä, joiden aikana kerran kuussa on pidetty jokin tapahtuma valitusta teemasta.
Kohderyhmistä nuoria on ollut hankalinta tavoittaa, vaikka tapahtumia onkin järjestetty. Kirjastolla on hyvät suhteet vapaa-aikatoimintaan kunnassa. Kehittämiskohteita ja niiden ratkaisuja olisi helpompi miettiä erillisen kulttuuripuoleen keskittyvän ihmisen kautta.
Johtajan työhön kuuluu toimisto-ohjelmia ja järjestelmiä, joiden käyttöön kuluu paljon työaikaa. Asiakaspalvelussa yhteys kirjastotyöhön näkyy toimistotyötä selvemmin. Joutsaan hakeutuu myös vähän kirjastoharjoittelijoita, he toisivat uutta näkökulmaa työhön koko työyhteisössä.
Hyvä yhteishenki, kohtaamiset ja monipuoliset koulutukset innostavat
Verkostoissa mukanaoloa Nina pitää tärkeänä asiana. Esimerkiksi Pirkanmaan ja Keski-Suomen kirjastojen yhteinen johtajaverkosto ja visiotyöskentely on ollut mielekästä, vaikkei itse varsinainen strategiatyö ole ollutkaan lähimpänä sydäntä. Vastaavasti Keski-johtajien yhteiset aamukahvit ovat olleet tarpeellisia, kun varsinaisia kohtaamisia on vain muutaman kerran vuodessa ohjausryhmien tapaamisissa.
Mielenkiintoiset koulutukset motivoivat kehittämään osaamista. Erityisesti lyhyempiin webinaareihin on ollut helppo osallistua. Koulutusmahdollisuudet ovat kiitettyjä, koska niistä voi poimia itselleen tarpeelliset.
Teksti ja kuvat: Juliaana Grahn