PiKe-kirjastokeskustelut Hankasalmella: “Meillä käy ajattelevia ihmisiä!”

Vuosien 2022 ja 2023 aikana toteutetaan kiertue kirjastoissa LSSAVI:n kirjastotoimen ylitarkastajan, AKEPiKen projektisuunnittelijan ja koordinaattorin voimin. Kirjastojen kanssa keskustellaan esimerkiksi kirjaston roolista sivistyskunnassa vuodesta 2023 eteenpäin, kirjaston vahvuuksista ja identiteetistä, kehittämiskohteista ja työssä motivoivista sekä innostavista tekijöistä. Hankasalmen kirjastossa vierailimme 7.4.2022.


Hankasalmen kunta viettää tänä vuonna 150-juhlavuottaan. Keskustelut käytiin 1993 valmistuneessa Hankasalmen pääkirjastossa. Seuraamme liittyivät kirjastonjohtaja Sari Kanniainen, sivistystoimenjohtaja Eila Laulajainen-Malkki sekä hyvinvointipäällikkö ja kansalaisopiston rehtori Miikka Laihonen. Hankasalmen kirjastolla on kaksi koulujen yhteydessä toimivaa lähikirjastoa. Omatoimiaika on käytössä Aseman kirjastossa. Koronapandemian aikana on pystytty kehittämään kirjaston perustoimintaa kuten kokoelmatyötä ja työvuorojen suunnittelua ilmeisen onnistuneesti – aineiston saatavuuden ja asiakaspalvelun osalta kirjastoa verrataan Jyväskylän kaupunginkirjastoon. Myös kesäasukkaat ovat vakuuttuneita kirjastosta.

Pääkirjastosta löytyy sekä parvi, kesäpiha että järvinäköala – eivätkö tällä myyntipuheella jo mökkikaupat tästäkin Keski-Suomen kunnasta kiinnostaisi? 😊

Hyvinvointia paperilla jo vuodesta 2019 – verkostoissa paljon pidempään

Hyvinvointi kattaa kunnassa kansalaisopiston, liikunnan, kulttuurin, kirjaston ja nuorisotoimen, lisäksi Hankasalmella on aktiivista järjestötoimintaa. Organisaatiomuutokset eivät ole Hankasalmella uusi asia. Kirjastossa koetaan, että vahvoiksi muodostuneita yhteistyörakenteita voidaan ulottaa seuraavaksi suoraan hyvinvointialueelle. Sekä virallisempia että henkilökemioiden kautta muotoutuneita verkostoja pidetään valtavana voimavarana jo tähän mennessä, esimerkiksi seniori- ja vammaispuolelle yhteistyö on vahvaa. Kokonaisvaltaisuus ja yhteistyö liikunta-, kirjasto- ja nuorisopalvelujen välillä nähdään osana tulevaisuutta paitsi perus- myös hanketoiminnassa.

Kirjaston ja kulttuurin näkyvyyttä kuntastrategiassa luonnehtii kuvaavasti kirjaston ylläpitämä Hankasalmen hyvinvointipalvelut -Facebook-sivu. Päättäjien suusta on kuultu jonkun muuttaneen Hankasalmelle hyvien kirjastopalvelujen takia. Kirjasto siis linkittyy moneen toimintaan, erikseen sitä ei ole nostettu esiin suunnitelmissa. Mielen hyvinvoinnin tärkeyden ja kirjaston hyvinvointikytkösten ilmaisemisen haasteisiin tarvitaan Hankasalmella ratkaisuja jatkossa. Keskustelijat näkevät kunnan kirjasto- ja kulttuurimyönteisyyden yhteistyötä eteenpäin vievänä voimana. Esimerkiksi liikuntapuoleen panostamisen ei nähdä vähentävän kirjaston roolia kunnassa tai palvelujen monipuolisuutta, koska kirjasto toimii osana kunnan liikuntatoimintaa tarjoamalla lainattavia salikortteja ja liikuntavälineitä. Vastaavaa kokonaisvaltaisuutta löytyy myös musiikkiopiston ja kirjaston yhteistyöstä.

Hyvää johtajuutta, kylän kasvattamia ajattelevia ihmisiä ja uusia alkutaipaleita

Sari pitää kirjaston ehdottomana vahvuutena laadukasta asiakaspalvelua. Se ilmenee erilaisten asiakkaiden kokemuksena siitä, että kirjastoon on mukava tulla ja tarvitsee toteutuakseen henkilökunnalta osaavaa ja monikanavaista tiimityötä sekä jokaisen asiakkaan kohtaamista. Someviestintä eri sektoreiden toiminnasta ja yhteistyöstä on laadukasta, innovatiivista ja monipuolista. Myös Ääniä tulevaisuudesta -julkaisussa avattu Yökirjasto-konsepti kertoo halusta kutsua ihmisiä kirjastoon.

Kirjahyllyssä värikäs teksti HEI LUE ILOA
Lasten ja nuorten on helppo tulla kirjastoon etsimään luettavaa, harrastamaan tai vaikka vain odottamaan.

Uudet asiakkaat tavoittavat kirjaston esimerkiksi liikuntapalvelujen tarjoamien välineiden ja salikorttien kautta, tavallaan sisäänheittäjänä kunnan hyvinvointipalveluihin. Hankasalmella nähdään tärkeänä tukea jokaisen omaehtoista kirjastoasiointia, jotta kirjaston käytön kynnys olisi myös sosiaalisen saavutettavuuden kannalta mahdollisimman matala. Uudet asiakkaat huomataan ja vanhat tunnetaan jo lapsesta.

Kehittämiskohteet ovat keskustelijoiden mukaan Hankasalmella ennemmin alussa kuin aloittamatta. Esimerkiksi yhteiskehittäminen asukasraateina ja päätöksenteon avaamiseksi kuntalaisille tarvitsee kunnassa laajemmin uudelleenkäynnistystä koronapandemian jäljiltä. Kirjastolain uudemmat tehtävät muotoutuvat kunnassa edelleen ja tarvitsevat strategioitakin tuekseen. Monilukutaidon edistäminen koulu- ja nuorisopalvelujen kanssa on yksi kehittämiskohde, samaten tietoisenkin työnjaon selventäminen suhteessa kirjaston tehtäviin – missä määrin aikuisille tulisi järjestää omaa kirjaston tai medioiden käyttäjäkoulutusta, kun kansalaisopiston vastaava toiminta tapahtuu jo kirjastossa?

Henkilökemiat ja muutos parhautta

Työssä innostavaa on kirjaston näkeminen nimenomaan asiakasrajapintana niin monelle kuntaorganisaation toiminnan osalle. Muutos on osa työtä. Kokoelmatyön ja digiosaamisen muuttuvat vaatimukset motivoivat osaamisen kehittämiseen asiakkaiden moninaisten tarpeiden mukaan.

Koulutukset ovat olleet tarpeellisia kaikelle edellä kuvatulle. Erityisesti muutaman tunnin etätilaisuudet saivat kiitosta Hankasalmella. Ihanneresepti osaamisen kehittämiselle olisi kahden tunnin tilaisuus, laajemmassa kokonaisuudessa taas puoli päivää. Täydennyskoulutusta halutaan myös lähitilaisuuksina.

Seuraa somessa

Hankasalmen hyvinvointipalvelut Facebookissa

Hankasalmen kirjasto Instagramissa

Avainsanat:

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.