Teksti: Jarkko Rikkilä
Vuosien 2022 ja 2023 aikana toteutetaan kiertue kirjastoissa LSSAVI:n kirjastotoimen ylitarkastajan sekä AKEPiKen projektisuunnittelijoiden ja koordinaattorin voimin. Kirjastojen kanssa keskustellaan esimerkiksi kirjaston roolista sivistyskunnassa vuodesta 2023 eteenpäin, kirjaston vahvuuksista ja identiteetistä, kehittämiskohteista ja työssä innostavista tekijöistä. Vierailimme Akaan kirjastoissa Toijalassa 19.8.2022.
Akaa on noin 16 000 asukkaan kaupunki eteläisellä Pirkanmaalla, joka syntyi Toijalan ja Viialan yhdistyessä 2007. Kylmäkoski tuli mukaan 2011. Akaan pääkirjastossa Toijalassa työskentelee kolme työntekijää kirjastotoimenjohtaja Timo Tammisen lisäksi. Viialan kirjasto Vilkussa työskentelee kolme kirjastoammattilaista. Pääkirjastossa seuraamme liittyi myös sivistysjohtaja Tero Kuusisto.
Akaan pääkirjasto on rakennettu vuonna 1982 ja 40 vuotta vanhalle rakennuksen jatkajaa on ajateltu viime vuosina vaihtoehtona peruskorjaukselle. Uuden kirjaston tarve on keskeinen, koska kirjaston muuttuvat palvelut edellyttävät uusia tiloja. Vaikka Akaassa kirjastojen vakiasiakkaat ovat tyytyväisiä kirjaston olemassaoloon, tulevaisuudessa kirjasto voisi toimia yleisöveturina ja yhteisön liimana huomioiden esimerkiksi nuoria paremmin. Uutta kirjastoa on väläytelty uuden kaupungintalon yhteyteen Toijalan rautatieaseman seudulle, kuten lukiota ja nuorisotiloja.
Palveluverkkoa kehitetään tulevaisuudessa
Pinta-alaltaan kompaktin ja kirjastokävijöiltään moninaisen Akaan kirjastopalvelut ovat murroksen edessä. Jotta kolmen taajaman (Toijala, Viiala, Kylmäkoski) kuntalaiset pystyvät käyttämään kirjaston palveluita tasavertaisesti, tarvitaan tulevaisuudessa digitaalisuuden hyödyntämistä, omatoimiajattelua ja kenties rohkeitakin visioita. Kirjastoautokonseptin kehittäminen voisi olla yksi tulevaisuuden keskeinen tavoite. Voisiko auton suunnitteluun ottaa kuntalaisia mukaan ja olisiko esimerkiksi nuorisopalvelut sopiva kumppani monitoimisen palvelun muotoilussa? Miten viereisen skeittiparkin pääkirjastosta vettä hakeva nuoriso kokisi kirjaston paremmin omakseen?
Akaan päättäjät tuntevat kirjaston muuttuneet tehtävät, mutta vuoropuhelua on mahdollista kehittää. Juuri nyt on käyty keskustelua palveluverkosta ja uuden kirjaston suunnittelusta. Sivistysjohtaja Tero Kuusisto kertoo, että kirjasto instituutiona on liittynyt omaankin kulttuurimaisemaan ajanviettopaikkana lapsuudesta saakka. Akaan esimerkki osoittaa, että päättäjien kokemus kirjastosta vaikuttaa argumentointiin. Kaupungin sivistyslautakunnan on tavoitteena vierailla kirjastossa lähiaikana.
Pätevä henkilöstö ja hyvät suhteet asiakkaisiin
Akaan kirjastoissa on töissä pätevä porukka, jolla on hyvät suhteet asiakkaisiin. Sitoutunut ja hyvinvoiva henkilöstö on joustavan asiakaspalvelun tae. Asiakkaat tulevat kirjastoon kuin kotiinsa, mikä on matalan kynnyksen kohtaamispaikan merkki. Kesäisin kirjastossa käy myös loma-asukkaita, joka tuo vaihtuvuutta. Esimerkiksi digineuvonta ja erilaiset kirjallisuuspiirit ovat suosittuja. Valkeakoski-opiston vapaa sivistystyö näkyy ja kuuluu Viialan Vilkku-kirjastossa – yhteistyö on jäsentynyttä ja pysyvää. Viialassa on toistaiseksi myös Flyygeli, jota voidaan hyödyntää musiikkitapahtumissa.
Kehittämiskohteeksi Akaassa nousee erityisesti se, miten kirjastopalvelut toteutetaan tulevaisuudessa tasa-arvoisesti? Viialan ja Toijalan keskinäisen dynamiikan kehittäminen on tärkeää eikä Kylmäkoskeakaan saa unohtaa. Todellisuudessa Akaan kaupungissa on kirjastopalveluita toteutettu pienemmillä kustannuksilla kuin vastaavissa muissa kunnissa. Lukemisen oivaltamisen näkeminen on asia, joka motivoi ja innostaa kirjastotyössä. Akaassa nähdään, että kirjasto tukee ihmisten arkea ja sosiaalista pärjäämistä – se on tärkeää myös tulevaisuudessa.