Kehittämiskirjasto on vuosittain pyytänyt harjoittelijoilta blogitekstejä kirjastotyöstä. Laajensimme harjoittelijapoolimme kattamaan työelämäjaksoa ja työn varjostamista. Lue ohesta Seinäjoen ammattikorkeakoulun lehtori Satu Salmelan ajatuksia keväällä Tampereen kaupunginkirjastoon suuntautuneella työelämäjaksolla.
Kerro lyhyesti taustastasi ja missä kirjastoissa olet jakson aikana?
Olen Satu Salmela, Seinäjoen ammattikorkeakoulun kirjasto- ja tietopalvelualan lehtori. Sitä ennen olen ollut kirjastobusineksessa jo vuodesta 2000. Työkokemusta löytyy monipuolisesti eri puolilta Suomea ja eri kirjastosektoreilta, isoista ja pienistä kirjastoista.
Pääosan työelämäjaksostani olin pääkirjasto Metsossa, pääsin vierailemaan myös Tampereen muissa kirjastoyksiköissä (Sampola, Nekala, Lielahti ja Koukkuniemi). Akepike-porukan kanssa pääsin kirjastovierailuille Pälkäneelle ja Kuhmoisiin sekä tutustumaan TOKI-kirjastojen toimintaan Tredun Santalahdentien toimipisteellä. Lisäksi kävin omatoimisesti ja omalla ajalla vielä yliopistokirjasto Linnassa sekä Pispalan kirjaston molemmissa toimipisteissä (pääkirjasto ja sivukirjasto).
Minkälaisia ennakko-odotuksia sinulla oli jaksolle?
Omalta osaltani ei ehkä voi puhua ennakko-odotuksista, tavoitteista kylläkin. Päätin työelämäjakson ajan testata omien opiskelijoidemme ammattiharjoittelun raportoinnissa käyttämää Workseed-raportointiohjelmaa. Raportointi siellä koostuu kolmesta osasta, joista ensimmäisessä määritellään muun muassa oman harjoittelujakson tavoitteet.
Työelämäjaksoni tavoitteiksi nostin neljä pääkohtaa:
- osaamisen, tietojen ja taitojen päivittäminen yleisten kirjastojen toimintakentästä
- eväitä OPSin ja opetuksen sisältöjen kehittämiseen
- alan verkostojen vahvistaminen
- Tampereen kirjastoihin tutustuminen
Mikä yllätti kirjastotyössä Tampereella?
Erittäin positiivinen yllätys oli, miten monenlaiseen pääsin työelämäjaksolla mukaan. Oppimiskokemuksia tarjosivat paitsi Tampereen kirjaston, PIKI-kirjastojen ja jopa PiKe-alueen kirjastojen henkilökunta.
Tässä kohtaa on pakko mainita suunnistustaitojen tarpeellisuus 😊. Metsossa suunnan määrittäminen melko suuntavaistottomalle ihmiselle oli haaste, käytäviä ja portaikkoja siellä riitti. Erittäin iloinen yllätys myös oli jakson lopussa muistoksi saatu akepiken hauki ❤
Miten olet voinut hyödyntää omia vahvuuksiasi?
Siksi vuorovaikutustaidot, dialogisuus, empatia, kuunteleminen – ennen kaikkea läsnäolo – erilaisissa vastaan tulevissa tilanteissa tuntuvat tärkeimmiltä ominaisuuksilta. Minulla on lähes pohjaton kiinnostus ihmisiä, heidän työuriaan ja työelämätarinoitaan kohtaan. Näistä keskusteleminen on yhteistä reflektointia. Olen aina kokenut kysymisen ja vastavuoroisen kokemusten vaihdon tärkeänä oman oppimiseni kannalta. Iso kiitos kaikille, jotka Tampereella jakoivat omia tarinoitaan!
Jos saisit keksiä kirjastoon uudenlaisen palvelun, mikä se olisi?
Olipas mielenkiintoinen kysymys ja vastaukseni siihen on ehkä vähän tylsä. Kirjastoalalla on tunnetusti töissä idearikkaita ihmisiä. Tampereella oli ilo osallistua henkilökunnan kanssa erilaisten ideoiden pallotteluun.
Kirjastojen palveluvalikoimassa on jo paljon hyviä, toimivia ja kysyttyjä palveluja, kriittisempääkin tarkastelua vaativia. Uutta kehitettäessä pyrkisin varmistamaan, että palvelut vastaavat käyttäjien tai potentiaalisten käyttäjien tarpeisiin. Lähtisin uuden kehittämisessä liikkeelle asiakaslähtöisesti asiantuntijalähtöisyyteni sijaan. Pyrkisin hyödyntämään kuntalaisten osallistamista ja esimerkiksi palvelumuotoilua.
Miten hyödynnät somea jakson aikana?
Omissa somekanavissa tuli postailtua tilannekuvia ja linkkarissa jonkin verran viikkopäivityksiä. Oman organisaation verkkolehteen olisi myös tarkoitus kirjoittaa työelämäjaksoon liittyviä kuulumisia ja muutamia teemajuttujakin jakson aikana esille tulleista aiheista.
Miten kirjasto voisi palvella somessa/etänä paremmin?
Kirjastolaisilla on todella rautaista sisältöosaamista aineistojen osalta. Sen framille tuomiseen haluaisin vaikuttaa.
Vinkkarit ja muutkin kirjastolaiset valmistelevat lukemattomia aineistosuosituksia osana työtään. Kun vinkki on kerran valmisteltu ja tehty, kokisin laajemminkin käyttäjien hyötyvän siitä, että se olisi kaikkien hyödynnettävissä mahdollisimman monessa muodossa: tekstin lisäksi ehkä myös kuunneltavana äänitiedostona tai videona, eri somekanavissa ja mahdollisesti myös kirjaston aineistotietokantaa rikastamassa.
Soisin kotimaisten kirjastojen lukupiirien toiminnan näkyvän paremmin somessa. En tarkoita markkinointia, vaan luetun, siitä keskustellun ja lukuvinkkien näkyväksi tekemistä niin, että tästä lukijayhteisöstä pääsisivät nauttimaan ja hyötymään muutkin kuin lukupiirien vakiokävijät. Lukupiirien verkkonäkyvyyttä ovat meillä opiskelijat muutamana vuonna pohtineetkin Yhteisöllisen lukemisen opintojaksolla. Katsotaan, josko näitä hyviä oivalluksia saataisiin joskus jakoon kirjastokentälle!
Teksti ja kuvat: Satu Salmela