Demokratian tilat -kokeilu kiersi hieman muita latu-uria kuin kirjastojen demokratiahankkeen muut kokeilut Jyväskylässä ja Tampereella. Tilat kansalaistoimintaan jäi starttiruutuun henkilöstön ideointityöpajassa. Kokeilu herätettiin eloon demokratiahankkeen ohjausryhmän panoksella. Tilojen käyttö kansalaistoimintaan oli esillä hankkeen aloituskeskustelussa elokuussa 2022. Vaikka demokratiakokeiluiden ideointityöpajoissa oli vain vähäistä kannatusta Demokratian tilat -kokeilulle, ohjausryhmä näki tarpeelliseksi kehittää kirjastojen toimintaa tapahtuma-alustoina ja kuntalaisten itse järjestämien tapahtumien paikkana. Varattava kirjastotila on pääosin maksullista. Madaltaisiko maksuton tila kynnystä järjestää yhteiskunnallinen tapahtuma lähikirjastossa?
Pelissä on oltava säännöt
Kokeilussa haluttiin luoda pelisäännöt muiden kuin kirjaston järjestämille tapahtumille kirjastotilassa sekä edistää lähidemokratiaa ja sen mahdollisuuksia. Pyrkimyksenä oli uudenlaisen mahdollisuuden ja toimintamallin määrittely ja poissulku kansalaistoimintaan kirjastoissa. Määrittelyn apuna oli muutamia benchmarking-kohteita kuten Oulun Tapahtumayhteistyön opas ja Tiedekulman tapahtumalinjaus.
Kokeilulla oli tiukka aikataulu. Toteutuspaikaksi valikoituivat aikataulusyistä Hervanta Tampereella ja Palokka Jyväskylässä, sillä molempien kirjastojen lähialueella on ennestään aktiivisia yhdistyksiä, toimijoita ja tekijöitä. Suunnittelukokouksissa oli mukana myös Jyväskylän kaupungin osallisuuspalveluista Antti Rajala ja Hanna Tenhunen sekä Kaakkois-Tampereen aluekoordinaattori Aija Karttunen.
Tapahtumajärjestäjiä haettiin ilmoituksella, jota markkinoitiin kirjastotilassa, somessa, kotisivuilla, paikallislehdissä sekä suoraan paikallisille toimijoille omien verkostojen kautta. Näin etsimme asukkaita ja yhteisöjä järjestämään lähidemokratiaa edistäviä tilaisuuksia.
Hakuilmoituksessa oli esillä tapahtumasisältöjä. Tavoittelimme tilaisuuksia, jotka hyödyttävät yhteiskunnallista keskustelua, kansalaisvaikuttamista, yhteisöllisyyttä, asukkaiden osallisuutta ja vuorovaikutusta, saavuttavat laajasti erilaisia ihmisiä tai ovat paikallisesti vaikuttavia teemaltaan. Pelisäännöissä oli avattu toteutusesimerkkejä kirjastossa järjestettävistä tapahtumista kuten pop-up -piste, työpaja, keskustelutilaisuus, ryhmämuotoinen kokoontuminen, luento, teemapäivät tai messut.
Tilahaussa oli myös olennaista, että tapahtuma noudattaa yleisten kirjastojen arvoja, joita ovat yhdenvertaisuus, vastuullisuus, yhteisöllisyys, rohkeus ja sananvapaus. Tilahakua ei avattu poliittisten puolueiden tai uskonnollisten yhteisöjen tilaisuuksiin, eikä kaupallisiin tarkoituksiin.
Ajatuksena oli, että valittuja toimijoita tuetaan tapahtumajärjestelyissä vain kevyesti eli kirjasto tarjoaa tilat, laitteet ja apua markkinoinnissa – muu jää järjestäjälle.
Hervannan ja Palokan toteutukset
Toimijoilla oli hakuaikaa lopulta vain pari viikkoa. Tapahtuma-ajankohdaksi valikoitui viikko maaliskuun lopulla. Hervannassa oli varattu viikolle 13 päivä- ja iltatilaisuuksiin, kahden tunnin slotteja Raili- ja Reima-kokoustiloihin. Hakija sai valita useita sopivia vaihtoehtoja. Hakulomakkeena oli Tampereen kaupungin e-lomake: E-lomake – Demokratian tilat (tampere.fi).
Palokassa sai ehdottaa tapahtumalle aikaa kirjaston aukioloaikojen puitteissa ja tapahtumatilana oli kirjastosali. Hakulomake ja lisätiedot olivat Palokan kirjaston sivulla, Keski-kirjastojen verkkokirjastossa.
Palokkaan saimme hakemuksia kolme kappaletta ja Hervantaan yhden. Hakijoina Palokassa oli Palokka-seura ja yksi yksittäinen puolue, joka jouduttiin pelisääntöjen perusteella hylkäämään. Hervantaan hakijana oli katulehti Rohee.
Tapahtumien järjestäjiksi valikoituivat Palokka-seura kolmella tilaisuudella ja katulehti Rohee kahdella tapahtumalla. Tapahtumien markkinoinnille jäi aikaa noin kaksi viikkoa. Hervannassa katulehti Roheella oli Rohee-päivä 27.3.2023. Aamupäivällä klo 12-14 Rohee järjesti pop-up -toimituksen ja illalla klo 17-19 oli paneelikeskustelu teemalla Miten me pärjätään? Osallistujia molempiin tapahtumiin oli yhteensä 30.
Meidän Palokka -sarja käsitti luennot Palokan luonnosta 28.3., Palokka ennen ja nyt 29.3. ja Palokka 2040 -visio 30.3.2023. Palokka-seuran luennot pidettiin klo 17.30-19 ja Meidän Palokka -luentosarjassa osallistujia oli 112.
Osallistuin kuulijana Roheen paneelikeskusteluun ja Palokka-seuran Palokka 2040-visio -luentoon. Molemmat tilaisuudet vahvistivat tunnetta, että demokratian tiloille on tarvetta. Roheen paneelissa keskustelijat puhuivat muun muassa yhteisöllisyydestä, luottamuksesta, juurettomuudesta ja sen tuomista ongelmista esimerkiksi mielenterveyteen, demokratian tekemisestä ja on/off-yhteiskunnasta. Palokka-seuran visioluennolla keskustelua syntyi erityisesti alueen kehittämisestä ja tulevaisuuden mahdollisuuksista. Kotiseuturakkaudelle ja sen tunnustuksille tulee olla tilaa – konkreettisesti.
Entäs nyt?
Tilahaku koettiin hyväksi tavaksi markkinoida kirjaston tiloja ja mahdollisuutta käyttää niitä kansalaistoimintaan. Tilan tarjoaminen maksutta innostaa kirjaston ulkopuolisia tahoja järjestämään tapahtumia. Haku olisi suositeltavaa uusia ja mahdollisesti ottaa toistuvaksi tavaksi esimerkiksi kahdesti vuodessa.
Liian kireä aikataulu tiputti mahdollisia hakijoita pois ja tapahtumia ei ehditty markkinoida kunnolla. Nyt mukana olleet järjestäjät olivat ammattimaisia, joten pelisäännöt ja tuki tapahtumatuottajalle eivät päässeet kunnon koetukselle. Etukäteen pohditut pelisäännöt auttoivat kuitenkin kirjastoa rajaamaan hakijoita. Ajatus alustana toimimisesta opettaa myös kirjastolaisia rajaamaan omaa osallistumistaan.
Verkostojen käyttäminen markkinoinnissa osoittautui toimivaksi, esimerkiksi Palokka-seura reagoi kirjaston suoraan yhteydenottoon ja Roheen haku tavoitti Hervannassa sijaitsevan Yhteisökeskus L8:n kautta ja aluekoordinaattorin avulla.
Palokassa havahduttiin tilojen yleiseen markkinointiin sekä tarpeeseen muokata niitä paremmin tapahtumatoimintaan soveltuviksi. Tilahaku-kokeilu voi antaa syötettä kirjastotilan kehittämiseen laajemminkin.
Teksti: Marjo Hietikko