Vuosien 2026 ja 2027 aikana toteutetaan kiertue kirjastoissa Lupa- ja valvontaviraston kirjastotoimen ylitarkastajan ja kehittämiskirjaston koordinaattorien voimin. Kirjastojen kanssa palataan samaan aiheisiin kuin vuosien 2022-23 keskusteluissa esimerkiksi kirjaston roolista kunnassa nykyhetkestä eteenpäin, kirjaston vahvuuksista, identiteetistä, kehittämiskohteista ja työssä motivoivista sekä innostavista tekijöistä. Selvitämme myös kirjastojen kokemusta kehittämiskirjastotyössä tapahtuneista muutoksista suhteessa kirjastojen tarpeisiin. Vesilahden kirjastossa vierailimme 28.5.2026. Blogautuksen 26.10.2023 vierailulta löydät ohesta.
Yleistä Vesilahden kirjastosta
Vesilahden kirjastossa keskusteluun osallistuivat vastaava kirjastovirkailija Marjo Höyssä, kirjastovirkailija Tiina Jormanainen ja sivistysjohtaja Marko Lahtinen sekä sivistyslautakunnan puheenjohtaja Aino-Riikka Simula. Vesilahden kirjastossa työskentelee kolme henkilöä ja sivistysjohtaja toimii kirjaston esihenkilönä. Kirjastossa on palveluaikaa maanantaista perjantaihin ja omatoimikirjasto aukeaa viikon jokaisena päivänä klo 7.00. Asukkaita Vesilahden kunnassa on noin 4500.
Vesilahdella kirjaston merkitys on kasvanut merkittävästi vuodesta 2018 alkaen, jolloin uusi kirjastorakennus Lähde avattiin. Kirjasto on tavoittanut uusia kävijöitä ja asiakasryhmiä sekä lunastanut paikkansa kuntalaisten olohuoneena ja kulttuurikeskuksena. Uusi rakennus on vanhaan kirjastoon verrattuna keskeisemmällä paikalla ja helpommin saavutettavissa.
”Yritetään löytää kaikille tilaa”
Vesilahdella kirjasto on kunnan ainoita joka päivä kaikille avoinna olevia tiloja. Kirjaston käyttöaste on korkea ja kirjastossa tiedetään hyvin, mitkä asiakasryhmät tulevat kirjastoon mihinkin aikaan ja mitä he palvelulta odottavat. Kirjastossa pohditaan myös aktiivisesti, ketkä voisivat olla kunnassa kirjaston ei-käyttäjiä ja minkälaisia palveluja heille voitaisiin tarjota, jotta he kokisivat kirjaston omakseen.
Vesilahdella kirjaston tärkeimpinä tehtävinä nähdään lukutaitotyö ja demokratian edistäminen. Kouluyhteistyö on tiivistä ja aktiivista ja kirjaston tiloja tarjotaan harrastamiseen ja kokoontumiseen. Kirjasto oli mukana Etelä-Pirkanmaan kirjastojen yhteisessä demokratiahankkeessa ja aikoo olla tulevaisuudessakin avoin yhteishankkeisiin osallistumiselle.
Vesilahdella yhteen hiileen puhaltaminen toteutuu tiimityön kautta
Vesilahden ja Akaan kirjastojen yhteisessä PiKen osaamiskartoituskeskustelussa selkeimmäksi vahvuudeksi nousivat tiimityötaidot, kun taas yhteiseksi kehittämiskohteeksi valikoitui tulevaisuuden ennakointi. Tiimityön sisälle luettiin keskustelussa myös asiantuntijuuden jakaminen, joka koettiin erityisen tärkeäksi taidoksi pienessä työyhteisössä. Tulevaisuuden ennakointi innostaa ja motivoi, mutta samalla arjen työssä täytyy mennä lyhyemmällä tähtäimellä päivä kerrallaan.
Keskustelussa paikan päällä kirjaston vahvuudeksi nostettiin myös saavutettavuus, sillä kirjasto on kunnassa hyvällä paikalla ja helposti lähestyttävissä. Vesilahdella kunnan väkimäärä on kasvussa, minkä toivoisi myös näkyvän kirjaston resursseissa. Nykyisellä henkilöstömäärällä kirjastossa tavoitellaankin entistä sujuvampaa yhteistyötä mm. tapahtumien järjestämisen kumppaneiden kanssa, jotta työaika saadaan jatkossakin riittämään perustyöhön.
Kirjaston koko henkilöstö tulee eläköitymään viiden vuoden kuluessa ja sen myötä valtavasti hiljaista tietoa toiminnasta tulee katoamaan. Kirjastossa muutokset nähdään kuitenkin aina myös mahdollisuutena kehittää tiloja ja palveluja entistä kuntalaislähtöisemmäksi.
”On halua kehittää ja kehittyä”
Kirjastossa halutaan olla ensimmäisten joukossa kokeilemassa uusia asioita. Täydennyskoulutusten runsaus ja moninaisuus nähdään myönteisenä ongelmana, joka pakottaa tekemään valintoja sen suhteen, mihin keskitytään nyt ja mitä tehdään vasta tulevina vuosina. Asiakkailta saatu palaute antaa työlle arvostuksen ja merkityksen. Myös vuodenvaihteessa kootut kirjastotilastot toivat hyvän mielen ja hymyn huulille kertoessaan toiminnan onnistumisesta.
Nuorison kanssa on ollut aika ajoin yhteensovittamista toimintatapojen kanssa, mutta kontaktin luomisen jälkeen molemminpuolinen luottamus rakentuu ennen pitkää ja yhteiselo alkaa sujua sopuisammin. Vesilahdella ollaan kiitollisia Akaan kirjastoilta saadusta vertaistuesta ja kokemusten jakamisesta kirjastossakin silloin tällöin näkyvien järjestyshäiriöiden suhteen. Silloin kun tilanteet äityvät oikein hankaliksi, saadaan ne kunnan sisäisellä monialaisella yhteistyöllä kuitenkin aina lopulta hoidettua parhain päin.
Etäosallistumisen mahdollistaminen ja koulutustallenteet ovat pienen kunnan kirjastolle tärkeitä
Vesilahden näkökulmasta kehittämiskirjasto tarjoaa käytännönläheisiä koulutuksia ja sisällöt ovat menneet koko ajan parempaan suuntaan. Tukea kaivataan ”aivan perusasioihin”, kuten arjen pyörittämisen hyviin oivalluksiin ja käytäntöihin sekä haastavien asiakastilanteiden hoitamiseen. Kehittämiskirjaston tilaisuudesta oli saatu käytännön oivallus kirjaston digitukeen: kaikkea ei tarvitse tietää, vaan asiakkaan kanssa voi ihmetellä ja oppia uusia asioita yhdessä. Tulevaan PIKI-kirjastojen kirjastojärjestelmän vaihdokseen suhtauduttiin luottavaisesti ja tyynesti, onhan kirjastossa kokemusta jo aikaisemmastakin vaihdoksesta.
Kiitosta kasvokkaisista kohtaamisista ja kehittämisen tuesta
Vesilahdella arvostettiin kehittämiskirjaston vierailua paikan päällä ja AKE nähdään kirjastoja laajemminkin yhdistävänä tekijänä. Lupa- ja valvontavirastolta toivottiin jatkossakin rahoitusta useamman kunnan yhteishankkeisiin, joissa mukana oleminen sopii Vesilahden kaltaiselle pienelle kunnalle. Kaiken kaikkiaan yhteinen keskustelu koettiin aikansa arvoiseksi ja arvokkaaksi irtiotoksi arjen työstä.
Seuraa somessa
Teksti: Pasi Kangas, ja kuvat: Juliaana Grahn