Vuosien 2026 ja 2027 aikana toteutetaan kiertue kirjastoissa Lupa- ja valvontaviraston kirjastotoimen ylitarkastajan ja kehittämiskirjaston koordinaattorien voimin. Kirjastojen kanssa palataan samoihin aiheisiin kuin vuosien 2022-23 keskusteluissa esimerkiksi kirjaston roolista kunnassa nykyhetkestä eteenpäin, kirjaston vahvuuksista, identiteetistä, kehittämiskohteista ja työssä motivoivista sekä innostavista tekijöistä. Selvitämme myös kirjastojen kokemusta kehittämiskirjastotyössä tapahtuneista muutoksista suhteessa kirjastojen tarpeisiin. Punkalaitumen kirjastossa vierailimme 20.5.2026. Blogautuksen 21.9.2023 vierailulta löydät ohesta.
Yleistä Urjalan kirjastosta
Urjalassa keskusteluun osallistuivat sivistysjohtaja Juha Salo, kirjastonjohtaja Merja Tuovio sekä kirjastovirkailijat Anu Niemenpää ja Teija Pirttikoski. Anu työskentelee erityisesti kirjaston hankintojen sekä lasten- ja nuortenkirjastotyön parissa, Teija kokoelmatyön loppupään eli erityisesti poistojen parissa sekä päivittää kirjaston verkkosivuja. Urjalan kirjasto on omatoimikäytöllä laajennetuin aukiolon avoinna su-to klo 7-20 sekä pe-la klo 7-18. Varsinaisia työntekijöitä kirjastossa on siis kolme ja lisäksi oppisopimustyöntekijä Valkeakosken VAAO-ammattiopistosta. Kunnan väestömäärä on hieman alle 4500 asukasta.
Sivistysjohtajana Juha näkee kirjaston tärkeänä osana kunnan palveluita kuntalaisten näkökulmasta. Kirjasto ei ole erillinen saareke vaan keskeinen osa kuntaa. Taloustilanne on Urjalassa tällä hetkellä kohtuullinen, haasteina ovat korkea työttömyysaste ja veroprosentti. PiKe-alueen pieniin kirjastoihin lukeutuvaa Urjalan kirjastoa pidetään miellyttävänä työympäristönä, jossa työn monipuolisuus korostuu ja jokainen pääsee tekemään laajasti erilaisia tehtäviä. Henkilöstön pitkät työurat kertovat sitoutumisesta työhön. Työnjako on muotoutunut luontevasti Merjan, Anun ja Teijan välillä. Alueellista yhteistyötä tehdään erityisesti Etelä-Pirkanmaan muiden kuntien eli Akaan, Lempäälän, Pälkäneen, Valkeakosken ja Vesilahden kanssa.
Merkitykseltään kasvava lähipalvelu
Kirjaston roolin koetaan olevan kunnassa tärkeä ja korostuvan tulevaisuudessa. Urjalassa väestö ikääntyy ja lukiolaisten määrä on laskussa, samalla kun palveluja karsitaan. Kunnan asukasluku on laskenut 2010-luvun alusta yli tuhannella. Kaikki tämä lisää kirjaston potentiaalista merkitystä lähipalveluna. Työsarkaa keskustelijat kertovat tässä vielä olevan, esimerkiksi kirjaston maksuttomuus ei ole kaikille kuntalaisille selvä asia. Kirjastoon on matala kynnys tulla myös muissa kuin kirjastoon liittyvissä asioissa. Tila ja henkilöstön tuki toimivat eräänlaisena monipalvelupisteenä esimerkiksi silloin, kun pankkipalvelut vähenevät ja mökkiläiset tarvitsevat apua arjen asiointiin. Kirjaston näkyvyys paikallisissa sosiaalisen median kanavissa on saanut kiitosta.
Lukutaitotyön osalta henkilöstö kertoo tarpeesta nostaa käytävää keskustelua näkyvämmäksi. Varsinaista lukutaito-ohjelmaa ei ole toistaiseksi suunniteltu kunnan sisällä. Lukeminen ja kirjaston käyttö ei jakaudu aivan tasaisesti, aktiiviset lukijat käyttävät palveluja enemmän. Vanhemmilla nähdään olevan tärkeä rooli lasten ohjaamisessa pois esimerkiksi jatkuvasta ruutuajasta ja painettujen tekstien sisältöjen pariin. Kirjaston lehtilukusali on merkityksellinen, koska se tarjoaa pääsyn toimituksellisesti tuotettuun tietoon. E-kirjastoa markkinoidaan aktiivisesti ja siihen suhtaudutaan positiivisesti. Mielenkiinto kirjaston henkilöstöllä kohdistuu seuraavaksi sähköisten sanomalehtipalvelujen kehittymiseen.
Tärkeää huolehtia kohtaamisista, työtä kuntalaisia varten
Osaamiskartoitus koettiin uutena ja osittain hauskana kokemuksena, kehittämisen kohteeksi noussut tulevaisuuden ennakointi nähtiin vaikeasti tavoitettavana taitona epävarmassa maailmantilanteessa. Varautumisen näkökulmasta kirjaston roolia on alettu korostaa myös henkisenä kuntosalina, mikä tuo kirjaston vahvuuksiksi myös muutoskyvykkyyttä ja kriisinkestävyyttä erilaisissa arjesta poikkeavissa tilanteissa. Koronapandemia toi esiin palvelujen saavutettavuuden haasteita ja eriarvoisuuden kasvua. Urjalan kirjaston henkilöstö tiedostaa kirjastolla olevan vahva rooli yhteisöllisyyden tukemisessa myös kriisitilanteissa. Tässä mielessä kartoituksessa esiin noussut vahvuus kehittää asioita yhdessä tukee myös tulevaisuuden ennakointiin liittyviä kehittämistarpeita.
Omatoimikirjaston käyttöönotto oli Urjalassa haasteellista häiriökäyttäytymisen vuoksi. Kirjaston vahvuutena sinne hakeutuvat esimerkiksi koululaiset kuitenkin kohtaaminen edellä. Yhteistyöideoita henkilöstöltä löytyy myös. Keskustelussa nousi esiin mahdollisuus, että kirjasto voisi olla näkyvämmin mukana Pentinkulman päivien kirjallisuustapahtumassa. Yhteistyötä paikallislehden kanssa voisi hyödyntää markkinoinnin tai kirjaston palvelujen suosittelun osalta. Viikon lainatuimmat kirjat -listaus voisi kiinnostaa kuntalaisia laajemminkin, henkilöstö ideoi.
Työn tekemistä motivoi erityisesti asiakkailta saatu palaute sekä kokemus siitä, että työtä tehdään kuntalaisia varten. Kirjastossa jo pitkään tehty lukutaitotyö ja yhteisöllisyyden vahvistaminen koetaan myös tärkeiksi. Kirjasto toimii aktiivisena kohtaamispaikkana, jossa tavataan yhdistyksiä, järjestetään näyttelyitä ja toteutetaan kulttuuripolkutoimintaa. Palvelujen avoimuus ja maksuttomuus kuntalaisille nähdään tärkeänä osana saavutettavuutta. Tuoretta toimintaa Urjalassa on Pirhan Lähitori-palvelu. Se tuo kirjastoon asiakkaita, joilla on erilaisia palvelutarpeita. Lähitorin toiminta on kuitenkin haasteellinen erityisesti autottomille, nykyinen palveluliikenne ei riitä kaikkien asiointitarpeiden hoitamiseen keskusta-alueen ulkopuolella. Monipalveluauton mahdollisuutta pohditaan Urjalassakin. Aiemmissa yhteisissä kirjastoautokokemuksissa kuntien välillä on saavutettu hyviä tuloksia.
Yhteistyö eri toimijoiden kanssa on lisääntynyt ja kehittynyt, osittain oppisopimusopintojen myötä lisääntyvän käsiparin mahdollisuuden kautta. Kirjasto on osoittautunut monelle luontevaksi kumppaniksi. Kumppanuuksiin ja yhteistyöhön myös hakeudutaan aktiivisesti. Urjalan kunnan myytyä aiemmin muita julkisia tiloja kirjasto ja seurakunta ovat jääneet keskeisiksi kohtaamispaikoiksi ja tekemisen alustoiksi.
Tuki kirjastoille hyödyllistä, voimaannuttavaa, myös pirstaleista
Osaamisen kehittämisen sisällöt koetaan Urjalan näkemyksen mukaan laadukkaiksi ja hyödyllisiksi, erityisesti kokoelmatyöhön ja tilastointiin liittyvät materiaalit mainitaan kiitoksen kera AKEn sekä Lupa- ja valvontaviraston suuntaan. Kirjastokeskustelun konseptin mukainen keskustelu paikan päällä koetaan virkistäväksi ja kirjastoa arvostavaksi. Kirjastoalan liittyvää osaamisen kehittämistä on pirstaleistakin seurata, sillä tärkeiksi koettuja koulutuksia ja verkostoitumisen mahdollisuuksia järjestää myös useampi ammattiliitto.
Suurimpana haasteena myös osaamisen kehittymisen, verkostomaisen toiminnan kehittymisen ja kirjastojen keskinäisen yhteistoiminnan parantamisessa on pieni henkilöstömäärä. Osallistumismahdollisuudet erilaisiin oppimisen paikkoihin ovat rajallisia. Arjen työn koetaan työllistävän paikoin niin, että lyhyisiinkin koulutuksiin osallistuminen on vaikeaa. Toisaalta kehittämistarpeiden ja arjen työn paineen keskinäisistä ristiriidoista ei välttämättä tarvitsekaan ajatella pääsevänsä eroon? Sivistysjohtaja mainitsee, että työnantajalle on tärkeää säilyttää koulutusmyönteisyys ja mahdollisuudet kehittyä työssä.
Käytännössä resursseja olisi yhteen suurempaan koulutustilaisuuteen vuodessa, tällöin kirjaston voisi tarvittaessa muuttaa omatoimikirjastoksi. Ammatilliset kohtaamiset nähdään joka tapauksessa tärkeinä ja voimaannuttavina, Urjalan kirjasto on ollut mukana useasti erityisesti oppimisvierailuilla. Osallistuminen Helsingin kirjamessuille on tuonut uutta osaamista ja virtaa omaan työhön.
Urjalan kirjasto somessa
Teksti ja kuvat: Juliaana Grahn