Kulttuurinen moninaisuus kirjastossa hahmottuu ainakin lainsäädännön, kirjastolaisten jakamien arvojen, työkulttuurin ja kirjallisuuden kautta. Myös viestintä on jälleen avainasemassa tuotaessa esiin toiminnan strategiaa ja taustalla vaikuttavia perusarvoja. Tästä pääset palaamaan aiempaan, tarkemmin strategista viestintää käsittelevän yhteistilaisuutemme blogitekstiin

Tampereen ja Vaasan alueellisia kehittämistehtäviä hoitavat AKEPiKe ja AKEPampas avasivat jo viime keväänä yhdessä Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston kanssa keskustelun yhteisistä koulutuspäivistä syksylle. Tuloksena syntyi kaksi koulutuspäivää, toinen liittyen strategiseen viestintään ja toinen moninaisuuteen kirjastoissa. Tässä blogitekstissä käsitellään näistä jälkimmäisen, Kirjastot ja kulttuurinen moninaisuus -tilaisuuden 3.12.2021 herättämiä ajatuksia. Esitysten tekstitetyt tallenteet ovat katsottavissa Kirjastokaistalla, suomenkieliset täällä ja ruotsinkielinen täällä. Päivän päätteeksi pohdittiin Zoom-jatkoilla yhdessä päivän teemoista, esityksistä ja keskusteluista nousseita ajatuksia sekä jatkumoa päivän jälkeen.

Osallistuvamman kirjaston maratoni

Matka kohti kaikkien kirjastoa alkaa siitä, että määritellään mistä puhutaan. Moninaisuuden asiantuntija Sara Salmani muistutti päivän alkuun, että monimuotoisuuden, inklusiivisuuden ja yhdenvertaisuuden käsitteistö muuttuu. Käsitteet auttavat tunnistamaan ja nimeämään niin vanhoja kuin uusiakin ilmiöitä osana eri todellisuuksien välistä vuoropuhelua. Keskusteluilla taas tavoitellaan lopulta sellaista tilannetta, että eri termeistä, luokista ja lyhenteistä voidaan jonakin päivänä luopua ja edetä ihmisten väliseen kohtaamiseen. 

Erilaiset rakenteet ja niiden paljastuminen liittyvät muutokseen. Osa ennakkoluuloista on väistämättä tiedostamattomia ja vaikuttaessaan päätöksentekoon ne voivat vahvistaa muita kuin yhdenvertaisia rakenteita. Puhuttaessa syrjivistä rakenteista organisaatioissa ei ole mielekästä ajatella, että työyhteisö olisi lähtökohtaisesti syrjivä. Syrjivän rakenteen muotoutumista ei tulisi käytäntöjä muuttamatta selitellä esimerkiksi työelämään heijastuvina muutoksina maailmassa. 

Osallistuminen keskusteluun inklusiivisemmasta tai osallistuvammasta kirjastosta on ennen kaikkea alku – ja pikajuoksun sijaan maratonille. Kysymys siitä, kuinka tehdä yhdenvertaisuuden kannalta parempia päätöksiä tarvitsee uteliaisuuden ja oppimishalun ohella myös kykyä havainnoida ja problematisoida ääneen vakiintuneita tapoja toimia.

Kotimaisen kirjallisuuden kaanonin kertoma tarina

Tutkija ja tietokirjailija Olli Löytty tarkasteli puheenvuorossaan kirjastojen asiakkaiden ja suomalaisen lukijakunnan monimuotoisuutta kirjallisuuden kaanonin kautta. Kirjallisuuden yhteydessä kaanonia on pikaisesti ajateltuna luontevaa pitää osana kirjastojen kokoelmaa ja keinona jäsentää sitä. 

Mikä oikeastaan on kaanon? Samalla kun kirjallisuutta luetaan osaksi jotakin kaanonia eli tietyssä yhteydessä merkittävinä pidetyiksi teoksiksi, tullaan myös sulkeneeksi kirjallisuutta ulos kirjallisuuspuheessa laajemmin niin mediassa kuin esimerkiksi kirjastoissakin.

Laajennetaan ajattelua: Millaisia kaanoneita kirjastojen työyhteisöissä tai asiakaskunnissa muodostuu? Mitä kirjalliset sisällöt tarjoavat uusin silmin luettuina?

Halu edistää kulttuurista monimuotoisuutta ja sen ilmenemistä kirjastoissa tarvitsee tuekseen myös kotimaisen kirjallisuuden moniäänisyyden näkemistä. Yksikulttuurisen ja -kielisen Suomen tarinaa tarvittiin erityisesti aikana, jolloin koettiin tarpeelliseksi erottautua muista kansoista. Kuinka kirjastosi vastaa sitä, miltä maailma näyttää nyt – kirjallisuuden, työyhteisön tai vaikkapa asiakkaiden osalta? 

Monimuotoisuus ja kulttuurisensitiivisyys osana työhyvinvointia

Työturvallisuuskeskuksen asiantuntija Päivi Rauramo tarjosi lainsäädännöllisen ja työsuojelullisen näkökulman aiheisiin. Tämän ohessa puheenvuoro kannusti pohtimaan, kuinka monimuotoisuus ilmenee oman työyhteisön sisällä. Nähdäänkö monimuotoisuutta helpommin ihmisiä yhdistävien vai erottelevien tekijöiden kautta? 

Monimuotoisuuden ja yhdenvertaisuuden teemoissa lainsäädäntö on työnantajaa velvoittava. Tämän tason päälle muotoutuu organisaatiokulttuuri, joka ilmentää teemoja jokaiselle organisaatiolle yksilöllisellä tavalla. Millaisena monimuotoisuus näyttäytyy sinun kirjastossasi?

Kuka auttaa kirjastoa eteenpäin?

Teemoihin liittyvistä onnistumisista ja kipupisteistä kirjastoissa herätteli paikoin kipeämpiäkin ajatuksia kirjastopalvelujohtaja emerita Tuula Haavisto. Kun kirjastot toiminnallaan pyrkivät auttamaan ihmisiä eteenpäin, voi osasta uusia asiakasryhmiä löytyä myös vähemmän hyödynnettyjä mahdollisuuksia kirjastoille. Kuinka tämä pyrkimys toteutuu vieraista kulttuuri- ja kieliympäristöistä suomalaisten kirjastojen vaikutuspiiriin siirtyvien kohdalla?

Uudet asiakasryhmät eivät ole pelkästään kirjastojen asia, mutta myös kirjastoissa olisi hyvä pysähtyä ajoittain tarkastelemaan toimintatapojen mielekkyyttä väestön moninaistumisen kannalta. Mahdollisiin parannuskohteisiin on kuitenkin olemassa kirjastoille tutuksi ja luontevaksi käytännöksi muotoutunut toiminta, nimittäin yhteistyö ja verkostoituminen – mitään uudelleen keksittävää pyörää ei siis välttämättä edes ole!

Hyvät käytännöt – ole kuin Korsnäs tai Vaasa!

Iltapäivällä kuulimme myös onnistujien omia puheenvuoroja. Hyvät käytännöt tarjoavat mahdollisuuden yhteistyöhön ja palauttavat mieleen kirjastojen merkitystä yhteiskunnallisena palveluna. 

Eeva Keski-Saari kuvasi, kuinka Vaasan kaupunginkirjastossa monikulttuurisuutta kohdataan suuntaamalla sekä kirjastokäyntejä ja kokoelmapalveluja että erilaisia projekteja erityisesti monikielisille asiakasryhmille. Hän nimeää haasteena hankkeissa tuotettujen hyvien käytäntöjen jatkamisen hankkeiden päätyttyä. Pop up -toiminnan on koettu olevan erityisen menestyksekästä. Carola Bäckström kertoi, kuinka Korsnäsin kirjastossa tehdään paljon yhteistyötä ja projekteja, tarjotaan harjoittelupaikkoja sekä järjestetään vieraskielisiä satutuokioita ja muita tapahtumia. Kirjaston perinteiseen toimintaan kuuluvat myös aineistonhankinta vierailla kielillä, yhteistyö Monikielisen kirjaston kanssa sekä palvelut kuten Celia ja Press Reader. 

Lopuksi ratkaisuja jatkoilta

Päivän puheenvuorojen päätteeksi kokoonnuttiin vielä Zoom-jatkoille pohtimaan keskusteluista ja esityksistä nousseita oivalluksia, kirjastoalan vahvuuksia ja kehittämiskohteita sekä keinoja onnistuneisiin kohtaamisiin erilaisissa kirjastoissa.

Jatkoilla moni kirjastolainen jakoi ajatuksen siitä, että kirjastojen moninaistuminen on paitsi uusien käyttäjäryhmien huomioimista, myös henkilökunnan monimuotoisuutta ja erilaisten äänten kuulumista työyhteisössä. Kokonaisuus on suuri ja liittyy kirjastojen uusiin tehtäviin kuten vuoropuhelun ja monilukutaitojen edistämiseen. Kirjastoalan vahvuuksina nähdään erityisesti monipuolinen osaaminen ja kiinnostus osallistuvampaa kirjastoa kohtaan, kehittämiskohteina taas yhteistyötahojen hyödyntäminen ja uskallus toteuttaa kokeiluja ilman selkeää käsitystä niiden lopputuloksista. Onnistuminen muuttuu osallistujien ajatusten mukaan hyväksi käytännöksi, kun sitä on onnistuttu siirtämään osaksi arkityöskentelyä hanketyön päätyttyä. Keinona tähän nähdään yhteistyö ja asioiden jatkaminen yhdessä. Jatketaan siis yhdessä!

Teksti & kuvat: Juliaana Grahn, AKEPiKe, ruotsinkielinen käännös: AKEpampas

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.