Kehittämiskirjasto toteutti vuonna 2023 toista kertaa laajamittaisen kyselyn, jolla selvitettiin PiKe-alueen kirjastoammattilaisten osallistumista osaamisen kehittämiseen toimialueellaan. Keskisuuri akepike-kysely edustaa jatkumoa kesällä 2021 toteutettuun tiedonkeruuseen (Suuri akepike-kysely 2021) kohderyhmämme tavoittamisen onnistuneisuudesta ja toimintaamme osallistumisen tavoista. Vastauksista on johdettavissa erityisesti asiakaspalvelun ja digiosaamisen konseptien osalta kehittämiskirjastotoiminnan vaikuttavuuteen viittaavia tuloksia.
PiKe-kirjastot ja vastaajat
Pirkanmaalla ja Keski-Suomessa on monenlaista kirjastotoimintaa. Monipuolinen kirjo kirjastoammattilaisia kohdistaa erilaisia odotuksia alueellista kehittämistehtävää kohtaan. Kyselyyn kertyi yhteensä 84 vastausta Pirkanmaan ja Keski-Suomen kirjastoammattilaisilta. 64 vastaajaa vastasi kyselyn loppuun asti. Tampereen kaupunginkirjastosta vastaajia oli noin kolmannes, yhteensä 34 vastaajaa, muista PIKI-kirjastoista 25. Jyväskylästä kertyi noin neljännes eli 25 vastausta ja muista Keski-kirjastoista 12.
Vastaajien määrä kaikkiaan oli pienempi kuin Suuressa akepike-kyselyssä, kuitenkin enemmän kuin täsmällisemmin vuoden 2023 osaamisen kehittämisen painotuksia selvittäneessä Pienessä akepike-kyselyssä. Tampereen kaupunginkirjaston vastaajamäärän osuus pysyi samana, PIKIn, Keskin ja Jyväskylän osata vastaajamäärät olivat osuuksiltaan pienempiä kuin Suuressa akepike-kyselyssä 2021. Vastaajien jakauma vastaa kuitenkin kohtuullisesti alueen henkilöstörakennetta. Kohderyhmästä kolmannes työskentelee Tampereen kaupunginkirjastossa, toinen kolmannes PIKI-kirjastoissa ja kolmas kolmannes Jyväskylän kaupunginkirjastossa ja Keski-kirjastojen alueella.
Kyselyn vastaukset vahvistavat vuoden 2021 kyselytuloksia, osin ne taas täydentävät niitä kehittämiskirjaston merkityksen osalta. Vastaajat kokevat, että osaamisen kehittämiseen kuuluu erilaisia osallistumistapoja: koulutuksiin osallistuminen, verkostoissa toimiminen ja oman osaamisen jakaminen esiintyjinä tai puhujina. Asiakaspalvelun ajokortin ja pikeboksien sisällöt ovat vastanneet yleisesti tarpeeseen. Kehittämiskirjastotoiminnan tavat ja rakenteet ovat alkaneet vakiintua viimeisten viiden vuoden aikana. Keskisuuressa akepike-kyselyssä ei suoraan toistettu kahden vuoden takaista kyselyä uudelleen, eikä alle sadan vastaajan määrällä vaikuttavuutta voikaan arvioida tai edes tuloksia analysoida aukottomasti.
Oppimisen muodot, sisällöt ja konseptien onnistuneisuus
Onnistumisten ja innostumisten lisäksi kyselystä nousee parannuskohteita. Pienten kuntien näkökulmaa on otettu vuoden 2021 kyselytulosten pohjalta enemmän huomioon koulutussuunnittelussa ja toteutusmuodoissa. Kirjastoalan asiapohjaisten koulutussisältöjen tueksi kaivataan edelleen työhyvinvointiin ja jaksamiseen liittyvää oppimista, myös asiakaspalveluasennetta ja asiakkaiden kohtaamiskoulutusta. Viestintäkanavien osalta tärkein kehittämiskohde on kehittämiskirjaston oikea-aikainen ja -sisältöinen viestintä, jotta toiminta sitouttaisi mahdollisimman monen kirjastolaisen alueella osaksi osaamista. Pienten kuntien kirjastojen arjen ja isompien kuntien säästötoimenpiteidenkin myötä erilaisten osallistumismahdollisuuksien tarjoaminen on tärkeää.
Kyselyn avoimiin vastauksiin saatiin käytännöllisiä näkemyksiä kirjastoalan asiakaspalvelu- ja digiosaamisen konseptien kehittämisestä ja koulutusten makustelun tärkeydestä. Vastaajat kertoivat kehittämisajatuksia ja toiveita erilaisista koulutussisällöistä peruskirjastotyössä ja asiakkaille eteenpäin välitettäviksi, työntekijöiden ja välineiden kiertämisestä alueella sekä kehittämiskirjastotoiminnan markkinointiin ja viestinnän tehostamiseen. Alueellisella kehittämistehtävällä näyttää olevan edelleen tärkeä rooli kirjastojen ja kirjastolaisten tukemisessa kirjastopalveluissa, jotka tähtäävät asiakkaiden ja kuntalaisten toiminnan tukemiseen.
Vuoden 2021 kysely osoitti koulutusten olleen vain osa osaamisen kehittämistä. Erilaisia konsepteja kuten oppimisvierailut, vertaisoppiminen ja useamman kirjaston yhteen kokoavia pieniä täsmätyöpajoja on ollut entistä enemmän mahdollista juurruttaa osaksi toimintaa vuosien 2022-23 aikana. Verkkokoulutukset, virtuaalinen oppiminen ja tarve pidemmän aikaa saatavilla oleville opiskelumateriaaleille ovat myös tulleet jäädäkseen. Yhdessä erilaiset oppimissisällöt ja -muodot ovat lisänneet alueellista tasa-arvoa ja parantaneet oppimisen kattavuutta. Monipuolisten oppimissisältöjen tuottaminen ja toiveet on edelleen tärkeä suhteuttaa paitsi kehittämiskirjastotoiminnan resursseihin ja työtä tekevien henkilöiden työpanokseen, myös kirjastoammattilaisten mahdollisuuksiin kehittää osaamistaan oman työnkuvansa sisällä.
Pääset lukemaan koko raportin ohesta. Tästä kohti ensi vuoden suunnittelua! 🚀