Nordic Libraries Together -konferenssi järjestettiin toisen kerran 9.-11.11.2022 Norjan Bergenissä. Tampereen kaupunginkirjastosta konferenssiin osallistuivat suunnittelija Lepe Parviainen ja projektisuunnittelija Marjo Hietikko.
Saimme kutsun Bergeniin esittelemään Jyväskylän ja Tampereen kaupunginkirjastojen demokratiahanketta. Perjantaina pidimme työpajan teemalla Building Democracy. Siitä kuulette toisella kertaa.
Yhteisölliset kirjastot olivat esillä torstaina 10.11. Bergenin pääkirjastossa. Avauspuheen piti Oslon arkkitehtuuritriennaalin johtaja, arkkitehti Christian Pagh. Puhujina olivat myös Espoon Lippulaivan kirjastosta Saska Ruutiainen ja Topias Salonen, Oslon Holmlian kirjastosta Nisrin Maktabi Barkouki ja Aarhusin Gellerupin kirjastosta Susanne Gilling. Suunnittelija, sisustusarkkitehti Silje Tombre esitteli Bergenin Laksevågin, Sletten BibLabin ja Ny-Krohnborgin kirjastoja.
Arkkitehti Christian Pagh antoi yleisölle paljon pohdittavaa. Hänen esityksessään oli runsaasti kysymyksiä, väitteitä ja huomioita meille kuulijoille. Pagh väitti, että kaupunkisuunnittelussa ei kiinnitetä huomiota arkisiin, yhteisöllisiin tiloihin. Elämämme on siirtynyt verkkoon. Ihmiset seurustelevat verkossa ja tekevät ostoksensa verkossa. Ympäristössä ei enää liikuta ja ympäristö ei enää liikuta. Yksinäisyys ja elintasosairaudet lisääntyvät. Kaipaamme kanssakäymisen ja yhdessä olemisen paikkoja. Julkinen elämä laadukkaissa julkisissa tiloissa on tärkeä osa demokraattista ja merkityksellistä, täyttä elämää.
Christian Pagh esitti kysymyksiä, kuten olenko osa jotain isompaa kokonaisuutta? Nähdäänkö minut? Pystymmekö vaikuttamaan lähiöömme? Olenko osallisena ja osallistunko? Missä tapaan muita? Kuulunko tänne? Missä kohtaan paikallisia tapahtumia?
Hän haastoi kirjastolaisia miettimään, kuinka voisimme paremmin tuoda esiin kirjaston yhteisöllisen ja demokraattisen roolin? Miten kirjastot mahdollistavat erilaisten yhteisöjen kohtaamisen? Miten teemme heidät näkyviksi? Miten hahmotamme heidän taitonsa ja potentiaalin? Voiko kirjasto olla osallisuuden paikka ja onko kirjasto luomisen tai leikin paikka yhteisölle?
Yhteisökirjastot
Nisrin Maktabi Barkouki Oslon Holmlian kirjastosta esitteli heidän uudistuvaa kirjastoaan. Holmlian alueen asukkaista kolmannes on alle 20-vuotiaita. Alue on monikulttuurinen ja monikielinen, 70 prosenttia asukkaista on ulkomaalaistaustaisia. Kansalaisuuden vahvistaminen ja integraatio ovat kirjaston tehtäviä. Alueella on voimakas paikallinen ja yhteisöllinen tunnelma. Kirjasto nähdään tekijänä, joka vaikuttaa ympäristöön ja toimii myönteisen kehityksen katalysaattorina.
Holmlian kirjasto on neutraali tila, jossa kokoontua. Paikallisyhteisöt ja vapaaehtoiset ovat kirjaston kumppaneita. Nuoria palkataan tekemään muun muassa podcasteja, tai he ovat ohjaajina iltapäiväkerhoissa. Nuorille on harjoitteluohjelma, jossa on koko ajan kolmesta neljään nuorta työskentelemässä. Henkilökunta heijastaa alueen monimuotoisuutta. Kirjasto näkee ja näkyy esimerkiksi jalkautuvana toimintana. Nuortenkirjastossa ei ainoastaan tueta nuorten lukemista vaan myös heidän ajatteluaan – think big!
Holmlian uusitun kirjaston ideana on ollut, että kävijälle tulee tunne: Joku on ajatellut minua. Kirjasto heijastaa aluetta, ja on kuntalaisten palatsi. Nisrin Maktabi Barkouki ilmaisi upeasti yhteisöllisen kirjaston ajatusta – ihmiset eivät ole sosiaalityön tai säälin kohteita, vaan aktiivisia toimijoita, joilla on todellinen panos annettavana yhteisölleen ja kirjastolle.
Yhteisökirjastojen esittelyt päätettiin paneeliin. Keskustelussa nousi esiin väite, että yhteisökirjasto voi olla kaupunkisuunnittelussa koko naapuruston muutoksen ajuri. Yhteisökirjastoissa täytyy olla avoin ja ymmärtää toisia ihmisiä, ei vain kirjallisuuden vaan myös toiminnan kautta. Kirjaston asiakkaat eivät ole asiakkaita vaan kansalaisia, eivät kuluttajia vaan kulttuurin luojia.
