Joensuun, Lahden, Kuopion, Porvoon, Rovaniemen, Tampereen ja Vaasan AKE-kirjastot järjestivät yhteistyössä erityisesti pienten kirjastojen vastaaville ja työntekijöille suunnatun vuoden mittaisen mentorointiohjelman. Tässä blogitekstissa Soile Lähdeaho kertoo kokemuksiaan tästä yhteisestä matkasta.
AKE-kirjastojen rajat ylittävä mentorointiohjelma tuli hakuun talvella 2022. Tuolloin koin, että pienen kirjaston arjessa ei ole tarpeeksi aikaa istua alas oman työyhteisön piirissä ja keskustella, miten itse kukin priorisoi ja hallitsee ajankäyttöään. Entisessä elämässä – tai tuntuu että niitä on ollut moniakin! – toimin projektien vetäjänä ja viimeksi peruskoulun opettajana. Näissä tehtävissä itsenäisyys ja vastuu ovat erilaisia kuin työyhteisön, pienen tiimin, jäsenenä. Lisäksi kirjastotyöni on pitkään aikaan ensimmäinen ei-määräaikainen työni, joten opeteltavaa oli siinäkin, ettei tarvitse saada kaikkea suunnittelemaansa tehtyä seuraavien kuuden kuukauden aikana.
Valmentava mentorointi
Kun kutsu hakea ohjelmaan tuli, ajattelin tällaisen valmentavan mentoroinnin olevan juuri sitä, mitä kaipasin. Hakutekstiini kirjoitin mm. ”Etsin mentorikseni kokenutta kirjastolaista, joka on tehnyt töitä niin tyynellä kuin myrskyssäkin. Joka osaa luovia hankalissa tilanteissa ja on miettinyt kehittämisen ja peruskirjastotyön ajankäyttöä” ja ”Uskon keskusteluun ja kokemusten vaihtoon puolin ja toisin: asioita pohtimalla molemmat saavat ahaa-elämyksiä”. Pääsin kuin pääsinkin mukaan ja mentorikseni valikoitui kirjastonjohtaja Sari Tulla Kangasniemeltä.
Valmentava mentorointi tarkoittaa että sitoudutaan kehittymiseen ja rohkaistaan kokeiluihin. Tavoitteena on mentoroitavan, ”aktorin”, eri vahvuuksien ja koko potentiaalin käyttöön ottamiseen. Tämä malli perustuu luottamukseen ja se kehittää yhteistä ajattelua unohtamatta aiempaa kokemusta ja osaamista. Parhaimmillaan se on yhdessä oppimista, jossa molemmat vaikuttavat toisiinsa.
Hallitusti luotsatut webinaarit
Anneli Haapaharju Vaasan AkePampaksesta yhdessä Rohkeushypyn Reetta Viinasen kanssa vetivät webinaareja hallitusti. Reetta hoiti ammattitaitoisesti oman osuutensa aikatauluissa pysyen. Sisältö oli suunniteltu mukavasti: sopivassa suhteessa Reetan teoriaa, yhteistä aikaa, pienryhmäkeskusteluja sekä tietysti keskustelu oman parin kanssa. Parasta oli, että jo ennen rupeaman alkua talvella osallistujat saivat aikataulun kaikista tapaamisista. Vuorotyössä työvuorolistojen tekijälle on ensiarvoisen tärkeää tietää hyvissä ajoin poikkeukset. Vuorotyö asettaa haasteita tasapuoliselle työvuorojen suunnittelulle: on taiten mietittävä, kuinka ”omat menot” jaetaan niin, ettei kellekään tule liian raskasta viikkoa. Kolmen tunnin koulutus päivällä on ainakin meidän kirjastossa onnistunut ajankohta.
Kiitos joustaville työkavereille, jotka iltavuorossa tekivät ensimmäisen asiakaspalveluvuoron ja minä sain rauhassa osallistua koulutukseen. Ja toki iso kiitos kuuluu esihenkilölle, joka katsoi tämän olevan tarpeellista minulle ja sain lähteä mukaan.
Julkinen liikenne ei ole aina kaikkien saatavilla
Mentorointiohjelma alkoi keväällä 2022 ja jatkui syyskuussa. Minulla oli upea mahdollisuus käydä Kangasniemellä tapaamassa Saria tuossa välissä kesällä. Kehittämisehdotuksena seuraavia paritapaamisia varten kannattaisi vielä selkokielistää matkustamisohjeita. Olisi tärkeää ottaa huomioon se, ettei julkista liikennettä ole joka paikassa. Matkustaminen yhden päivän aikana ei siis välttämättä onnistu.
Tärkeitä koulutusaiheita – itsensä johtaminen on kansalaistaito
Valmentajamme Reetta Viinasen koulutuksissa käsiteltiin tärkeitä aiheita asiantuntevasti. Reetta ja Anneli ohjasivat webinaarit konstailemattomasti, osallistujia kuunnellen ja arvostaen. Ilmapiiri oli avoin. Minkään luennon jälkeen ei tullut olo, että olisi sumutettu ja puhuttu diipadaapaa. Tästä kertoo jo sekin, että pienryhmäkeskustelut tuppasivat aina jäämään kesken. Pääsimme keskusteluissa yllättävän syvälle ja vaikka emme koskaan toisiamme livenä nähneet, uskon että tavatessamme keskustelu jatkuisi! Kuten pienryhmässä todettiin, vertaistuki on korvaamatonta.
Tärkeitä aiheita olivat mm. mistä saamme voimavaroja ja rohkeutta muutoksiin. Erityisen tärkeänä pidin luentoja oman osaamisen tunnistamisesta ja sanoittamisesta sekä itsensä johtamisesta. Ylipäätään asioiden sanoittamisen taito on entistä tärkeämpää. Työelämässä voi turhautua, jos tekee töitä alle oman potentiaalinsa. Sanoittamalla osaamistaan pystyy miettimään esihenkilön kanssa työvastuuasioita ja pohtimaan, mikä tuo motivaatiota työhön. Samoin itsensä johtamisesta on tullut kansalaistaito tässä maailmassa, jossa koko ajan tulee impulsseja asioista, joita tulisi tehdä.
Kuka oppii ja keneltä? – Mentori peilaa
Keskustelimme Sarin kanssa tasavertaisina. Hän suhtautui minuun ennakkoluulottomasti ja hyväksyi minut sellaisena kuin olin. Sari pystyi peilaamaan asettamiani tavoitteita ja kysymyksiä omaan työhönsä, näin mentorikin sai tästä ohjelmasta matkaeväitä. Mentorointiohjelma toi uutta kipinään omaan työhön ja motivaatiota. Oivalsin, että valinnat ovat omissa käsissäni. Ymmärsin, että minulle toimii paremmin kielteinen rajaus: ”Tänään(kään) en tee tuota, vaan keskityn tähän”.
Oli silmiä avaavaa, miten samanlaisten asioitten kanssa arjessa painitaan, toimi sitten esihenkilönä tai työntekijänä. Teimme yhteistä matkaa, mutta oivallukset olivat kunkin omia. Suosittelen ohjelmaa kaikille, jotka haluavat uutta näkökulmaa omaan työhönsä, kehittää työelämätaitojaan sekä ennen kaikkea kehittyä ihmisinä.
Teksti: Soile Lähdeaho, kirjastopedagogi, Keuruun kaupunginkirjasto