Vuonna 1989 toimintansa aloittanut Varastokirjasto on yhteinen yleisten, tieteellisten ja muiden kirjastojen palvelu Suomessa. Se muutti uusiin tiloihin vuonna 2025, yhdistyi Kansallisarkistoon 1.1.2026, ja osa sen palveluista muutettiin maksullisiksi 1.3.2026 alkaen. Joukko Jyväskylän kaupunginkirjaston henkilöstöä vieraili 26.5.2026 Varastokirjastossa Kuopiossa tutustumassa uusiin tiloihin, ratkaisuihin ja toimintaan. Kehittämiskirjasto pyysi matkaajia avaamaan kokemuksiaan reissublogina. Ohessa Heinin koostama blogiteksti.
Varastokirjaston merkitys kirjastoammattilaiselle
Olin alkanut haaveilla Varastokirjastossa vierailemisesta miltei siitä lähtien, kun aloin tekemään kokoelmatyötä kirjastossa. Arvostan vanhaa kirjallisuutta, sillä se on osa historiaamme. Siksi myös arvostus Varastokirjastoa kohtaan on ollut suuri. Perustana on ollut ajatus siitä, että kirjastossamme tällä hetkellä kiertämättömät kirjat pääsevät sinne turvaan ja sieltä käsin ne ovat laajemman lukijakunnan saavutettavissa. Lisäksi se, että palvelu oli valtakunnallisesti maksutonta, toi tasa-arvonäkökulman palveluun. Muutoksia on siis Varastokirjaston toimintaan tullut, mutta odotukset olivat kuitenkin korkealla.
Uudistuksia tiloissa, toiminnoissa ja organisaatiossa
Varastokirjaston pihaan päästyämme meitä vastassa oli Varastokirjaston päällikkö Tomi Rasimus sekä Kuvailu- ja metatietotyön yksikönpäällikkö Johanna Vesterinen. He kertoivat meille kokemuksensa uuteen Varastokirjastorakennukseen muuttamisesta, sekä yhdistymisestä Kansallisarkistoon. Saimme myös vastauksia Varastokirjaston kaukopalvelumaksujen vaikutuksista lainausmääriin. Varastokirjasto on ollut todellisessa myllerryksessä, muutoksessa on ovat olleet sekä tilat että henkilöstö. Kaukopalvelumaksujen tulo taas on vaikuttanut omalta osaltaan käyttömääriin, joskaan ei niin positiivisessa mielessä. Eli pohdittavaa varastokirjaston toiminnan osalla on varmasti riittänyt.
Infotilaisuuden jälkeen pääsimme tutustumaan Varastokirjaston tiloihin. Uusi varastokirjaston käyttöön liittyvä asia on asiakkaille varattavissa oleva tila, jossa esimerkiksi sukututkijoiden on mahdollista päästä tutkimaan aineistoa ja ottamaan kopioita. Tilalle luulisi olevan käyttöä väestönikärakenteen huomioon ottaen ja siihen liittyvä kasvava kiinnostus sukutukimusta kohtaan. Rakennuksen suunnittelussa henkilökunta on ollut vaikuttamassa työvaiheiden sujuvuuteen. Myös akustiikka oli otettu huomioon monessa kohtaa.
Itse kirjojen varastointitilojen koko yllätti itseni. 107 täyttä hyllykilometriä tuntui kirjastossa ollessani paljon odotustani pienemmältä vaikkakin se saattoi olla silmän lumetta, sillä 10 000 neliömetrin kokoista tilaa ei voi luokitella pieneksi. Varastokirjaston manuaaliset hyllyt muistuttivat paljon Jyväskylän pääkirjaston varastokerroksen tuttuja hyllyjä. Saimme kuulla, että manuaaliset hyllyt valittiin huoltovarmuuden vuoksi, ne toimivat myös sähkökatkostilanteessa. Lisäksi hyllyjä valitessa oli mietitty työntekijöiden työnkuvan monipuolisuutta. Minusta varteenotettavia pohdinnan aiheita myös yleisten kirjastojen työskentelyn sujuvuutta mietittäessä. Saimme myös tutustua tiloihin, jossa kirjojen pakkaaminen ja lähetys sekä jäljennykset tapahtuvat.
Aineistojen tulevaisuus mietityttää
Vierailu teki hyvää, kun sai nähdä mihin toimitettava aineisto päätyisi. En voi kuitenkaan kieltää, etteikö aineiston tulevaisuus mietityttäisi. Mitä tapahtuu aineistolle, jos Varastokirjaston käyttö hiipuu maksujen myötä?
Teksti ja kuvat: Heini Kumpulainen-Rantanen, kirjastovirkailija (Jyväskylän kaupunginkirjasto)
🗓️ AKE-kirjastojen yhteisessä kokoelmapäivässä 25.11.2026 klo 9-12 paneudutaan tarkemmin kirjastoaineiston varastointiin liittyviin kysymyksiin. Miten muutokset kirjastojen toimintaympäristössä heijastuvat aineistojen varastointiin? Millaisia varastointiin liittyviä kysymyksiä pohditaan kooltaan eri kokoisissa kirjastoissa? Mikä merkitys varastoaineistolla ja sen saatavuudella on eri kirjastoissa? Lisätiedot ohesta. 🗓️