Esittäytyminen ja mitä tyypillisiin kirjastotyöpäiviinne kuuluu?
Aurinkoinen tervehdys Tampereelta! Tällä kertaa AkePiKe-vierailusta kertoo Heta. Työskentelen Hervannan kirjastossa monikielisten asiakkaiden palveluista ja kokoelmista vastaavana kirjastonhoitajana. Kotikirjastoni lisäksi olen mukana Tampereen kaupunginkirjaston Monikieliset-tiimissä sekä aikuisten kaunokirjallisuuden- ja kansallisen E-kirjaston ruotsinkielisen kirjallisuuden valintaryhmissä.
Kuten ehkä arvaat, kielet ja kulttuurit ovat lähellä sydäntäni. Olen tuntenut tätä vetoa pienestä pitäen; lapsena katsoin ja toistelin repliikkejä Muumit-piirrossarjasta suomeksi ja ruotsiksi, lukiossa kirjoitin kaikki opiskelemani neljä kieltä, omatoimisesti opiskelen kahta muuta kieltä (kyllä, osaan kuutta kieltä) ja kirjasto-opintojeni harjoittelun suoritin Toronto Public Libraryssa, Kanadassa. Niin, ja nyt työskentelen erityisesti eri kulttuureita ja kieliä edustavien ihmisten ja aineistojen hyväksi.
Tampereen ja Hervannan kirjastojen yksi erityinen ylpeydenaihe on Kirjastolähettiläät-toiminta. Tuttavallisemmin Lähettiläät ovat vapaaehtoisia, jotka edustavat eri kulttuureita ja kieliä, ja yhdessä kirjaston kanssa edistävät monikulttuurisia kohtaamisia ja madaltavat kynnystä käyttää kirjastoa erityisesti heille, jotka eivät vielä hallitse suomea tai ruotsia. Käytännössä Lähettiläät ovat pitäneet kirjastoissa kieli- ja tukipäivystyksiä (”Tule asioimaan kirjastoon omalla kielelläsi”), järjestäneet eri maita ja kulttuureita esitteleviä Kulttuuri-iltapäiviä sekä arvioineet kirjastosta löytyvien selkokirjojen Suomen kielen taitotasoa (= minkä tasoiselle suomen oppijalle kirjan teksti soveltuu).
Miksi lähdit mukaan PiKe-kirjastovierailuun?
No, miten tämä kaikki liittyy tämän tekstin aiheeseen eli vierailuuni Turussa? Minut kutsuttiin kertomaan Lähettiläiden toiminnasta Ake Porvoon järjestämässä Vapaaehtoistuokiossa 3.2.2026. Tuohon Teams-tuokioon osallistui ympäri Suomea kirjastoammattilaisia, jotka toimivat tai ovat kiinnostuneet kirjastojen vapaaehtoistyöstä. Yksi tuokioon osallistuneista oli Turun kaupunginkirjaston Kaisa-Riitta Aho. Hän otti yhteyttä minuun tuokion jälkeen ja kertoi työskentelevänsä Tulevaisuusvaltaa kirjastosta!-hankkeessa. Aloimme pitää yhteyttä ja huomasimme meillä olevan paljon annettavaa toisillemme. Siispä päätimme tavata ja verkostoitua myös muiden samanhenkisten kirjastolaisten kanssa. Iloksemme saimme tukea vierailun toteuttamiselle omilta Ake-alueiltamme, kiitos teille tästä!
Kertokaa vierailupäivästänne vapaamuotoisesti
Matkustin Turkuun yhdeksi päiväksi 20.5.2026. Saavuin Suomen vanhimpaan kaupunkiin jo ennen kahdeksaa, jolloin Kaisa-Riitta ja minä tapasimme ja kävimme aamupalalla. Energiatankkauksen jälkeen päivä hurahti käyntiin: ensin teimme turisti- ja ihmettelykierroksen Turun pääkirjastossa, sitten sain kuulla yksityisesityksiä Turun kirjastojen Lukulähettiläs-, Monikielinen kielikahvila- ja Diives!-hankkeen toiminnasta, päivän puolivälissä lounastimme ja seuraamme liittyi turkulainen vastaparini Kalle ja lopuksi osallistuimme Tulevaisuusvaltaa kirjastosta!-hankkeen ja Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen työpajaan Aboa Vetus Ars Nova-museolla. Paluubussini Tampereelle lähti klo 17.
Millaisia odotuksia teillä oli vierailulle? Mikä yllätti?
Päivä oli todella sydämellinen, vieraanvarainen, ihmeellinen ja inspiroiva. Olen vaikuttunut ja kiitollinen, koska Kaisa-Riitta oli selvästi nähnyt paljon vaivaa, suunnitellut huolellisesti sekä saanut mukaan useita työkavereitaan osallistumaan päivään.
Mitä vierailulta oppimaanne aiotte viedä eteenpäin kirjastoissanne?
Hetan oivallukset vierailulta:
- Eri toimijat pähkäilevät samojen kysymysten parissa, mutta tavat toteuttaa ovat erilaisia. Tämä on hyvin lohdullista ja rohkaisevaa, koska huomaan, etten ole yksin asiani kanssa ja saman asian voi toteuttaa useilla eri tavoilla.
- Tulevaisuus ei ole kiveen hakattu kohtalo, vaan valintojen ja tapahtumien muokkaama vaihtoehto. Maahanmuuttajien kohdalla tämä tarkoittaa, että asuessaan vielä lähtömaassaan heillä oli tietty identiteetti ja tulevaisuus. Muuttaessaan toiseen maahan he menettivät tuon identiteetin ja tulevaisuuden eli heillä ei ole enää samaa asemaa (esim. ammattipätevyys eli lupaa harjoittaa ammattiaan), osaamista (esim. kielitaitoa), tavoitteita ja tulevaisuudennäkymiä kuin kotimaassaan. Heidän on rakennettava elämänsä, itsensä, toiveensa ja tulevaisuutensa uudelleen. Tämä on kriisi, jonka jokainen maahanmuuttaja käy läpi ja joka olisi hyvä tiedostaa asiakaspalvelussa.
- Valta vaikuttaa omaan tulevaisuuteen voimaannuttaa. Kirjastot ja vapaaehtoistyö tarjoavat maahanmuuttajille paikan osallistua, oppia ja vaikuttaa. Esimerkiksi maahanmuuttajien ja vapaaehtoisten mahdollisuus järjestää tapahtumia ja auttaa toisiaan tukee kotoutumista, verkostoitumista ja kiinnittymistä uuteen kotimaahan ja -yhteisöön. Tämä on upea voimavara sekä kirjastoille-, että vapaaehtoisille itselleen.
Kaisa-Riitan oivallukset vierailulta:
- Kirjastolaisten kollegiaalinen tuki yli organisaatio- ja kuntarajojen voi muutostilanteessa avartaa näkökulmia ja hoksauttaa tavalla, johon organisaation sisällä pysytellessä on vaikea yltää. Mitä jos, organisaatiomuutos onkin mahdollisuus tehdä entistä tuloksekkaampaa monikulttuurisuustyötä? Mitä jos kohdissa, joissa itse näkee lähinnä epävarmuutta ja huolta, siintääkin odottamattomia onnenpotkuja?
- Kehittämistyön keskellä on tärkeää nähdä myös jo saavutettu hyvä. Sen osoittamisessa kaukainen kollega on oiva kumppani. Kollega, joka katsoo kirjastotilaa tuorein silmin näkee yksityiskohtia, joita joka päivä tilassa työskentelevät eivät enää rekisteröi. `Onpa loistava keksintö!` tai ´Kivasti laitettu!` ovat pieniä huomioita, jotka lataavat tutut tilat ja huonekalut uusilla merkityksillä. Ilahtuneista huudahduksista voisi syntyä iloa ja ylpeyttä, jotka ruokkivat kehittämisen intoa.
- Taitava ennakointi ja tulevaisuuskestävien ratkaisujen rakentaminen vaativat radikaalia kulttuurista vaihtoa ja mahdollisimman erilaisten kokemusten jakamista. Kun ylitetään totuttuja rajoja ja opitaan aidosti erilaisilta toisilta – esimerkiksi liikutaan eri kirjastojen, osastojen tai toimintakulttuurien välillä – kyky nähdä vaihtoehtoisia tulevaisuuksia vahvistuu. Erilaisista näkökulmista käytävä keskustelu laajentaa tulevaisuusnäkymiä ja tekee tulevaisuuksista puhumisesta usein myös rohkeampaa kuin pitäydyttäessä työyhteisön ja ”oman klaanin” piirissä.
Sydämellinen kiitos kaikille teille, jotka olitte mukana tässä vierailussa: Kaisa-Riitta, Kalle, Janna, Maria, Paavo, Turun yliopiston Carmen ja Johanna, Ake PiKe, Ake Turku ja kaikki te, jotka tapasin, mutta jäivät tässä nimeämättä. Sitä jää helposti jää pyörimään omiin ympyröihin, joten tällaiset mahdollisuudet vierailla ja tavata toisissa kirjastoissa ovat korvaamattomia. Jos yhtään harkitset ja sinulla on mahdollista lähteä vierailulle toiseen kirjastoon, todellakin lähde! Lupaan, että vierailun jälkeen näet kirkkaammin ja laajemmin sen, missä olet nyt ja minne suuntaan sinun kannattaa kulkea.
Teksti ja kuvat: Heta Salmela ja Kaisa-Riitta Aho