Vuosien 2026 ja 2027 aikana toteutetaan kiertue kirjastoissa Lupa- ja valvontaviraston kirjastotoimen ylitarkastajan ja kehittämiskirjaston koordinaattorien voimin. Kirjastojen kanssa palataan samoihin aiheisiin kuin vuosien 2022-23 keskusteluissa esimerkiksi kirjaston roolista kunnassa nykyhetkestä eteenpäin, kirjaston vahvuuksista, identiteetistä, kehittämiskohteista ja työssä motivoivista sekä innostavista tekijöistä. Selvitämme myös kirjastojen kokemusta kehittämiskirjastotyössä tapahtuneista muutoksista suhteessa kirjastojen tarpeisiin. Keuruun kirjastossa vierailimme 9.4.2026. Blogautuksen 13.5.2022 vierailulta löydät ohesta.
Yleistä Keuruun kirjastosta
Keuruun kirjastossa keskusteluun osallistuivat kirjastotoimenjohtaja Johanna Hämäläinen, hyvinvointijohtaja Marko Nevalainen sekä kirjastonhoitaja Hanne Rokkonen. Keuruulla on pääkirjaston lisäksi Haapamäen yhteiskoulun yhteydessä toimiva kirjasto, kirjastoauto sekä kotipalvelutoimintaa. Kirjastossa työskentelee 7,84 henkilötyövuotta. Omatoimikirjasto on laajentanut kirjaston aukioloaikoja 25.11.2025 lähtien. Omatoimikirjasto on käytössä maanantaista torstaihin klo 8-21 ja perjantaista sunnuntaihin klo 8-19. Keuruun asukasluku on noin 9000 henkilöä.
Lapsiystävällinen Keuruu ja kisakatsomoja kirjastossa
Keskustelijoiden mukaan näkymät ovat pääosin erittäin hyvät. Kirjasto saa kuntalaiskyselyissä hyvät arviot, lainamäärät asukasta kohden pysyvät vakaina. Kävijämäärät ovat kasvussa, mikä kertoo monipuolisesta toiminnasta. Kirjastorakennus on onnistuneesti suunniteltu ja hyvällä paikalla. Resurssien määrässä ei ole näköpiirissä muutoksia, toimintaan luotetaan arvostettuna tahona.
Toimintaa on integroitu vahvasti koulujen ja varhaiskasvatuksen kanssa tehtävään yhteistyöhön. Lasten ja nuorten kanssa tehtävää lukutaitotyötä myös halutaan tehostaa: Keuruu on Unicefin lapsiystävällinen kunta, sertifikaatin mukaisen toiminnan vahvistaminen koetaan tärkeäksi. OPH:n rahoittama Lukeva Keuruu -lukutaitohanke on yksi ajankohtainen avaus, jonka tavoitteena on vahvistaa yhteistyötä koulujen kanssa vaikuttavuuden lisäämiseksi.
Kirjaston tulevaisuudennäkymien kehittyminen riippuu myös valtionosuuksiin ja kehittämisavustuksiin jatkossa myönnettävästä rahoituksesta, kuntien rahoitustilanne nousee tässä mielessä myös ajoittain huolenaiheeksi kunnasta riippumatta. Kehittämällä toimintaa ennakoivasti voidaan pienentää kriisikunta-aseman riskiä. Vaikka Keuruu pitkällä aikavälillä pieneneekin, se on edelleen seutunsa suurin kunta. Maakunnalliset kirjastoverkot ovat olleet keskeisessä roolissa kirjastojen toiminnan säilyttämisessä.
Omatoimiasioinnin nähdään tukevan kirjaston kehittämistyötä ohjaamalla henkilöstön työtä entistä enemmän vahvempaa suunnittelua vaativien tehtävien kuten ohjauksen ja opastuksen ääreen. Tulevaisuudessa tullaan kuitenkin vasta näkemään, kuinka omatoimikirjasto vaikuttaa työnkuviin käytännössä. Asiakaspalvelua on paljon. Yleisötapahtumien yhteydessä järjestetyt etäkatsomot on koettu erittäin tärkeiksi, erityisesti tiedonvälittäjänä kansalaisille merkityksellisten ilmiöiden kuten Kelan tukien muutoksista. Myös henkilöstön osaaminen ja jaksaminen korostuvat nykyisin enemmän kuin ennen.
Kuntatasolla konkreettisena säästöesimerkkinä voisi olla esimerkiksi ajatus monikäyttö- tai kirjastoautosta. Seudullisten yhteishankintojen käyttöastetta seurataan Itä- ja Pohjois-Suomen kokemusten pohjalta. Kunnassa liikkuminen tapahtuu pääosin omilla kyydeillä, käytössä on myös palveluliikenne asiointia varten.
Hannen työtehtäviin kuuluvan kotipalvelun tarve on tunnistettu laajemmaksi kuin pelkkää keskusta-aluetta koskevaksi. Kirjastoala näkyy tässä yhteydessä konkreettisesti palveluna ”kehdosta hautaan”. Seudulliset ratkaisut ja yhteiskäyttöiset, liikkuvat hyvinvointipalvelut kiinnostavat Keuruulla erityisesti ikääntyvää väestöä palvelevina ratkaisuina, joissa seurataan erityisesti Pohjois- ja Itä-Suomen kokemuksia seudullisista palveluista. Celia-asiakkaiden siirtyminen suoratoistopalveluihin on lisännyt kotipalveluun ja digiopastamiseen liittyvää työtä jonkin verran. Kela-asioinnin yhteydessä huomataan usein, millaisia digitaitoja asiakkailta puuttuu. Hyvinvointityö kuuluu kunnan perustehtäviin. Osallisuussuunnitelmaa päivitetään Keuruulla myös kirjaston roolin osalta.
Monensuuntainen sukkulointi kirjastotyön ja osallisuuden eri puolien välillä
Osaamiskartoitusta pidettiin tärkeänä paikkana pysähtyä pohtimaan, mitä osaamista tulee vahvistaa ja miten vahvuuksia voidaan hyödyntää paremmin. Yhteisen suunnan hakeminen nähtiin Keuruulla keskeisenä vahvuutena. Työ on monisuuntaista sukkulointia, jolloin itse kirjastotyö muodostaa vain osan kokonaiskuvasta.
Moninaistuvat asiakastilanteet ja uhkaavat kohtaamiset lisäävät kehittämistarvetta. Maailmantilanteen muutokset tekevät työstä entistä haastavampaa. Asiakkaiden ärtyneisyys näkyy entistä herkemmin, henkilöstön kanssa pohditaankin sopivia toimintatapoja eri ääripäiden kohtaamiseen. Asiakaspalvelussa korostuu myös teknisten ongelmien ratkominen. Virastojen seinien purkaminen tuntuu välillä tuovan mukanaan ennakoimattomia seurannaisvaikutuksia. Kasvokkaisten kohtaamisten vähentyessä muualla kertyneet pettymykset purkautuvat helposti kirjastossa.
Myönteisten kehityskulkujen edistäminen motivoi
Henkilöstön moninaiset osaamisalueet ja erilaiset taustat nähdään suurena voimavarana, joka mahdollistaa monipuolisen toiminnan kirjastossa. Työn merkityksellisyys näkyy arjessa ja koetaan Keuruulla motivoivaksi.
Muuttuva toimintaympäristö ja asiakkaan asialla pysyminen rohkaisevat kehittämään toimintaa positiivisella tavalla. Ihmiset sopeutuvat muutoksiin eri tavoin, eli samalla myös jaksamisen tarve korostuu. Palvelujen kehittämisen osalta esimerkiksi lainausmäärät antavat viitteitä siitä, kuinka esimerkiksi kokoelmatyöhön on panostettu. Informaatiolukutaidon rooli kuntalaisten elämässä, kirjastoissa ja yhteiskunnassa laajemminkin herätti myös pohdintaa Keuruulla esimerkiksi totuudenhallinnan sekä tekoälyn hyödyntämisen kysymysten kautta. Millaisilla keinoilla ja toimenpiteillä voidaan tukea tiedon löytämistä informaatiotulvasta?
Kiitos esihenkilöihin panostamisesta ja lähikohtaamisen paikoista
Osaamisen kehittämisen tarjontaa pidetään kaikkiaan osuvana ja tarpeisiin vastaavana. Korona-aika muutti koulutuskenttää merkittävästi: myös Keuruulla kokopäiväisten lähikoulutusten sijaan siirryttiin lyhyempiin kokonaisuuksiin. Omassa työssä ei aina koeta ehtivän osallistua koulutuksiin. Kehittämiskirjaston lähestymistavassa on kuitenkin tapahtunut selkeää muutosta, etäilystä on siirrytty jälleen enemmän lähikohtaamisiin. Tällainen hybridityön nykyinen muoto työskennellä osin etänä ja osin paikan päällä koetaan vakiintuneeksi.
Kirjastojen johtamisverkoston kokoontumiset ovat vuosittain tärkeitä ja palkitsevia. Esihenkilöiden valmennusta pidetään myös välttämättömänä, kun hallinnon keventyessä monet tehtävät ovat siirtyneet johtajille tai alemmille tasoille. Työelämävaihto saa myös kiitosta, Keuruulle on saatu hyviä vierailijoita. Yhteisillä koulutuksilla ja matkakulujen tukemisella edistetään erityisesti Markon mukaan yhdenvertaisuutta. Lähipäivät tarjoavat tiiviin kokonaisuuden sisältöä, verkostoja ja uusia näkökulmia. Sivistysjohtajien oma verkosto koetaan erityisen tärkeäksi LVV:n yhteydenpidon näkökulmasta.
Keskustelua itsessään pidettiin suuressa arvossa, sillä työ kunnassa voi olla lopulta varsin yksinäistä. Näin Keuruun kirjasto koetaan tärkeänä. Tilaisuus koettiin myös oppimisen paikkana, jossa avattiin kunnalle erityisesti osaamisen kehittämiseen, tiedon tuottamiseen ja verkostojen vahvistamiseen liittyvää yhteistyötä Lupa- ja valvontaviraston ja yleisten kirjastojen alueellisen kehittämistehtävän välillä sekä kummankin toimijan roolia alueelle suuntautuvissa keskusteluissa.
Keuruun kirjasto somessa
Keuruun kirjasto Facebookissa.
Keuruun kirjasto Instagramissa.
Teksti ja Keuruulla 12.3. järjestetyn verkostojen tilaisuuden kuvat: Juliaana Grahn