Vuosien 2026 ja 2027 aikana toteutetaan kiertue kirjastoissa Lupa- ja valvontaviraston kirjastotoimen ylitarkastajan ja kehittämiskirjaston koordinaattorien voimin. Kirjastojen kanssa palataan samaan aiheisiin kuin vuosien 2022-23 keskusteluissa esimerkiksi kirjaston roolista kunnassa nykyhetkestä eteenpäin, kirjaston vahvuuksista, identiteetistä, kehittämiskohteista ja työssä motivoivista sekä innostavista tekijöistä. Selvitämme myös kirjastojen kokemusta kehittämiskirjastotyössä tapahtuneista muutoksista suhteessa kirjastojen tarpeisiin. Toivakan kirjastossa vierailimme 20.3.2026. Blogautuksen 12.5.2022 vierailulta löydät ohesta.
Yleistä Toivakan kirjastosta
Toivakan koulujen rehtori-sivistysjohtaja ja kirjastonjohtaja Sirpa Orell-Pohjola, kirjastonhoitaja Anne Vihinen sekä koulusihteeri ja kirjastoapulainen Tiina Prittinen liittyivät keskusteluumme Keski-kirjastoihin kuuluvassa Toivakan kirjastossa. Asukkaita kunnassa on noin 2400 henkilöä. Kirjaston palveluaikoja täydentää omatoimiasiointi. Kirjastossa työskentelee yhteensä 1,11 henkilötyövuotta, joista Anne tekee yhden Sirpa ja Tiina 0,11 henkilötyövuoden osuudet. Anne on työskennellyt kirjastossa ensimmäisen kerran kesätöissä vuonna 1985, vakituisena kirjastovirkailijana vuodesta 1988 ja viimeiset vuodet kirjastonhoitajana. Tiina työskentelee koulusihteerinä kirjastossa pääsääntöisesti kahdesti viikossa noin kahden tunnin ajan. Tiinan työpanokseen tulevat jatkossa vaikuttamaan myös esimerkiksi koulujen sesonkiajat.
Toivakan kirjasto toimii kunnassa vahvalla ja arvostetulla perustalla: päättäjät suhtautuvat siihen erittäin myönteisesti, ja kirjaston tulevaisuus nähdään vakaana ja turvattuna. Perhemäinen organisaatio, laaja moniammatillinen yhteistyö sekä Lukuliikahdus-hankkeen mukanaan tuoma yhteiskehittäminen vahvistavat kirjaston roolia sivistyksen edistäjänä.
Uutta toimintaa, vahvaa yhteistyötä ja ryppyotsatonta kirjastokokemusta
Keskustelijat tunnistavat kirjaston roolin erityisesti kunnan sivistyspalvelujen sisäisen yhteistyön kautta. Kirjastossa syntyy uutta toimintaa yhteisön tarpeisiin ja sisällyttäen kirjaston paikaksi kuntalaisten elämässä: äidinkielenopettajan vetämä lukupiiri, pelillisiä oppimismuotoja ja kirjailijavierailuja. Paikallinen kirjastokoiratoiminta tukee lasten lukutaitoa. Moniammatillisuus näkyy konkreettisina ratkaisuina, kuten neuropsykiatrisen valmentajan palveluissa ja kirjaston nepsy-hyllyssä, joihin Sirpa sai innostuksen PiKen johtamisverkoston kautta Äänekosken kirjastosta. Samassa talossa työskentelevät myös kunnan hyvinvointi-, vapaa-aika- ja nuorisopalvelut. Tällä yhteisellä kolmannen työn kentällä yhteisenä alueena on toiminut esimerkiksi vapaa-aikapalvelujen hankkimat lumikengät osana kirjaston esinelainausta.
Arjen sujuvuutta lisää se, että henkilöstö tukee toisiaan: Tiinan mukaantulo on helpottanut Annen työtä ja vahvistanut toiminnan jatkuvuutta, Sirpan hallinnollinen tuki tuo työskentelyyn hyvät edellytykset. Asiakaskyselyissä kirjasto sijoittuu johdonmukaisesti kärkeen, mikä kertoo laadukasta ja arvostettua palvelua tuottavasta työyhteisöstä.
Kirjasto on turvallinen ja toimiva ympäristö. Omatoimikirjasto on ollut käytössä jo 10 vuotta. Vähäiset häiriöt osoittavat kuntalaisten, erityisesti nuorten, kunnioitusta toimintaa ja palvelua kohtaan.
Ymmärrystä lisäävät keskustelut ja pitkien työurien vahvuudet
Yhteistyö nimetään Toivakassa selkeimpänä vahvuutena ja koko toiminnan edellytyksenä. Sirpa korostaa yhteistyön merkitystä myös kaikkien työhyvinvoinnissa. Annea pidetään leikkimielisesti ”kävelevänä kirjastonakin”, asiakkaiden kanssa kohtaamisia tulee työn ulkopuolellakin.
Osaamistarpeisiin ja mahdollisuuksiin tartutaan aktiivisesti. Esimerkiksi kirjailijavierailut Lukukeskuksen tuella ovat tärkeitä onnistumisia kuntalaisten tarpeiden pukemiseksi kirjastotyöllä vastattavaan muotoon. Tärkeä yksittäinen asia olisi kirjastoalalla tarvittavan koulutuksen ja osaamisen siirtäminen Tiinalle. PiKe-kirjastokeskustelujenkin kaltaiset yhteiset keskusteluhetket toimivat osaamisen kehittämisenä. Toivakassa ei kiistetä, etteikö asiakastyö veisi suuren osan työhön käytettävästä ajasta. Osaamisen kehittämisen osalta tärkeämpää onkin ehkä tieto saatavilla olevasta tuesta kuin oppimistilaisuuksiin osallistumisen aktiivisuuden säilyttäminen tietyllä tasolla. Sirpa osallistuu PiKen johtamiskahveille ja kokee oppivansa aina jotain kollegoilta, vaikka tekisikin toisia kuunnellessaan samalla töitä.
Motivaatio oppimisesta ja myönteisistä kokemuksista
Tiinalla on vahva halu oppia uutta. Häntä motivoi oppimisen helppous, Sirpa taas kehuu Tiinaa erityisesti luontevasta järjestelmien omaksumisesta. Erilaisten työelämässä ja asioiden hoitamisessa tarvittavien järjestelmien keskeneräisyyden vaikutelma sen sijaan ei innosta ketään keskustelijoista. On innostavaa huomata oppineensa uutta tai ottaneensa käyttöön uusia palveluita.
Sirpan mukaan kirjasto on ihmisen elämänkaaren muutoksissa pysyvä ja turvallisuutta luova elementti – sekä asiakkaille että työyhteisölle. Tässä mielessä työssä on tärkeää pystyä vastaanottamaan myös kritiikkiä. Erityisesti asiakkailta tuleva palaute motivoi, ja pääsääntöisesti asiakkaat kyllä tietävät, kuinka kirjastossa käyttäydytään. Erilaiset arkiset tilanteet tuovat omaankin tekemiseen paljon hyvää mieltä.
Osaamisen kehittämisellä lisää syvyyttä ja vahvempaa kirjastolaisuutta
Toivakassa ei ole havaittu selkeitä muutoksia osaamisen kehittämisen tuessa tai sisällöissä. Erityisesti Sirpa kirjastonjohtajana kokee sekä AKEn että LVV:n osaamisen kehittämisen vahvana tukena ja päätöksenteon selkänojina. Anne on kokenut sisällöt hyödyllisiksi, vaikka osallistumisen aktiivisuus vaihteleekin vuosittain. Tiina on pitänyt kaikkea uutta oppimaansa merkittävänä, viimeisimpänä Kirjastojärjestelmä haltuun -koulutuksia. Myös kirjastokeskustelun kaltainen ajatustenvaihto koetaan tarpeelliseksi ja tervetulleeksi pysähtymisen hetkeksi. Erityisesti AKE-tiimi sai kiitosta siitä, että kaikki ovat paikalla yhtä aikaa, ilman että kuntiin olisi jalkauduttu siilomaisesti jakautuen.
Kirjastoalan osaajien pysymiseksi kiinni alan muutoksissa olisi tärkeää paikata koulutusvaje aikuiskoulutustuen poistumisen vaikeuttaessa opintovapaalle jäämisen mahdollisuuksia. Keskustelijat kokevat, että pienten kuntien yhteistyömalleista voisivat hyötyä myös isommat kunnat. Viranomaisroolin kautta tehtävät kantelut nähdään myös keinona saada paikallisesti osaamisen kehittämistä liikkeelle erilaisten selvitysten kautta. Esimerkiksi huoltajien ilmaisemasta huolesta pystytään tunnistamaan sekä yksilötason tyytymättömyyttä että rakenteellisia kehittämiskohteita lainmukaisessa toiminnassa. Virastojen asiantuntemuksen mukanaolo arjessa on tärkeää. Uudistusvaiheessa kasvottomuuteen ajautuminen olisi riski tuen antamisen ja pyytämisen onnistumiselle, siksi vuorovaikutussuhteiden helppous on ensiarvoisen tärkeää sekä säilyttää että ylläpitää.
Keskustelu toi kirjastotyöhön lisää syvyyttä ja vahvempaa ”kirjastolaisuutta”, sovittaen kirjaston haaveita ja henkilöstön osaamisalueita yhteen tulevan toiminnan suunnittelemiseksi. Sirpa kertoo, että on vain ajan kysymys, milloin ensimmäinen lintuharrastaja kohtaa kirjastossa Tiinan lintuharrastuksen erityisosaamisen.
Seuraa somessa
Toivakan hyvinvointipalvelut Instagramissa
Toivakan hyvinvointipalvelut Facebookissa
Teksti ja kuvat: Juliaana Grahn