🧳 PiKen kirjastovierailutarjotin 2026 on avoinna! 🧳

Vuosien 2026 ja 2027 aikana toteutetaan kiertue kirjastoissa Lupa- ja valvontaviraston kirjastotoimen ylitarkastajan ja kehittämiskirjaston koordinaattorien voimin. Kirjastojen kanssa palataan samaan aiheisiin kuin vuosien 2022-23 keskusteluissa esimerkiksi kirjaston roolista kunnassa nykyhetkestä eteenpäin, kirjaston vahvuuksista ja identiteetistä, kehittämiskohteista ja työssä motivoivista sekä innostavista tekijöistä. Selvitämme myös kirjastojen kokemusta kehittämiskirjastotyössä tapahtuneista muutoksista suhteessa kirjastojen tarpeisiin. Kyyjärven kirjastossa vierailimme 6.3.2026. Blogautuksen 23.3.2023 vierailulta löydät ohesta. 


Yleistä Kyyjärven kirjastosta 

Kirjastonhoitaja Maarit Ohranen ja kirjastovirkailija-hanketyöntekijä Tiina Honkonen liittyivät keskusteluumme Keski-kirjastoihin kuuluvassa Kyyjärven kirjastossa, lisäksi mukana oli sivistys- ja hyvinvointilautakunnan jäsen Marjatta Uusimäki sekä vs. rehtori-sivistysjohtaja Hanna Kaunisto, joka toimii myös kirjastonjohtajana. Tiinalla on 13 vuoden kokemus kirjastotyöstä. Maaritilla täyttyy elokuussa 30 vuotta Kyyjärven kirjastossa. Asukkaita kunnassa on noin 1100 henkilöä. Kirjaston palveluaikoja täydentää omatoimiasiointi. Ilman hankkeita kirjastossa työskentelee yhteensä 1,4 henkilötyövuotta, joista Maarit tekee 0,9 ja Tiina 0,5 henkilötyövuoden osuudet. 

Pitkään toiminnassa ollut omatoimikirjasto saa runsaasti kehuja. Kirjastossa voidaan asioida, silloin kun itselle parhaiten sopii ja saadaan kyytiasiat järjestymään.  

Kirjastolla on hyvät suhteet paikallisiin järjestöihin ja toimijoihin ja yhteistyö on vahvaa. Esimerkiksi tapahtumien järjestämiseen saadaan monenlaista apua, niin yhteisöiltä kuin yksittäisiltä asiakkailtakin. 

Pienikin avustus tai panos on pienen kunnan toiminnassa merkittävä 

Pienissä kunnissa kirjasto toimii kulttuurin keskipisteenä, koska kulttuuripalveluja varten ei ole omaa organisaatiota tai työntekijää. Kyyjärvellä kirjasto limittyy kulttuurin, liikunnan, nuorison ja hyvinvoinnin rajapinnoille. Kirjastolla on vahva näkyvyys ja mahdollisuus kasvattaa rooliaan edelleen. Yhteistyö on sujuvaa koulujen, päiväkodin ja järjestöjen kanssa.

Kyyjärven kirjastossa pyritään tarjoamaan sitä, mitä paikallisesti tarvitaan. Kirjasto on toiminut jo useamman vuoden ajan myös kunnan ennakkoäänestyspaikkana. Ennakkoäänestykset teettävät paljon ennakointia ja vaikuttavat tapahtumajärjestelyihin. Toisaalta tämä tuo kirjastoille uusia käyttäjiä. 

Kirjallisuuden ja aineistojen seuraamiseen käytettävä aika kuluu osittain tapahtumatyöhön. Kulttuuripalvelujen järjestäminen vahvistaa kirjaston asemaa, vaikka viekin osin huomiota pois ydintoiminnoista. Kirjastopalvelujen eriytyminen tunnistetaan myös osaamisen kehittämisen organisaatioiden suunnassa. 

Kyyjärvellä puhutaan avoimesti siitä, kuinka yksikön sulkeminen lomakaudella vaikuttaisi voimakkaasti kesäasukkaisiin ja kuntalaisiin, koska kunnassa ei kesäisin ole avoinna muita palvelupisteitä.  

Kirjastopalvelut on otettu omaksi. Mukanaolo eri asioissa kumpuaa usein halusta vaikuttaa, ei suoraan resursseista. Kirjaston työntekijöihin on helppo ottaa yhteyttä persoonina. Lautakunnassa tiedostetaan, että kirjasto on ajoittain kovilla. Kyyjärven kunnassa johtavat viranhaltijat ovat viime vuosina vaihtuneet usein. Tämä on vaikuttanut kirjastotyöhön ja toisaalta myös vaikeuttanut tulevaisuuden ennustamista. 

Ilman hankkeita kirjasto olisi hyvin erinäköinen. Hankkeet vahvistavat kirjaston asemaa erityisesti, kun kehittämistyö ei ole pois kirjaston omasta työajasta. Maaritin työajasta 10 % suuntautuu myös Karstulan kansalaisopistolle ja viestintään. 

“Säilytetään fokus siinä, missä ollaan hyviä” 

PiKen osaamiskartoituksessa Kyyjärvelle tärkeimpänä antina oli kuulla kollegoiden arkea toisista kirjastoista. Oli hedelmällistä vaihtaa ajatuksia ja se vahvisti näkemystä, ettei haasteiden kanssa olla yksin. Kirjastoparit olivat erittäin hyvin valittuja, AKE-tiimiä kehuttiin vahvasta alueensa kirjastojen tuntemisesta tähän liittyen.

Kimpan sisäinen vuoropuhelu on paikoin vaikeaa. Isomman yksikön kanssa eletään välillä kuin ”kahta eri elämää”, mikä tuo mukanaan myös tahattomia väärinkäsityksiä.  

Lähikollegoiden tapaamiset nähdään erittäin perusteltuina osaamisen ja hyvinvoinnin näkökulmasta. Keski-kirjastoja edeltävinä aikoina järjestetyt lähikokoontumiset muistettiin lämpimästi, niissä saattoi jakaa kollegoiden kesken ajatuksia kirjastotyöstä. 

Vs. rehtori-sivistysjohtaja rohkaisi vertaistuen hakemiseen ja matalan kynnyksen yhteydenpitoon. Esihenkilön vaihtuminen useasti siirtää helposti työntekijöille vähintään väliaikaisesti vastuunomaisia tehtäviä, joiden ei ole kestävää kuulua heille. Tehtävistä ja kunkin rooleista keskustelemiseksi tarvitaan avoimuutta ja halua tarvittaessa muuttaa rakennetta siitä, mikä rooli tai tehtävä kuuluu kenellekin. Fokus on tärkeä pitää siinä, missä ollaan hyviä. 

”Tärkeä pystyä virkistymään ja rakastamaan työssä jaksamiseksi myös itseään” 

Virkistyminen ja oman jaksamisen tukeminen ovat tärkeitä. Maaritille suurin motivaation lähde on vuorovaikutus asiakkaiden kanssa; asiakkaiden kuuleminen ja heidän tarpeensa huomioiminen. Hän innostuu tiedosta. Osaamisen kehittämisessä liikkeelle lähdetään tarpeista – esimerkiksi paloturvallisuuskoulutuksesta tapahtumien tueksi. 

Tiinalle työssä tärkeintä on asiakkaan kohtaaminen ja merkityksellinen työ lukemisen edistämiseksi. Asiakkaat koetaan huippuhyviksi ja motivoiviksi. Heille halutaan tarjota juuri sitä, mitä he tarvitsevat. Palautetta saadaan runsaasti ja kiittäen. 

Kaksin työskentely kollegan kanssa on tuntunut henkisesti erittäin hyvältä, koska on erittäin tärkeää saada jakaa ajatuksia kirjastotyöstä; keskustella haasteista ja iloita yhdessä onnistumisista. 

Pienessä kunnassa yhteistyön merkitys eri kunnan yksiköiden välillä korostuu. Keskusteluissa nousi esiin tarve vahvistaa yhteistyötä edelleen. 

Arjen tuessa ja kasvokkaisessa oppimisessa vielä tekemistä 

Kyyjärvellä toivotaan, että joku työntekijä voisi kiertää kirjastoissa kouluttamassa omalla osaamisalueellaan. Olisi arvokasta seurata kokonainen työpäivä esimerkiksi kirjavinkkauksen käytäntöjä tai monilukutaidon opetusta.. Kasvokkain puhuminen koetaan erittäin arvokkaaksi. Olisi myös hyödyllistä saada hanketyöntekijä kartoittamaan Keski-Suomen pohjoisosan kirjailijoita, jotka oikeasti voisivat tulla paikan päälle eri kirjastoihin.  

Välillä on haastavaa löytää esiintyjiä pitkien etäisyyksien päähän. Myös osaamisen kehittämisen sisältöjen hyödyntäminen on ajoittain vaikeaa, jos perehtymiselle ei koe riittävän aikaa. 

Pienissä kunnissa pidetään myös hyvänä, että keskusteluista jää paperijälki kehittämiskirjaston tekemänä kenttätyönä, erityisesti hakiessa sanoituksia työnantajan roolin, henkilöstön hyvinvoinnin ja vaikeasti sanoitettavan kirjastotyön merkityksen ilmaisemiseksi. Vierailut ja tapaamiset synnyttävät ajatuksia, joita ei etänä tulisi mieleen. 

Seuraa myös somessa 

Kyyjärven kirjasto Instagramissa. 

Kyyjärven kirjasto Facebookissa 

Teksti ja kuvat: Juliaana Grahn 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *