Vuosien 2026 ja 2027 aikana toteutetaan kiertue kirjastoissa Lupa- ja valvontaviraston kirjastotoimen ylitarkastajan ja kehittämiskirjaston koordinaattorien voimin. Kirjastojen kanssa palataan samoihin aiheisiin kuin vuosien 2022-23 keskusteluissa esimerkiksi kirjaston roolista kunnassa nykyhetkestä eteenpäin, kirjaston vahvuuksista, identiteetistä, kehittämiskohteista ja työssä motivoivista sekä innostavista tekijöistä. Selvitämme myös kirjastojen kokemusta kehittämiskirjastotyössä tapahtuneista muutoksista suhteessa kirjastojen tarpeisiin. Äänekosken kirjastossa vierailimme 5.3.2026. Blogautuksen 8.4.2022 vierailulta löydät ohesta.
Yleistä Äänekosken kirjastosta
Äänekosken kirjastossa keskusteluun osallistuivat kirjastovirkailija Syksy Siitari, kirjastotoimenjohtaja Päivi Heinimäki, kirjastonhoitaja Sini Liimatainen, kirjastovirkailija Sakari Niemelä, kirjastovirkailija Iiris Kettunen, kirjastovirkailija Sari Oksanen sekä kulttuuri- ja liikuntajohtaja Paula Kemppainen.
Äänekosken kirjastossa työskentelee yhteensä 12 henkilötyövuotta. Kirjastolla on neljä toimipistettä, joista kolme lähikirjastoa on omatoimikirjastoina auki päivittäin. Konginkankaan ja Sumiaisten kirjastoissa palveluaikaa on kahtena ja Suolahdessa viitenä päivänä viikossa. Pääkirjastossa palveluaikaa on maanantaista lauantaihin. Pääkirjaston lehtisalilla on erillinen sisäänkäynti ja muuta kirjastoa laajemmat aukioloajat. Myös pääkirjastoon ollaan suunnittelemassa omatoimea. Asukkaita Äänekoskella on noin 18000.
Rekrytointeja ja tilojen päivitystä
Takana on vaikeita vuosia johtuen esimerkiksi taloustilanteesta ja koronasta. Tasapainotustoimet luovat haasteita kunnassa, mutta kokemus on, että kirjasto ei ole ollut kovimpien säästöjen kohteena. Aineisto- ja kalustomäärärahaa on toisinaan höylätty, mutta välillä raha on myös palautunut takaisin. Tulevaisuus mietityttää esimerkiksi valtionosuuksien pienentyessä, mutta kaupungin puolelta viesti kirjastolle on silti ollut positiivinen. Esimerkiksi eläköitymisten seurauksena vapautuneet tehtävät on saatu pääasiassa täyttää.
Rekrytoinnit ovat onnistuneet hyvin ja kirjastoon on saatu asiantuntevaa ja innostunutta henkilöstöä. Kirjastotoimenjohtaja Päivi kehuu kirjaston porukkaa, joka on todella osaavaa ja kiinnostunutta siitä, mitä tekee. Kirjaston toimintaa ja palveluita kehitetään koko ajan koko henkilöstön voimin.
Henkilöstömuutosten tasaannuttua seuraavaksi edessä on kirjaston rakennuksiin keskittyminen. Muun muassa pääkirjasto on peruskorjauksen tarpeessa. Pääkirjaston esteettömyyttä on kartoitettu yhdessä vammaisneuvoston kanssa ja se on oleellista saada kuntoon omatoimikirjastonkin tullessa. Muun muassa palveluiden sijoittelussa, opasteissa ja valaistuksessa havaittiin kehittämistarpeita vammaisneuvoston toteuttamalla esteettömyyskävelyllä.
”Tuntuu hyvältä, että voi auttaa”
Kirjasto on Äänekoskella tärkeä toimija ja viimesijainen paikka, josta saa apua ”mihin tahansa” – vaikkapa digiongelmiin ilman ajanvarausta. Monelle kanta-asiakkaalle ihmiskohtaaminen on kirjastossa tärkeintä. Keskustelijat näkevätkin kirjaston sosiaalisen ulottuvuuden erittäin oleellisena, ja toisaalta asiana, joka ei aina riittävästi välity päättäjille päin. Omatoimikirjaston tullessa on ensiarvoisen tärkeää, että kasvokkainen asiakaspalvelu jatkuu edelleen.
Äänekosken seudulla työttömyys on lisääntynyt, ja kirjaston merkitys maksuttoman palvelun tarjoajana korostunut. Kun muilta toimijoilta leikataan, moninaiset asiat siirtyvät kirjaston hoidettaviksi. Tästä esimerkkinä keskustelussa mainittiin suomi.fi -uudistus, ja siitä seuraavat asiakastarpeet.
Kirjastossa tunnistetaan monia mahdollisuuksia liittyen päättäjäviestinnän kehittämiseen. Ehdotuksena nousi muun muassa kulttuurilautakunnan kutsuminen kirjastoon kyläilemään ja kokoustamaan omatoimen valmistuttua. Päättäjien taholta löytyy monipuolista kiinnostusta kulttuuripalveluihin ja kirjastolla on hyvät valmiudet päättäjäviestintään.
Vahvuuksina osaava henkilöstö ja yhdessä tekeminen
Kirjastovierailua edeltäneessä PiKen osaamiskartoituskeskustelussa Äänekosken kirjastossa tärkeimmäksi vahvuudeksi nostettiin asiantuntijuuden jakaminen. Kirjastossa ollaan ylpeitä siitä, että henkilöstöllä on todella paljon osaamista ja asiantuntemusta monenlaisilta osa-alueilta. Päivi Heinimäen sanoin, ”on ilo nähdä, kun on tekemisen meininki, ja asioita tehdään tohinalla. Autetaan toisia ja jaetaan osaamista”.
Asioista kannetaan vastuuta yhdessä; tästä esimerkkinä toimintakertomuksen tilinpäätös, jonka henkilöstö teki kollektiivisesti johtajan ollessa poissa. Henkilöstö lähtee mielellään mukaan monenlaiseen, ideoihin tartutaan ja yhdessä mietitään, miten asiaa voisi viedä eteenpäin. Kirjastossa ollaan myös valmiita joustamaan ja järjestämään kollegalle mahdollisuuksia delegoida tehtäviä, kun työaikaa tarvitaan esimerkiksi tapahtuman järjestämiseen.
”Jos ei olisi kirjastoja, niin maailma olisi pilalla”
Erityisesti ihmisten kohtaaminen ja tunne siitä, että kaikki voivat tulla kirjastoon, tuovat Äänekoskella työhön merkityksellisyyden kokemusta ja motivoivat kehittämään sekä ylläpitämään osaamista. Kirjaston rooli avoimen tiedon tarjoajana kasvaa koko ajan ja kirjastotyön ideologinen puoli koetaan tärkeänä – saadaan työskennellä paremman maailman eteen. Lukutaitotyö ja erityisesti lasten innostaminen lukemisen pariin ovat tärkeitä motivaatiotekijöitä. Kun resursseja ei ole vedetty liian tiukalle, myös monipuolinen, yhteinen ideointi on mahdollista työyhteisössä. Motivaatio ja into oppia lisäävät myös motivaatiota ja intoa tehdä työtä.
Monipuolista tukea osaamiseen ja kimppayhteistyöhön
Äänekoskella koetaan koulutustarjonnan kasvaneen ja monipuolistuneen viime vuosina. Erityisen tyytyväisiä ollaan koulutusten käytännönläheisyyteen ja siihen, että koulutusaiheissa on valinnanvaraa. Kehittämiskirjaston toiminnan nähdään osaltaan vievän koko Keski-kimppaa eteenpäin ja tukevan myös kimppayhteistyötä. Tuo motivaatiota omaan työhön, kun on mahdollista kehittää osaamista maksuttomalla toiminnalla. Etätilaisuuksiin on helppo osallistua. Myös Liboppi-sisältöihin oltiin tyytyväisiä. Hyvänä pidettiin sitä, että Liboppi-kursseilla on mahdollista kouluttautua omaan tahtiin sekä palata aiheisiin uudelleen. Lupa- ja valvontavirasto sai kiitosta erityisesti johtamiseen liittyvästä tuesta, esimerkiksi mahdollisuuksista pohtia lakiasioita yhdessä.
Äänekoskella nähdään hyväksi ja tärkeäksi asiaksi, että kehittämiskirjasto ja lupa- ja valvontavirasto tulevat paikanpäälle keskustelemaan ja tapaamaan ihmisiä. Tämä ja muu osaamisen kehittämisen tuki mahdollistavat pysähtymisen erilaisten asioiden äärelle.
Äänekosken kirjasto somessa
Äänekosken kirjasto Facebookissa
Äänekosken kirjasto Instagramissa
Teksti: Kaisa Palomäki, ja kuvat: Juliaana Grahn