Omat palvelut, rohkeus ja joustava asenne ovat digiosaamisen perusta

Toukokuun digikiertueella jaettiin PiKen digiajokorttia, puhuttiin digitaidoista ja YKN:n digiosaamissuosituksista sekä pohdittiin digiasioita kirjastojen laitekannan näkökulmasta.

Torstaina 7.5. vierailimme Jyväskylän pääkirjastossa, Äänekoskella ja Viitasaaren kirjastossa. Jämsään ja Keuruulle suuntasimme perjantaina 8.5. Seuraavalla viikolla teimme digi-iskut Hervantaan, Lempäälään, Akaaseen, Parkanoon ja Virroille. Vastaanotto kirjastoissa oli lämmin ja digiasioista keskusteltiin monipuolisesti.

Keskustelun runko oli jokaisessa kirjastoissa samanlainen. Puhuimme erityisesti digiosaamiseen liittyvästä asenteesta ja rohkeudesta.

  1. Minkälaisena digiosaamisen taso kirjastoissa nähdään tällä hetkellä?
  2. Onko kirjastoissa ajantasaiset laitteet?
  3. Miten e-palveluita markkinoidaan tai nostetaan esille?

Mistä digiosaamisessa on kyse?

Digiosaaminen kuuluu jokaiselle ja digiasiat nivoutuvat käytännössä asiakaspalvelutilanteisiin. Koska jokaikisen laitteen tai erilaisen ekosysteemin käyttöön on mahdotonta ohjeistaa perinpohjaisesti, on onnistuminen kiinni enemmänkin rohkeudesta ja joustavasta asenteesta.

Digiin liittyvät asiakaspalvelutilanteet ovat monesti improvisointia asiakkaiden omien laitteiden ja kysymysten parissa. Rooli on meille uusi, koska olemme ainakin perinteisessä ajatuskehyksessä asiantuntijaroolissa.

Uudenlainen asiantuntemus tarkoittaa digin osalta sitä, että kirjastolaisella on esimerkiksi digiajokortin pohjatiedot ja kyky soveltaa oppimaansa käytännössä.

Kun asiakkailla on erilaisia laitteita ja kysymyksiä nousee keskiöön ”katsotaan yhdessä” -asenne. Opastus muokkautuu tilanteen mukaan, kuten hyvä asiakaspalvelukin.

1. Digiosaamisen taso

Digiosaamisen tasoa voisi kuvata digikiertueen keskustelujen pohjalta vaihtelevaksi. Kirjastoissa kuitenkin jaetaan näkemys siitä, että loppujen lopuksi kyse on rohkeudesta opastaa asiakkaiden omilla laitteilla. Erinomaisena lähtökohtana pidettiin sitä, että digiajokortissa lähdetään kirjaston omien e-palveluiden tuntemuksesta.

Omien palveluiden toimintalogiikan tuntemus auttaa kaikkien digipalvelujen käytössä. Ellibs-sovelluksen lataaminen tai tunnuksen luominen eroaa vähän Spotify- tai Netflix -profiilin perustamisesta. Erityisen paljon petraamista omien palveluiden käytössä koettiin olevan e-kirjapalveluissa, Celia-asioinnissa sekä musiikin elektronisissa sisällöissä.

Digiosaaminen ei ole palvelusta riippuvaista, vaan monistettavissa logiikaltaan.

E-aineistoista kysellään asiakaspalvelussa suhteellisen vähän, joka johtaa osaamisen kapeikkoihin. Vähäinen kysymysten määrä voi johtua kahdesta vastakkaisesta tekijästä. Osaammeko markkinoida ja viestiä e-palveluista asiakkaille? Toisaalta sähköisiä sisältöjä käyttävät kansalaiset ovat omatoiminen asiakassegmentti, joka on tottunut pärjäämään omatoimisesti.

2. Laitteiden ajantasaisuus

Toisena kysymyksenä käsittelimme laitekannan ajanmukaisuutta. Yleisesti ottaen kaikissa kirjastoissa ajateltiin, että tässä on parannettavaa. Pienempien yksiköiden osalta keskusteltiin siitä, tulisiko kirjastoille olla määritelty tietynlainen perustaso ja listaus tarvittavista välineistä? Toisaalta listauksen ylläpitäminen voi olla vaikeaa käytännössä…

Joihinkin työtehtäviin ja somepäivityksiin käytetään edelleen kirjastoissa omia laitteita. Älypuhelimia on hankittu kirjastoihin koko ajan entistä enemmän, mutta henkilökohtaisia laitteita on ehkä ymmärrettävästikin harvoilla. Tablet-laitteita on hankittu kirjastoihin erityisesti noin vuosikymmen sitten kun laitteet alkoivat yleistymään, mutta hyödyntäminen voi käytännössä olla vähäistä.

Laitekanta saattaa olla tietyllä tavalla huolestuttavan vanhentunut, koska asiakkaat käyttävät kirjaston palveluja monikanavaisesti ja mobiilikäyttö kasvaa. Opastuksen ja omien aineistojen esittely edellyttää tiettyjä laitteita.

Toisaalta osassa kirjastoja laitekannan ylläpitäminen koetaan suhteellisen helpoksi tehtäväksi. Yksittäisten ohjelmien osalta oli hieman yllättävää, että taitto-ohjelmista Canvaa käytetään todella yleisesti Keski-kirjastoissa Publisherin sijaan. Tähän meidän pitänee reagoida ajokorttivaatimuksissa.

3. E-palveluiden näkyvyys ja markkinointi

E-aineistojen markkinointi nousi Keski-kirjastojen markkinointitiimissä yhdeksi keskeisimmistä parannuskohteista. Keski-kirjastoissa on hyvät lähtökohdat tähän, koska kaikki e-aineistot ovat yhteisiä ja niistä puhuminen on selkeämpää. Keskissä on tehty menestyksekkäästi e-aineistojen markkinointimateriaaleja, julisteita ja mainoksia.

Myös meidän digikiertueella asia herätti keskustelua. Kenties tarvitaan selkeä strateginen linjaus, että e-materiaaleihin panostetaan kunnissa jatkossa yhteisesti ja enemmän? E-palveluosaaminen tulisi laajemmin nähdä tietyllä tavalla kirjastojen imagon hallinnan kannalta olennaisena kysymyksenä.

Keskustelua YKN:n digiosaamissuosituksista

Yleisten kirjastojen neuvoston nimittämä digityöryhmä määritteli tämän kevään kuluessa kirjastoissa annettavaa digitukea ja digiosaamisen tasoja. Selvityksen luonnos on luettavissa täällä. Hieman yleistettynä digiosaamisuositukset lähtevät samasta oletuksesta kuin meidän PiKen digiajokortti eli omien palveluiden osaamisesta.

Kirjastoissa annetaan tukea ja opastusta ensisijaisesti kirjaston palveluiden, laitteiden ja kanavien käytössä. Näin ollen näihin liittyvän osaamisen kompetenssin parantaminen tulee olla etusijalla. Digiosaamissuositusluonnoksen kaksi viimeistä kalvoa sisältävät muotoilun kirjastossa annettavasta digituesta ja sen rajauksista. Viimeisellä sivulla määritellään digitukeen liittyvää yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa.

Kirjastoissa järjestetään tapahtumia ja tilaisuuksia muiden digineuvojien ja palveluntarjoajien kanssa. Näkemyksemme mukaan suositus painottaa kuitenkin sitä, että nämä muodot kehittyvät yhteistyössä muiden toimijoiden, esimerkiksi AUTA-hankkeen toimintamallissa. Kirjastolaisten omiin palveluihin liittyvä osaaminen on kaiken perusta.

Yleisten kirjastojen digihanke

Yleisille kirjastoille on osoitettu tämän vuoden budjettiin myös 860 000 euron lisämääräraha digiasioiden kehittämiseen. Digihankkeella on lähtökohtaisesti kaksi tarkoitusta: Kehittää kirjastojen digiosaamista ja vahvistaa AUTA-hankkeen toimintamallia. Uutinen luettavissa täällä.

Me haimme Pirkanmaan ja Keski-Suomen kehittämiskirjastoalueelle lisärahoitusta 76 400 € tavoitteenamme rekrytoida digikoordinaattori noin vuoden työsuhteeseen vahvistamaan pienten kuntien digitaitoja sekä selvittämään ja kehittämään AUTA-hankkeen toimintamalliin littyviä digituen antajien toimintaverkostoja alueella.

Yleisten kirjastojen digihanke
Lisämäärärahalla kehitetään henkilöstön osaamista ja vahvistetaan AUTA-hankkeen malleja.

Digiajokortti

PiKen digiajokortti on meidän omaan digiosaamiseen kehitetty kokonaisuus. Ajokortti pohjautuu keväällä alueen henkilöstölle tehtyyn digikyselyyn. Tavoitteena on, että digiajokortin suorittamista voi jatkaa ensi vuonna ja mahdollisesti sen jälkeenkin.

Digiajokortin sisältöjä päivitetään jatkuvasti sivulle, jota kannattaa seurata.

Pyrimme myös siihen, että jatkossa jokaisesta rastitettavasti kohdasta olisi vaihtoehtoinen tallenne tai etänä toteutettava suoritustapa lähikoulutukseen lisäksi. A-osan Digiä opastamaan -kokonaisuutta tarjotaan 240 kirjastolaiselle tänä vuonna lähikoulutuksena.

digiajokortti

Kirjastoissassa digiajokortin rakennetta ja visualisointia pidettiin selkeänä. E-aineistoihin liittyvä osaaminen nostetaan usein kehittämiskohteeksi yksiköissä ja nyt digiajokortin rakenne konkretisoi tavoitteet. Kunnat, yksiköt ja esimiehet voivat itsenäisesti asettaa tavoitetasoja siihen, miten henkilöstön suoriutumista edellytetään.

Digiajokorttia pidettiin oivallisena tapana esimerkiksi kehityskeskustelussa yhdessä pohtia työntekijän työnkuvaa ja osaamisen kehittämisen painopisteitä. Sanotaan digimuikku ja nähdään kentällä!

Digilinkkejä

digimuikku

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *