Vuosien 2026 ja 2027 aikana toteutetaan kiertue kirjastoissa Lupa- ja valvontaviraston kirjastotoimen ylitarkastajan ja kehittämiskirjaston koordinaattorien voimin. Kirjastojen kanssa palataan samaan aiheisiin kuin vuosien 2022-23 keskusteluissa esimerkiksi kirjaston roolista kunnassa nykyhetkestä eteenpäin, kirjaston vahvuuksista, identiteetistä, kehittämiskohteista ja työssä motivoivista sekä innostavista tekijöistä. Selvitämme myös kirjastojen kokemusta kehittämiskirjastotyössä tapahtuneista muutoksista suhteessa kirjastojen tarpeisiin. Petäjäveden kirjastossa vierailimme 9.4.2026. Blogautuksen 13.4.2023 vierailulta löydät ohesta.
Yleistä Petäjäveden kirjastoista
Petäjäveden kirjastossa keskusteluun osallistuivat kirjastonjohtaja Heli Laitinen, kirjastovirkailija Niina Riikonen ja kulttuurituottaja/kirjastovirkailija Olli Koponen sekä koulunjohtaja Riikka Pellinen. Petäjäveden kirjastossa työskentelee yhteensä kolme henkilöä, joista yksi kokoaikaisena. Kirjastossa on palveluaikaa maanantaista torstaihin, minkä lisäksi omatoimikirjasto on ollut avoinna vuoden 2025 keväästä alkaen joka päivä aamuyhdeksästä iltayhdeksään. Asukkaita Petäjävedellä on noin 3600.

Kirjasto elää! Kuntalaiset pitävät 150-vuotiasta kirjastopalvelua arvossa
Petäjäveden kirjastotoiminta juhlii tänä vuonna 150-vuotista taivaltaan. Lainausmäärät ovat kasvussa ja omatoimikirjaston myötä palvelun saavutettavuus on parantunut. Juhlavuosi tuo kirjastoon erilaisia vierailijoita ja tapahtumia, päätapahtuma on luvassa Petäjävesi Elää! -viikolla 22.–30. elokuuta. Petäjävedellä kunnan kulttuuripalvelut toimivat kirjaimellisesti kirjaston kainalossa samassa rakennuksessa ja työntekijäkin on yhteinen, mikä tekee tapahtumien järjestämisestä ja yhteistyöstä toimivaa ja vaivatonta. Kunnan haastavasta taloustilanteesta huolimatta kirjaston tulevaisuus näyttäytyy vakaana.
”Äärettömän osaavat ja sitoutuneet ammattilaiset”
Heli ja Olli ovat työskennelleet Petäjävedellä yli kymmenen vuoden ajan ja kirjaston ainoa kokoaikainen työntekijä Niinakin jo kolme vuotta. Omatoimikirjaston käyttöönotto on tuonut työskentelyyn toivottua joustoa, mutta kirjastoon kaivattaisiin silti myös toista kokoaikaista työntekijää työtaakkaa jakamaan. Tällä hetkellä tasapainoa ja kestävää työskentelytapaa haetaan rutiinitöiden ja esimerkiksi varhaiskasvatus- ja kouluyhteistyöhön käytettävän ajan välillä.
Petäjäveden, Kivijärven ja Kyyjärven yhteisessä PiKen osaamiskartoituskeskustelussa selkeimmäksi vahvuudeksi nousi läsnäolevan kohtaamisen taito, kun taas yhteiseksi kehittämiskohteeksi valittiin teknologinen ketteryys. Petäjävedellä koetaankin tärkeänä pysyä kiinni ajassa, mutta toisaalta tiedostaa pienen kunnan erityispiirteet ja vastata ensisijaisesti omien asiakkaiden tarpeisiin. Kaikessa ei tarvitse olla etunenässä eikä jokaiseen junaan tarvitse hypätä ensimmäisten joukossa. Yhteistä keskustelua useamman kirjaston kesken pidettiin Petäjäveden näkökulmasta hyvänä ratkaisuna.

Pienen kunnan kirjaston rikkaus on moninaiset ja vaihtuvat työtehtävät
Työssä innostavat ja motivoivat tekijät löytyvät kirjastosalin puolelta. Kohtaamiset asiakkaiden kanssa ilahduttavat puolin ja toisin ja varsinkin lapsiasiakkailta saatu välitön palaute auttaa ymmärtämään työn merkityksellisyyden päivästä toiseen. Pienen kunnan kirjaston moninaiset työtehtävät koetaan ensisijaisesti rikkautena ja uuden oppiminen on myös niiden myötä jatkuvaa. Osaamisen kehittämiseen on välillä haastavaa löytää aikaa, mutta vertaisten kohtaamista esimerkiksi oppimisvierailujen merkeissä arvostetaan Petäjävedellä korkealle. Kaikkeen ei ehdi mukaan, mutta oman kunnan kirjaston kannalta olennaisimpien osaamistarpeiden tunnistaminen ja niihin liittyvän osaamisen kehittäminen koetaan asiaksi, johon voitaisiin jatkossa keskittyä vielä nykyistä enemmän.

Kiitosta vertaistuen ja yhteisten keskustelujen mahdollistamisesta
Lupa- ja valvontaviraston sekä kehittämiskirjaston tuki Petäjäveden kirjastolle koetaan hyödylliseksi ja kattavaksi. Vertaiskohtaamisia erityisesti pienten kuntien kirjastojen henkilöstön kesken toivotaan lisää. Etätapaamisetkin ovat parempia kuin se, että ei nähtäisi ollenkaan. Sekä osaamiskartoituksesta että keskustelusta paikan päällä jäi hyvät fiilikset ja niiden seurauksena onkin jo käynnistynyt kaikenlaista ”myllinkiä” kirjastossa. Omien vahvuuksien hyödyntäminen ja työn rajaaminen sopivan kokoiseksi palaksi elämää kantaa jatkossakin pitkälle.
Seuraa somessa
Petäjäveden kirjasto Instagram
Teksti: Pasi Kangas, ja kuvat: Juliaana Grahn