Vuosien 2026 ja 2027 aikana toteutetaan kiertue kirjastoissa Lupa- ja valvontaviraston kirjastotoimen ylitarkastajan ja kehittämiskirjaston koordinaattorien voimin. Kirjastojen kanssa palataan samoihin aiheisiin kuin vuosien 2022-23 keskusteluissa esimerkiksi kirjaston roolista kunnassa nykyhetkestä eteenpäin, kirjaston vahvuuksista, identiteetistä, kehittämiskohteista ja työssä motivoivista sekä innostavista tekijöistä. Selvitämme myös kirjastojen kokemusta kehittämiskirjastotyössä tapahtuneista muutoksista suhteessa kirjastojen tarpeisiin. Pihtiputaan kirjastossa vierailimme 5.3.2026. Blogautuksen 10.3.2022 vierailulta löydät ohesta.
Yleistä Pihtiputaan kirjastosta
Pihtiputaan kirjastossa keskusteluun osallistuivat kirjastotoimenjohtaja Jari Eskelinen, kirjastonhoitaja Marjaana Turpeinen, sivistys- ja hyvinvointijohtaja Jutta Hartojoki sekä sivistys- ja hyvinvointilautakunnan puheenjohtaja, kunnanvaltuutettu Hannu Aho.
Pihtiputaan kirjastossa työskentelee kirjastotoimenjohtaja pois lukien 2,5 henkilötyövuotta. Pihtiputaan kunta vastaa kirjastopalveluiden järjestämisestä sekä Pihtiputaalla että Viitasaarella, joka ostaa kirjastopalvelut Pihtiputaalta. Pihtiputaan ja Viitasaaren muodostamassa aluekirjastossa työskentelee yhteensä 6,5 henkilötyövuotta. Pihtiputaan kirjastotoimenjohtaja vastaa Pihtiputaan lisäksi Viitasaaren kirjaston johtamisesta.
Pihtiputaan kirjastossa on palveluaikaa maanantaista perjantaihin. Omatoimikirjasto aukeaa päivittäin klo 7.00 ja laajentaa aukioloja myös ilta-aikaan. Asukkaita Pihtiputaalla on noin 3700.
Kirjastoa arvostetaan nyt ja tulevaisuudessa
Keskustelijoiden näkemys on, että Pihtiputaalla kirjaston arvostus on vankka. Kirjasto nähdään kunnassa tärkeänä hyvinvointipalveluna ja hyvän elämän rakentajana, jota arvostavat niin päättäjät kuin asiakkaat. Ihmiset tietävät, että kirjasto on paikka, johon voi tulla erilaisten asioiden kanssa. Pienessä kunnassa kirjaston merkitys monipuolisena toimijana korostuu. Kirjaston tekemä lukutaitotyö on ollut Pihtiputaalla todella arvokasta ja työ lasten ja nuorten parissa nähdään erityisen tärkeänä. Tiivistä yhteistyötä tehdään esimerkiksi varhaiskasvatuksen, koulun sekä hyvinvointipalveluiden kanssa.
Kirjasto luo yhteisöllisyyttä ja reagoi ketterästi yhteiskunnassa ja kunnassa tapahtuviin asioihin, mikä on näkynyt esimerkiksi korona-aikana Kaveria ei jätetä -hankkeena ja ukrainalaisten tukemisen nopeana käynnistämisenä. Kuntalaiset kokevat kirjaston omakseen ja sen toimintaa myös tuetaan pitkäjänteisesti. Tästä esimerkkinä muun muassa yksityishenkilön testamenttivaroilla erilliseen, rauhalliseen tilaan rakennettu ja kalustettu uusi lastenosasto, “Tiaisenpesä”. Upeat seinämaalaukset tilaan toteutti ukrainalainen taiteilija Olena Piatachuk.
Henkilöstörakenteen takia kirjastolla on isoja muutoksia edessä esimerkiksi eläköitymisten myötä lähivuosina. Kirjastossa tiedostetaan, että muutoksia varmasti tulee, mutta tämä nähdään myös mahdollisuutena kirkastaa kirjaston perustehtävää. Luottamus on vahva siihen, että kirjasto on Pihtiputaalla jatkossakin arvostettu ja merkittävä toimija. Asiat hoidetaan parhaalla mahdollisella tavalla niillä resursseilla, jotka kirjastolle annetaan.
”Pienuus on meidän vahvuus”
Kirjastovierailua edeltäneessä PiKen osaamiskartoituskeskustelussa Pihtiputaan kirjastossa tärkeimmäksi vahvuudeksi nostettiin tiimityö ja hyvä yhteistyö kollegoiden välillä. Kirjastossa ollaan avoimia uusille asioille. Henkilökunnalla on vahva halu oppia uutta ja kehittää toimintaa. Kunnan ja kirjaston pienuutta pidettiin vahvuutena, sillä ihmiset tuntevat toisensa hyvin ja kirjastossa vallitsee välitön, rehellinen ilmapiiri. Todettiin myös, että monet asiat – vaikkapa kunnan pienuuden – voi nähdä joko vahvuutena tai heikkoutena, riippuen siitä, miltä kantilta asiaa katsoo.
Merkityksellinen työ ja hyvä palaute motivoivat
Kirjastossa motivaatio työn tekemiseen ja osaamisen kehittämiseen kumpuaa jokapäiväisistä kohtaamisista asiakkaiden kanssa ja siitä, että onnistutaan vastaamaan asiakkaan tarpeisiin. Kirjaston saama palaute on lähes yksinomaan positiivista.
Työ koetaan merkitykselliseksi niin paikallisella kuin yhteiskunnallisella tasolla. On palkitsevaa olla osa Suomen kirjastolaitosta, ja omalla pienellä tontillaan tehdä työtä, joka ylläpitää demokratiaa ja tasa-arvoisia mahdollisuuksia.
Verkostot ja etäkoulutukset solahtavat arkeen
Pihtiputaalla ollaan oltu tyytyväisiä niin AKEn kuin Lupa- ja valvontaviraston tarjontaan ja koulutuksiin osallistutaan monipuolisesti aina kun se on mahdolllista. Etäkoulutuksiin osallistumisesta on tullut arkipäivää ja niiden lyhytkestoisuus sekä tallenteet helpottavat osallistumisen sovittamista työpäivään. Myös lähikoulutuksiin osallistutaan mahdollisuuksien mukaan, mutta niiden vähentyminen nähdään hyvänä asiana. Etäkoulutusten nähdään lisänneen maantieteellistä tasa-arvoa, kun osallistuminen ei vaadi keltään matkustamista.
Verkostoja pidetään hyvinä ja tärkeinä kanavina osaamisen kehittämisessä. PiKen johtamisverkosto koetaan erittäin tärkeäksi. Nostettiin esiin, että siinä missä vuonna 2017 pelättiin etääntymistä kollegoista maakuntakirjastojen lakattua, todellisuudessa AKE-toiminnan myötä yhteys muihin onkin tiivistynyt, ja on tultu tutuksi laajemman porukan kanssa.
Osaamisen kehittämisen sisältöihin ollaan oltu tyytyväisiä: koulutukset ovat tarjonneet tukea johtamiseen ja työkaluja arkeen. Käytännönläheisten koulutusten ohella pidettiin hyvänä ja tärkeänä, että välillä pääsee osallistumaan myös “pilviin nostattaviin” koulutuksiin, jotka herättävät uusia ajatuksia ja laajentavat näkökulmia. AKE-toiminnan alkuaikoina vallitsi ”koulutustyhjiö”, joka on nyt monelta osin täytetty. Näin ollen koulutustarve on vuosien mittaan tasoittunut.
Kiitosta välittömästä keskusteluyhteydestä ja kohtaamisesta
Pihtiputaan kirjastossa ollaan tyytyväisiä siihen, että sekä AKEn että Lupa- ja valvontaviraston suuntaan on helppo olla yhteydessä matalalla kynnyksellä. Esimerkiksi hankeasioissa apua saa aina, kun ottaa puhelimen käteen ja soittaa. Koettiin myös merkitykselliseksi ja tärkeäksi, että AKEsta ja Lupa- ja valvontavirastosta tullaan vierailemaan paikan päälle ja tavataan ihmisiä kasvokkain. Tämä helpottaa yhteistyötä myös jatkossa ja antaa erityislaatuisen mahdollisuuden tuoda oman kunnan asioita näkyvästi keskusteluun.
Seuraa Somessa
Pihtiputaan kirjasto Facebookissa
Pihtiputaan kirjasto Instagramissa
Teksti: Kaisa Palomäki, ja kuvat: Juliaana Grahn