🧳 PiKen kirjastovierailutarjotin 2026 on avoinna! 🧳

Vuosien 2026 ja 2027 aikana toteutetaan kiertue kirjastoissa Lupa- ja valvontaviraston kirjastotoimen ylitarkastajan ja kehittämiskirjaston koordinaattorien voimin. Kirjastojen kanssa palataan samaan aiheisiin kuin vuosien 2022-23 keskusteluissa esimerkiksi kirjaston roolista kunnassa nykyhetkestä eteenpäin, kirjaston vahvuuksista ja identiteetistä, kehittämiskohteista ja työssä motivoivista sekä innostavista tekijöistä. Selvitämme myös kirjastojen kokemusta kehittämiskirjastotyössä tapahtuneista muutoksista suhteessa kirjastojen tarpeisiin. Kivijärven kirjastossa vierailimme 6.3.2026. Blogautuksen 11.3.2022 vierailulta löydät ohesta.


Yleistä Kivijärven kirjastosta 

Pienessä kunnassa kirjasto on enemmän kuin tila: se on paikallinen kohtaamispaikka, kulttuurin sydän ja osa arjen jatkuvuutta. Kokosimme keskustelun keskeiset teemat kirjastossa työskentelevän sivistysjohtaja-kirjastonhoitaja Pirkko Oinosen kautta.  

Pirkko on työskennellyt Keski-kirjastoihin kuuluvassa Kivijärven kirjastossa vuodesta 1998 lähtien. Asukkaita kunnassa on noin 1000 henkilöä. Kirjaston palveluaikoja täydentää omatoimiasiointi aamu- ja iltapäivien osalta. Kirjastossa työskentelee 1,4 henkilötyövuotta. 

Kolmenkymmenen vuoden aikana kirjaston tehtävä ja toimintaympäristö ovat muuttuneet paljon. Alkuvuosina vähän kilpailtiinkin nuorten kanssa tietokoneista. Asiakastyö oli vahvasti tiedonhaun tukemista. Sivistysjohtajuuden, kulttuurivastuiden ja kirjastotyön moniroolisuus on ollut ajoittain haastavaa, samalla antoisaa.

Pirkolle kirjastoalan johtajuuden ja osaamisen paikallinen säilyttäminen on sydämenasia. 

Kirjastotilan muutokset, yhteistyöpaineet ja rooli pienen kunnan palveluverkossa 

Kivijärven kirjaston fyysiset tilat ovat käyneet läpi merkittäviä muutoksia. Päiväkodin väistötilojen vuoksi yksi lukuhuone luovutettiin varhaiskasvatukselle, mikä kavensi kirjaston toimintamahdollisuuksia erityisesti tapahtumien ja kokousten osalta. Kirjaston näkökulmasta laadun koettiin heikkenevän, kunnan kokonaisedun kannalta taas lasten palvelut paranivat – tämä tasapaino on läsnä monessa pienessä kunnassa. 

Vaikka osa asiakkaista koki aluksi palvelut heikentyneiksi, mielikuvat ovat sittemmin tasaantuneet. Kirjastoa arvostetaan, sen rooli nähdään tärkeänä osana kunnan palvelukokonaisuutta. Pienessä kunnassa kirjasto toimii kulttuurilaitoksena lähes yksin, mikä vahvistaa sen merkitystä. 

Keskusteluissa nousi esiin myös tulevaisuuden kuntarakenteet: mahdolliset liitokset, yhteistyömahdollisuudet toisen pienen naapurikunnan kanssa ja valtionavustusten hakeminen. Pienten kuntien identiteetit ovat vahvoja, siksi yhteistyötä edistävät päätökset etenevät usein aaltoilevasti. Samalla taloudellisten paineiden ja väestömuutosten myötä yhteistyö nähdään yhä loogisempana tienä eteenpäin. 

Vahvuuksina pienen kirjaston osaaminen, ketteryys ja kehittämistä luovat arjen realiteetit 

PiKen osaamiskartoituskeskustelussa Kivijärven kohdalla korostui pienten kirjastojen todellisuus: ketteryys on välttämättömyys, joskin teknologinen osaaminen ei aina pysy muutosten tahdissa. Resurssien vähyys vaatii moniosaajuutta, kuitenkin arjen asiakaskohtaamiset ja käytännön ratkaisut onnistuvat hyvin – työn ydinosaaminen on kunnossa.  

Kirjaston vahvuuksiksi nostettiin henkilökohtaiset asiakassuhteet ja “vanhan ajan asiakaspalvelu”, jossa asiakkaalle voidaan yhdessä sovitusti esimerkiksi laittaa uutuuksia varaukseen ilman erillisiä pyyntöjä. Laadun mittaaminen tunnusluvuilla koettiin hankalaksi: lainamäärät eivät aina heijasta toiminnan todellista laatua tai vaikutusta. 

Haasteena kirjaston ylläpitoon ja kehittämiseen käytettävää aikaa tuntuu olevan vähän. Erityisesti lasten ja nuorten toimintaan olisi tarvetta panostaa enemmän, nykyresursseilla ja sisältöosaamisella se on vaikeaa toteuttaa. 

Työn merkityksellisyys ja voimaa monialaisuudesta 

Kirjasto saa valtakunnallisesti hyvää palautetta. Sama myönteinen palaute kuuluu myös Kivijärvellä. Uusien aineistojen tuottama ilo ja asiakkaiden onnellisuus koettiin työn parhaiksi puoliksi. “Ala on ihana ja parasta sivistystä kaikkinensa”, kuten Pirkko sen kiteytti.   

Median huomio esimerksi 15.2.2026 julkaistun Helsingin sanomien artikkelin muodossa toi kunnalle ja kirjastolle arvostusta. Sen myötä myös paikallinen kiinnostus kasvoi kirjastoa kohtaan – siellähän pääsee esimerkiksi lukemaan Hesaria. 😊 Tällaiset huomiot vahvistavat tunnetta työn merkityksellisyydestä.  

Monialaisuus tuo työhön vaihtelua. Vaikka resurssien vähyys välillä turhauttaa, laaja-alainen työ tuo mielekkyyttä ja mahdollistaa laajemman vaikuttavuuden kunnan sisällä. Haasteena kuitenkin on, ettei kaikkeen pystytä kahden henkilön voimin panostamaan niin paljon kuin haluaisi.

Osaamisen kehittämisen tuessa näkyvät verkostoitumisen ja tuen uudet muodot 

Muutos osaamisen kehittämisessä ja tuessa on samaan aikaan ollut hätkähdyttävä, myös nyt vähemmällä seurannalla. Kun ennen lähdettiin paikan päälle koulutuksiin, oli osallistumisesta helpompi päättää, nykyisten etätoteutusten laajasta kirjosta on hankalaa valikoida. Sisältöihin tutustumisessa nähdään olevan myös omaa oppimisen paikkaa.  

On joka tapauksessa hienoa, että ihmisten välinen verkostoituminen ja vuorovaikutus lisääntyvät. Uusille johtajille annetaan tukea paljon AKE-toiminnan ulkopuolella ja puhelimitse henkilöiden kesken keskustellaan vaikeista asioista erityisesti pienten kirjastojen välillä. Seudullisia palavereja on vähemmän kuin ennen ja esimerkiksi rehtorien ylläpitämälle yhteydenpidon ja verkostoitumisen kulttuurille olisi tarvetta.   

Johtamiskahvit tulevat hyödynnetyksi tällä hetkellä omassa toiminnassa vähemmän, ne nähdään erityisesti hyvänä väylänä uusille johtajille tuen saamiseksi Jyväskylän suunnasta osana Keski-kirjastokimppaa. 

Pirkko pohtii, että hänellä olisi sekä paljon annettavaa että saatavaa esimerkiksi kirjastotyön osa-alueista ja hankkeista, joiden kautta on saatu vietyä eteenpäin monia toimintoja. Yhteishankkeet alle viiden työntekijän kirjastoilla olisivat hienoja, joskin vaativat jonkun veturin. Monialajohtajalla koulun ja varhaiskasvatuksen hanketoimintaan panostus vie huomion kirjaston omasta hanketoiminnasta. Hanke voisi aktivoida myös yhteydenpitoa kuntien johtajien välillä yhteisen kehittämismaalin ympärillä. Kaivataan myös luontaista vetäjää yhteisille keskusteluille, koulutuksiin osallistumisille yhdessä ja tapaamisille. 

Vierailijat saivat kiitosta erityisesti sitä, että tulevat paikan päälle kun Kivijärveltä tavataan matkustaa useimmin muualle. Lupa- ja valvontaviraston tuki ja ohjaus tilastoissa koetaan tärkeänä. Kasvokkain kohtaaminen ja ajan varaaminen keskustelemiseen kunnassa kirjastotoimintaan ja osaamisen kehittämiseen vaikuttavista tekijöistä koettiin motivoivana, myös osoituksena siitä, että pienten kuntien kirjastojen työtä arvostetaan.   

Seuraa somessa 

Kivijärven kunnankirjasto Facebookissa 

Teksti ja kuvat: Juliaana Grahn 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *